Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?

Tottakai jokainen vanhempi haluaa lapsilleen parasta. Näin se on kaikissa maissa. Suomalaisiahan monesti pidetään sinisiimäisinä ja höynäytettävissä olevina. Tämä on sellainen piirre jota muualta tulleet voivat käyttää hyväksi. On tervettä käytöstä, että suomalaiset pitävät puolensa omassa maassaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhät ovat köyhiä jostain syystä. Ne syyt ovat sellaisia, että vältteleminen on viisasta. Voi olla mt-juttuja, päihteitä, laiskuutta, íslamia - mitä näitä nyt on. 

Voi hyvää päivää mitä shittiä täällä päästetään suusta. Muita syitä ei siis ole. Paremminkin näin tyhmiä kuin sinä on syytä vältellä.

👍

Juu, noin typeriä kommentteja ei edes poisteta. Syystä, että?

Koska mode ilmeisesti on samaa mieltä.

Jos koulushopoailua on se, että muuttaa lähelle koulua, niin ei siinä kyllä köyhien ihmisten välttäminen ole yleensä motiivina, vaan pikemminkin arjen helpottaminen. Me esimerkiksi asuimme maalla 500 asukkaan kylässä, ihan keskellä kylää. Molemmat lapset ovat syntyneet siellä asuessamme. Kun esikoinen oli 2-3-vuotias, tuli päätös kyläkoulun lakkauttamisesta. Meiltä olisi ollut kyläkoululla matkaa 250 metriä. Todettiin aika mahdottomaksi se yhtälö, että lapset olisivat siirtyneet toiseen kouluun, koska minun työmatka oli 45 minuuttia ja esimerkiksi iltapäiväkerhon jälkeen hakemiseen toisesta koulusta olisikin mennyt aikaa noin 60 min., koska lasten koulu oli väärässä suunnassa. Mitä se tarkoittaa, kun työpäivä loppui klo 16.15, niin tietysti sitä, ettei ehdi hakea lastaan edes ip:n aukioloaikana. Pantiin talo myyntiin ja muutettiin keskustaan. En pidä sitä koulushoppailuna ollenkaan, koska koulun sijainti kodin lähellä oli se kriteeri. Sehän ei lähtökohtaisesti ole meidän perheen syy, jos kouluverkkoa aletaan karsia, ja ihan samalla tavalla se kolahtaa sekä rikkaisiin että köyhiin kyläläisiin. Tietysti maalla on jonkin verran köyhyyttä, työttömyyttä, kotiäitejä jne., ja on suurperheitäkin, jotka tehneet ratkaisun maalla asumisesta. Ei oltu anoa lapsiperhe, joka muutti pois sen takia, kun koulu lakkautettiin.

Missä päin Suomea tuota koulushoppailua muka tapahtuu? Helsingissä vai? Eihän maakunnissa ole mitään järkeä harrastaa koulushoppailua, kun ei ole parempia ja huonompia kouluja. Tietysti on asuinalueita, joilla on levotonta, mutta kyllä niihin kouluihin kulkee lapsia isommalta alueelta ja monenlaisia lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos koulushopoailua on se, että muuttaa lähelle koulua, niin ei siinä kyllä köyhien ihmisten välttäminen ole yleensä motiivina, vaan pikemminkin arjen helpottaminen. Me esimerkiksi asuimme maalla 500 asukkaan kylässä, ihan keskellä kylää. Molemmat lapset ovat syntyneet siellä asuessamme. Kun esikoinen oli 2-3-vuotias, tuli päätös kyläkoulun lakkauttamisesta. Meiltä olisi ollut kyläkoululla matkaa 250 metriä. Todettiin aika mahdottomaksi se yhtälö, että lapset olisivat siirtyneet toiseen kouluun, koska minun työmatka oli 45 minuuttia ja esimerkiksi iltapäiväkerhon jälkeen hakemiseen toisesta koulusta olisikin mennyt aikaa noin 60 min., koska lasten koulu oli väärässä suunnassa. Mitä se tarkoittaa, kun työpäivä loppui klo 16.15, niin tietysti sitä, ettei ehdi hakea lastaan edes ip:n aukioloaikana. Pantiin talo myyntiin ja muutettiin keskustaan. En pidä sitä koulushoppailuna ollenkaan, koska koulun sijainti kodin lähellä oli se kriteeri. Sehän

Tätä minäkin mietin. Lapset ovat vähentyneet sellaista vauhtia viime vuosikymmenien aikana ja kuntien talous sillä mallilla, että koulushoppailu taitaa useimmissa kaupungeissa loppua omaan mahdottomuuteensa, kun kaikki lapset siirretään suuryksiköihin. Meillä päin kaksisarjaiset koulut ovat siinä rajoilla, ovatko liian pieniä yksiköitä, ja myös painotusopetus on katkolla säästöjen vuoksi. 

