Lue keskustelun säännöt.
Kadun avioliittoani
30.09.2024 |
On ihan hirveä olo, saa vaikka kivittää lisää.
Menin naimisiin 14v vanhemman miehen kanssa, joka oli jo kerran ollut naimisissa ja heillä kaksi lasta. Koen, että olen vain joku korvikevaimo ja äiti, josta ei enää tarvitse huolehtia. Mies ei enää suhteen alun jälkeen ole huomioinut minua mitenkään. Ei välitä tunteistani, ajatuksistani, ei koskaan halua yllättää minua vaikka kukkakimpulla. Eniten satuttaa henkinen puoli, se kylmyys joka on hiipinyt viime vuosina suhteeseen. Mies on hyvä isä, meillä on yhteinen 3v lapsi mutta koen että mies haikailee vain entisen perheen elämää, ja joutuu nyt tyytymään tähän mitä on saanut räävittyä kasaan. Ex-vaimo sai kaikenlaisia lahjoja, lapset vietiin hoitoon treffien ja hotellilomien ajaksi ja mies oli se joka järjesti aina kaiken. Ilmeisesti minä en ansaitse enää mitään tällaista. Olen itse yrittänyt pitää suhdetta yllä ja kasassa, mutta en enää jaksa. En suoraan sanoen välittäisi, vaikka mies ilmoittaisi lähtevänsä, koska olen itse jo henkisesti niin kärsinyt ja tuntuu kuin olisin yksin tässä maailmassa.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on huono itsetunto. Miksi ajattelet että mies haikailee entiseen ja vertailet teidän suhdetta edelliseen? Ehkä teidän olisi hyvä käydä vaikka terapiassa, yhdessä tai yksin.
Arvasin, että joku ryntää syyllistämään ap:ta huonosta itsetunnosta.
Terapia voi auttaa, tai sitten ei. Mies ei kyllä tunnu yhtään kunnioittavan ap:ta kun ei edes suostu keskustelemaan. Itse eroaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin kaduin. Onneksi erosin, on parempi olla yksin kuin surkeassa suhteessa.
Kuullostaa, että olet ulkoistanut oman onnesi miehesi vastuulle. Tietääkö mies edes näistä ajatuksistasi? Suhteet arkipäiväistyy ennemmin tai myöhemmin. Ei onni tule ravintolaillallisista tai lomista. Ihan tavallinen arki voi olla onnellista.
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa, että olet ulkoistanut oman onnesi miehesi vastuulle. Tietääkö mies edes näistä ajatuksistasi? Suhteet arkipäiväistyy ennemmin tai myöhemmin. Ei onni tule ravintolaillallisista tai lomista. Ihan tavallinen arki voi olla onnellista.
Tiedän hyvin, että suhteet arkipäiväistyvät. Minullakin on useamman vuoden suhde takana.
Kerkesimme olla yhdessä mieheni kanssa pari vuotta, ennen kuin tulin raskaaksi ja menimme naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että miehelle hänen ex on ollut hänen elämän rakkaus. Otan osaa. Itse eroaisin tuossa tilanteessa.
Tämän käsityksen olen saanut. Siksi mies roikkui suhteessa, vaikka toinen petti.
Se on moro ja näkemiin?