Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?

Tämän ketjun pilasi tuo yksityiskouluhullu.

Minä välttelen molempia koulushoppaillessani. Sekä köyhiä että s2 lapsia. Anteeksi vain valtavasti, kun haluan parasta lapsilleni.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lähiössä on vain yksi peruskoulu, sangen keskitasoinen hyvässä ja pahassa. Lapsista yli puolet tulee vähintään keskiluokkaisista oloista, s2 muksuja on muttei ongelmaksi asti (mm. osa aasialaisia). 

Ne ovat ihan kotimaisia, omassa talossa asuvia lapsia ja nuoria, jotka täällä voivat huonosti. Toki köyhemmllä voi asiat eskaloitua rajummin tai näkyvämmin, mutta...oman lapseni kaverit ovat tavis keskiluokkaa, ja heistä näkee jo nyt alakoulun lopulla mihin suuntaan tulevaisuus on menossa. Osasta olen huolissani. 

Niin, osa putoaa keskiluokasta mm. siksi, että mt-asioiden hoito on ollut vuosikymmeniä jo retuperällä. Osa siksi, että ei olla enää niin tavis-keskiluokkaa kuin aiemmin. Tässä on  pudotuspeli käynnissä, yllättävän vähän siitä puhutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tyhmyys mahtuu myös varakkaan päähän, ja sehän se ikävää on että kun näillä olisi vara käydä tapakoulutuksissa oppimassa ihmisten arvostusta ja käytöstapoja niin hyvin usein käytöstavat kaikkoaa tämän luokkayhteiskunta-ajattelun takia. Surullista. Osamaksu-Tesla ja uusin omppu-puhelin ei oikein vielä maailman mittakaavassa tee äveriästä kuin Suomen pienissä piireissä.

Aito brittiläinen luokkayhteiskunta ja imperialismi, siinä on kokoomuslaisen mallikansalaisen tärkein teesi pärjätä elämässä ja olla arvostettu kansalainen. Polje maahan ne jotka voivat tavoitella paikkaasi niin pärjäät jatkossakin.

Eipä ihme että Pisa-tulokset romahtaa kun kouluissa eriarvoistamista painaa päälle Kultahampaiden jälkeläiset kuin Aatun valtakunnassa konsanaan. Rotuoppia tarkoittamatta.

Suomeen tietenkin voi tehdä maksullisia kouluja joissa tarpeeksi jämäkkä lukukausimaksu pitää vähemmän tienaavien lapset porttien

Perinteisesti on ymmärretty, että näin pienessä ja harvaanasutussa maassa jakautuminen on huono vaihtoehto. Varoittelen täällä peruskoulun lopusta, mutta en toivo sitä. Tietysti jatkossa voidaan mennä siihen, että yksilöllistetään jokaisen opetus täysin. Kone opettaa, antaa tehtävät ja määrittelee tasosi, ja mahdollinen reaalinen opettaja lähinnä varmistaa, että kone ja oppilas ymmärtävät toisiaan. 

Mä en välttele minkään ryhmän lapsia. Haluan, että lapsellani on mahdollisuus oppia koulussa, eikä tarvitse pelätä kiusaamista, eikä väkivaltaa. Tulevaisuutta varten oppia haetaan, jos oppia ei saa, pään täyttää vähemmän rakentava sisältö. Mulle sama mikä koulu, statuksesta en piittaa. Lapseni oppimisrauhasta sitäkin enemmän. Siksi koulushoppaan hiki päässä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Valitaan paras koulu. Esimerkiksi muutetaan paremmalle alueelle tai vaihdetaan paikkakuntaa, jotta lapset pääsevät siihen kouluun mikä heille on parasta.

Niin, eiköhän jokainen välittävä vanhempi halua lapsilleen parasta.

On vain monia käsityksiä siitä mikä on se "paras". Minusta parasta lapselle on se että hän näkee myös muutakin elämää kuin vain juuri sitä mitä se oma kupla näyttää.

Omat lapset käyneet ihan normaalit lähikoulut joissa on ollut oppilasta joka lähtöön. Samoin lasten kaverit ovat olleet hyvin monenlaisista taustoista, tosi rikkaista muualta tulleiden yksihuoltajien lapsiin. Ja tämä on ollut heille vain rikkaus.

Molemmat lapseni ovat menneet korkeako

No niin taas. Tässä puhutaan nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Mutta sellaiset haluavat pontevasti ottaa kantaa, joita se ei koske. Lapsesi ovat jo aikuisia. Miksi haluat kaikkien muidenkin luulevan ajan pysähtyneen?

Minun poika meni omasta tahdostaan kouluun, jossa enemmä ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Tosin opetuskin on englanniksi, siksi sinne halusikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, että persut kiljuu aina siitä kuinka ollaan Ruotsin tiellä ja kaikki on mmuuttajien vika. 

Sitten kuitenkin ajetaan sellaista politiikkaa, jonka tiedetään johtavan juuri Ruotsin tilanteeseen. Eihän sitä voida muuten tulkita, jos omilta sivuilta löytyy linkki YLE:n koulukoneeseen, suora kehotus koulushoppailuun. 

Koulujen segregaatio on varma tie ongelmiin. Katsokaa Ruotsiin, siellä jengikehitys on lähtenyt 90-luvun koulupolitiikan seurauksista.

Joten miettikää tarkkaan mitä haluatte, tukea segregaatiokehitystä ja sekasortoa vai hyvää lähikoulua kaikille?  

Tässä on esimerkki NIMBYstä jolla ei ole ensimmäistäkään omakohtaista kokemusta muuttajista, ei ensimmäisen eikä toisenkaan polven, ja jonka lapset käyvät valkoisinta koulua mitä maasta löytyy.