Viera kirjoitti:

Mitä horiset? Meillä lapset menivät ihan vain lähimpään kouluun. Lähin voi olla helpoin mutta helppous voi maksaa.

Olisi jo korkea aika lyhentää oppivelv. aikaa!

Pommi on tulossa.

                                                                                                                                                                                                                                                                                     wll

Vierailija kirjoitti:

Missä päin Suomea tuota koulushoppailua muka tapahtuu? Helsingissä vai? Eihän maakunnissa ole mitään järkeä harrastaa koulushoppailua, kun ei ole parempia ja huonompia kouluja. Tietysti on asuinalueita, joilla on levotonta, mutta kyllä niihin kouluihin kulkee lapsia isommalta alueelta ja monenlaisia lapsia. 

Varmaan juuri Helsingissä, meillä kokemusta Turun alueelta. Ja ne alueen lapset jotka väkisin "shoppailtiin" siihen naapurialueen parempaan kouluun olivat käytökseltään naapuruston heikoimpia. Vanhemmat keskenään erilaisia mutta kuria ei näille täystuhoille osannut pitää yksikään perhe. Paremmassa koulussa oli myös kiusaamista enemmän kuin pienessä, monikulttuurisessa lähikoulussa. Ehkäpä se erilaisuuden arvostaminen ja oppimisympäristön hyödyntäminen vaatii sen että kotona osataan sanoittaa yhteiskunnallisia asioita. Ei ihan taida riittää se että halutaan olla parempia (ja rikkaampia) kuin lähiölapset. Jos oltaisiin niin miksi se koti ei ole siellä kermapeppualueella?

Ehkä maaseudulla on ajatuksena välttää köyhien lapsia.

Täällä Helsingissä koulushoppailun ideana on saada lapsi mahdollisimman hyvään kouluun. Se tarkoittaa käytännössä, että etsitään koulua, jossa on mahdollisimman vähän vieraskielisiä oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Useimmissa Suomen kaupungeissa on useampi alakoulu, mutta vain pari yläkoulua ja yksi lukio. Ei siinä kauheasti koulushopata.

Aina voi muuttaa isompaan kaupunkiin. Kyllä sitä aina voi koulushopata. Yliopisto-opinnoissa ei tarvitse rajoittua Suomeen, vaan voi mennä oikeasti hyvään yliopistoon. Aina voi koulushopata. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä maaseudulla on ajatuksena välttää köyhien lapsia.

Täällä Helsingissä koulushoppailun ideana on saada lapsi mahdollisimman hyvään kouluun. Se tarkoittaa käytännössä, että etsitään koulua, jossa on mahdollisimman vähän vieraskielisiä oppilaita.

Maaseudulla kaikki menevät lähikouluunsa. Kouluja saattaa olla 2-3, ja niihin jaetaan lapset maantieteellisen sijainnin perusteella. Ei ole liikuntaluokkaa tai tiedepainotteista tai musiikkiluokkaa tai kielikylpyä. Ja jos joku luulee, että pieniä kouluja, niin maaseudulla pienissä kunnissa ei ole varaa niitä pitää. Lapsia saattaa olla 400 alakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä maaseudulla on ajatuksena välttää köyhien lapsia.

Täällä Helsingissä koulushoppailun ideana on saada lapsi mahdollisimman hyvään kouluun. Se tarkoittaa käytännössä, että etsitään koulua, jossa on mahdollisimman vähän vieraskielisiä oppilaita.

Vieraskielisyys ei varmaan ole se ongelma, vaan erilaiset ongelmaperheet, yms häiriöt. Meillä lapset laitettiin vieraskieliseen yksityiskouluun, jossa on S2-oppilaita vaikka kuinka. Mutta koska oppilaat on valikoituja (myös siis suomalaiset), niin ongelmia ei ole.

