Yksinelävän elämä on paljon helpompaa

No jaa...   Riippuu seurasta...

Vierailija kirjoitti:

Yksin elävän elämä on mukavaa, mutta kalliista verrattuna kshden tienaavan aikuisen yhteiselämään. Mutta se vapaus, aaahh! Kyllä siitä jonkun verran kannattaa maksaakin.

Niin juuri, vapaus että kukaan ei häiritse tai turhaan vihastuta tai ärsytä. Saa vaikka huutaa seinille jos haluaa. Naapurit huomioiden. 

 Saa kokata mitä haluaa ja ostaa mitä haluaa. Siivota miten huvittaa. Laiskotella tai olla aktiivinen miten huvittaa. Syödä mitä huvittaa. Katsoa tv:stä mitä huvittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi pariutuminen ja lisääntyminen on jokaisen oma ja vapaaehtoinen valinta.

Ei pakosti ole.

 

Kaikki eivät pääse parisuhteeseen, vaikka haluaisivat. Ei se silloin ole oma valinta.

Sama pätee lapsensaantiasiaan. Eivät kaikki parisuhteessa olevatkaan lapsia saa, vaikka haluaisivat.

No tässä kai oli enemmänkin kyse siitä, että olet vapaa valitsemaan tässä sen paremmaksi hehkutetun vaihtoehdon eli ei ole mitään pakkoavioliittoa tai pakkolisääntymistä.

Vierailija kirjoitti:

Yksinelävät naiset on usein myös lihavia. Syövät esim suklaata kuulemma paljon. 

Just söin Tuplan 🤩 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teepä sitten avioerohakemus, niin pääset kokeilemaan, ap!

Niinpä. Just on Iltalehdessä tuore juttu, jossa naiset kertovat, kuinka avioero on romahduttanut talouden. Muistan myös, kun eräs treffimies kertoi, että jokin asiantuntija oli sanonut hänelle ja silloiselle vaimolleen, että varautukaan kulujen kaksinkertaistumiseen eron jälk

Riippuu tilanteesta. Yleensä kalliimpaa kummallekin, mutta ei välttämättä kaksinkertaista.

Parisuhteessa työttömän kanssa voi olla helppoa. Serkkuni tyttöystävä teki 80% kotitöistä eli ne siivoukset, lasten hoidot, ruuan laitot. 10% siivouksista ei tehnyt kukaan. Kuluissakin jaettiin kaikki vähintään niin että ei joutunut työttömän kuluja maksamaan.

Ehkä siksi koska liuan helppoa, kuitenkin siivouksesta tuli kuulemma aina naputusta ja ehkä kun tottui johonkin, niin vaatimustasot vaan nousi eli ruoka olisi pitänyt olla lähes täydellistä ja omaan vastuuseen kuului vain työn tason tarkistus, kritisointi ja neuvonta tiukkaan sävyyn. Kuulemma tuokin oli ok paitsi våhän asiattomaan sävyyn tuli neuvontaa joskus. 

Tai ehkä oli kyseessä henkilö, joka olisi ksivannut niitä hommia työpäivån jälkeen. En tiedä. 

Nlin yleensähän sinkulla vähän enemmän kotihommia kun pariskunnalla. Riippuu ihan miten asiat taas asiat on olleet. 

Ehkä ei ole sitå ruokaa laitettu sinkulle vaikka yöpåivän jälkeen, mutta voi itse poiketa vaikka Hesen tai kaupan kautta ja nopeasti jotain sipaista pannulle.