Me

Miksi ei sekoiteta S2:a ympäri maan eri kouluihin ja asuinalueille?

Ainakaan meidän tapauksessa ei varallisuudella ollut väliä. Shoppailtiin erinomainen koulu, lahjakkaat ja ahkerat oppilaat sekä hyvä opetus. Varmaan oli keskiluokan muksuja pääosa, mutta kavereina myös köyhemmistä oloista. 

Me ei laitettu lasta lähikouluun, vaan valittiin koulu jossa lapsia monenlaisista taustoista. Ei haluttu, että on ainoa erinäköinen lapsi. Ja suomi vain on äidinkielensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti Suomessa on annettu muodostua suuri ongelma koulumaailmassa. Duunarivanhempien ulkkarilapsilla ovat huonot eväät jatko-opintoihin. Myös alkuperäisillä suomalaislapsilla on vaikeutensa jatko-opinnoissa. Nämä ongelmat kielivät huonosta opetustasosta yllä-asteella. 

Suomessa on ehkä vähän liikaa tuudittauduttu siihen, että koulussa pitää olla kivaa ja ei saa vaatia liikaa. Myöskään vanhempien puolelta ei löydy tarpeellista tukea. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että oppimistulokset ovat heikoimmat itäsuomalaisilla pojilla.

Jälleen tämä väärä tulkinta. Ei heikoimmat, vaan heikentyneet eniten suhteessa saman alueen tyttöihin edellisestä pisa-turkimuksesta.

Nimenomaan itäsuomalaiset pojat olivat heikoimpia. Mitä hyödyttää yrittää vääristellä asiaa, kun uutiset ovat kaikkien googlattavissa?

Tarkoituksena on varmaan vältellä kouluja, joihin on kasautunut oppilaita joilla on monenlaisia haasteita. Tuskin kukaan esimerkiksi välttelisi koulua, jossa käy suurlähettiläiden lapsia, vaikka hekin ovat maahanmuuttajia. Eikä vähävaraisuuskaan tee kenestäkään automaattisesti epätoivottavaa luokkakaveria. 

Vierailija kirjoitti:

Valitsimme koulun, jonka painotus on äidinkieli (suomi). Haluan lastemme oppivan tämän kauniin ja harvinaisen kielen enkä tulevan puolikielisiksi.

Toivottavasti edistätte kielellistä kehitystä myös kotona. Kouluhan ei varsinkaan nykyään tee ketään autuaaksi. 

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Koulushoppailu = muutetaan sinne missä on hyvä lähikoulu. Viekkaimmat hankkii esim yksiön koulun otto alueelta johon lapsen kirjat siirretään, tai esim sukulaisen/tuttavan luokse lapsi kirjoille jotta osoitteen perusteella pääsee lähikouluun.

Omien lasten kohdalla yläasteen valinta perustui siihen mitä koululla on tarjota huomioiden lasteni harrastukset, ja täällä Helsingissä en halunnut että heidän koulumatkansa kulkee pitkin alamaailman katua. Pieni koulu lukioksi oli erinomainen valinta. Tässä kriteerit. 

Onneksi itsekkäät ja ylimieliset ihmiset ei tunge meidän lähiöön. Täällä kaikki on tasa-arvoisia, eikä tarvitse pitää mitään kulisseja yllä, kunhan käyttäytyy ihmisiksi. Luulette olevanne sivistyneitä, mutta asenteet paljastaa. T.Länsimäkeläinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Koulushoppailu = muutetaan sinne missä on hyvä lähikoulu. Viekkaimmat hankkii esim yksiön koulun otto alueelta johon lapsen kirjat siirretään, tai esim sukulaisen/tuttavan luokse lapsi kirjoille jotta osoitteen perusteella pääsee lähikouluun.

Eikös koulushoppailua ole se, että shoppaillaan lapsi jonnekin muualle kuin siihen lähikouluun? Eli yritetään saada lapsi esim. musiikkiluokalle, kieliluokalle, liikuntaluokalle tai sitten siirretään lapsen kirjat hyvän koulun oppilaaksiottoalueelle, vaikka lapsi tosiasiassa asuukin aivan muualla.

Ei kai koulushoppailua ole se, että muutetaan alueelle, jossa on hyvä koulu, jotta lapsi voi nimenomaan mennä siihen lähikouluun. Tämähän on täysin normaalia toimintaa asuntoa ostettaessa, että mietitään millaiset palvelut, päiväkodit, koulut ja kulkuyhteydet tietyllä alueella on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Koulushoppailu = muutetaan sinne missä on hyvä lähikoulu. Viekkaimmat hankkii esim yksiön koulun otto alueelta johon lapsen kirjat siirretään, tai esim sukulaisen/tuttavan luokse lapsi kirjoille jotta osoitteen perusteella pä

Tuo muuttaminen koulun perusteella on koulushoppailua myös. Se on vieläpä sitä pahinta laatua, koska edistää kaupunginosien segregaatiota enemmän kuin painotetut luokat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrothan ensin mikä on koulushoppailu?

Me esim muutettiin Turusta Helsinkiin ja kun muutettiin Helsingistä takaisinTurkuun oltaisiin haluttu lapsi samaan kouluun kuin ennenkin, mutta se ei ollut mahdollista koska ei asuttu sen koulun alueella. Ostettiin kyseisen koulun alueelta asunto ja muutettiin kirjat siksi aikaan asuntoon, että saatiin lapsi haluamaamme kouluun. Sen jälkeen laitettiin asunto vuokralle. 

Jopas typerää, olisitte vuokranneet asunnon Turusta siltä alueelta minne lapsen halusitte.