Jokainen vanhempi haluaa omalle lapselleen parasta.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen vanhempi haluaa omalle lapselleen parasta.

Valitettavasti ei halua mutta en tosiaan tiedä miksi pitäisi arvostella vanhempia, jotka haluavat. Kyllä se ongelma on nimenomaan siinä toisessa päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Koulushoppailu = muutetaan sinne missä on hyvä lähikoulu. Viekkaimmat hankkii esim yksiön koulun otto alueelta johon lapsen kirjat siirretään, tai esim sukulaisen/tuttavan lu

Tuo muuttaminen koulun perusteella on koulushoppailua myös. Se on vieläpä sitä pahinta laatua, koska edistää kaupunginosien segregaatiota enemmän kuin painotetut luokat.

Jokainen, joka on huolissaan koulushoppailusta ja alueiden segregaatiosta, voisi ensin miettiä mitä itse on tehnyt asian eteen. Asuuko ongelmalähiössä, ovatko lapset ongelmaluokalla? Jos eivät niin miksi eivät ole? Eikö aihe kiinnostakaan riittävästi? On aika alkeellista vaatia, että se kuuluisa "joku muu" hoitaa homman.

Mielestäni on hyvä, jos suomalaisten koululaisten vanhemmat ottavat selvää koulujen opetuksen tasosta ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta. Esimerkiksi yläasteella on tavoitteena saavuttaa sellainen osaamisen taso matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa ja kielten opiskelussa, jolla oppilas kykenee jatkamaan toisen asteen opintoihin lukioon tai ammatilliseen peruskouluun. Monet S2 -oppilaat opettelevat vielä yhdeksännelläkin luokalla yleisopetuksen ryhmissä suomen kielen aakkosia, kelloa ja tavallisten peruskäsitteiden kuten esimerkiksi sanan "hedelmät" merkitystä, vaikka olisivat käyneet peruskoulun Suomessa. Itse en tällaiseen yläkouluun haluaisi omaa lastani.

Sen saa rehellisesti ja suoraan sanoa ettei suurinosa kanta suomalaisista halua lastaan nekkekouluun missä yli puolet tummia.

Ei vältellä mitään ihmisryhmää. Halutaan vaan, mahdollisuuksien mukaan, taata lapselle opiskelurauha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen koulushoppailu? Meillä ainakaan ei saa valita koulua, vaan lähikouluun pitää mennä. Eri asia on musiikkiluokka, ruotsinkielinen kielikylpy, liikuntaluokka, joita on tarjolla vain tietyissä kouluissa. Niihin yleensäkin haastatellaan ja valitaan oppilaat. Eikä sitä voi päättää, missä koulussa se opetus on, koska se on keskitetty ja esimerkiksi kielikylpyopetusta annetaan vain yhdessä koulussa. Noihin pitää myös sitoutua. Jos siirtyy liikuntapainotteiselle luokalle, oletus silloin on, että käy siellä peruskoulun loppuun asti, vaikka se vaatisi vanhemmilta kuljettamista kaupungin toiselle puolelle.

Koulushoppailu = muutetaan sinne missä on hyvä lähikoulu. Viekkaimmat hankkii esim yksiön koulun otto alueelta johon lapsen

No nimenomaan asun eräällä hesarinkin dissaamalla alueella ja lapset lähikoulussa. Ei mitään ongelmaa sen enempää kuin mitä muistan omilta kouluajoilta. Ihmiset ovat tulleet ihan hysteeriseksi pelossaan muita ihmisiä kohtaan. Ihan tavallisia ihmisiä valtaosa kaikista ihmisryhmistä. Relatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sen saa rehellisesti ja suoraan sanoa ettei suurinosa kanta suomalaisista halua lastaan nekkekouluun missä yli puolet tummia.

No tuon tekstin perusteella et käynyt itse minkäänlaista koulua..

Vierailija kirjoitti:

Ehkä maaseudulla on ajatuksena välttää köyhien lapsia.

Täällä Helsingissä koulushoppailun ideana on saada lapsi mahdollisimman hyvään kouluun. Se tarkoittaa käytännössä, että etsitään koulua, jossa on mahdollisimman vähän vieraskielisiä oppilaita.

Onko tuo sitä kriittistä koulushoppailupolitiikkaa?