Olenko ainoa, jonka mielestä autotien reunassa kulkevat pyöräilykaistat ovat surmanloukkuja? Miksikö? No koska siinä tapahtuu

Ja kuljettajan vasemmalla puolella sijaitsevalta penkiltä ei ole helppo nähdä, tuleeko siitä oikealta takaa joku. Ne spandexit kun vielä kulkee niin kovaa, että vaikka olisit kurkkinut kuinka paljon, sellainen saattaa sieltä singahtaa kylkeen, kun et näe auton läpi joka suuntaan.

Darwin harventaa spandexkantaa.

Tätä samaa miettinyt. Että eihän tuossa ole mitään järkeä. Miten tällaiset on alunperin voitu edes suunnitella?

Vierailija kirjoitti:

Tätä samaa miettinyt. Että eihän tuossa ole mitään järkeä. Miten tällaiset on alunperin voitu edes suunnitella?

de gröna...

Pyöräily on muutenkin nykyään Helsingissä ihan täyttä sekamelskaa, kun lyhyelläkin matkalla vaihtuu jatkuvasti, on yksisuuntaista, kaksisuuntaista, jalankulkijoiden kanssa yhdistettyä, jalankulkijoiden kanssa viivalla erotettua, on pyöräkaistaa autotien reunassa jne...

Pelkkä asennekysymys jos kuljettaja ajokelpoinen.

Ja koskee tietysti myös pyöräilijää.

Jos ei taajama-alueella osaa seurata muuta liikennettä, niin aika siirtyä vaikka bussiin.

Kyllähän oikealle kääntyessä pitää väistää kevyttä liikennettä myös, jos se kulkee kevyen liikenteen väylää pitkin. Että mikä ero?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän oikealle kääntyessä pitää väistää kevyttä liikennettä myös, jos se kulkee kevyen liikenteen väylää pitkin. Että mikä ero?

Ero on se, että kevyenliikenteenväylä on kauempana tiestä. Autoilija on jo ehtinyt kääntyä oikealle kohdatessaan kevyenliikenteenväylän, jolloin hän näkee helpommin oikealta ja vasemmalta tulevat.

Hieman nuo hirvittää kun liikkuu pyörällä. Mieluumin ajaa muuta reittiä.

Kuka on edes keksinyt, että osa kevyestä liikenteestä ei kuuluisi kevyen liikenteen väylälle vaan että ne ohjataan autotielle? Seuraavaksi varmaan moottoripyörät tms. aletaan ohjata joissain paikoissa kevyen liikenteen väylälle.

Maantiellä mennään piennarta pitkin. Se on käytännössä sama kuin pyöräkaista.

Onneksi en asu Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuljettajan vasemmalla puolella sijaitsevalta penkiltä ei ole helppo nähdä, tuleeko siitä oikealta takaa joku. Ne spandexit kun vielä kulkee niin kovaa, että vaikka olisit kurkkinut kuinka paljon, sellainen saattaa sieltä singahtaa kylkeen, kun et näe auton läpi joka suuntaan.

Jos sulla jää se pyöräilijän havainnointi sekunnin murto-osan vilkaisuun juuri ennen pyöräkaistan yli kääntymistä niin olet muninut homman jo aikoja sitten ja sinun pitäisi kulkea autolla vain matkustajana. Sitä takana ja sivuilla kulkevaa liikennettä kuuluu havainnoida koko ajan, näinhän autokoulussakin opetetaan. Risteystä lähestyessä sinulla pitäisi olla jo suht hyvä käsitys mitä mistäkin suunnasta on tulossa ja ennen kääntymistä vain varmistutataan siitä että se pitää paikkansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän oikealle kääntyessä pitää väistää kevyttä liikennettä myös, jos se kulkee kevyen liikenteen väylää pitkin. Että mikä ero?

Ero on se, että kevyenliikenteenväylä on kauempana tiestä. Autoilija on jo ehtinyt kääntyä oikealle kohdatessaan kevyenliikenteenväylän, jolloin hän näkee helpommin oikealta ja vasemmalta tulevat.

Mä käännyn useinkin oikealle sellaisessa risteyksessä, missä kaistan reunassa on pyöräkaista ja sen takana jalkakäytävä. Ihan samalla tavalla siinä on tullut huomioitua kevyt liikenne ennen ja jälkeen pyöräkaistan tekemisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän oikealle kääntyessä pitää väistää kevyttä liikennettä myös, jos se kulkee kevyen liikenteen väylää pitkin. Että mikä ero?

Ero on se, että kevyenliikenteenväylä on kauempana tiestä. Autoilija on jo ehtinyt kääntyä oikealle kohdatessaan kevyenliikenteenväylän, jolloin hän näkee helpommin oikealta ja vasemmalta tulevat.

Niin. Pyöräkaistalle taas on esteetön näkymä eteen ja peileistä taakse. ihan kääntymättä, jää vain se pieni kuollut kulma joka pitää tarkistaa. Muttaklun siitäkin on liikaa vaivaa, kuten siitäkin että seuraisi liikennettä jo risteystä lähestyessä.

Jos on noin vaikeaa niin kannattaisi suosiolla siirtyä matkustamaan julksiilla, ihan oman ja muiden turvallisuuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kuljettajan vasemmalla puolella sijaitsevalta penkiltä ei ole helppo nähdä, tuleeko siitä oikealta takaa joku. Ne spandexit kun vielä kulkee niin kovaa, että vaikka olisit kurkkinut kuinka paljon, sellainen saattaa sieltä singahtaa kylkeen, kun et näe auton läpi joka suuntaan.

Jos sulla jää se pyöräilijän havainnointi sekunnin murto-osan vilkaisuun juuri ennen pyöräkaistan yli kääntymistä niin olet muninut homman jo aikoja sitten ja sinun pitäisi kulkea autolla vain matkustajana. Sitä takana ja sivuilla kulkevaa liikennettä kuuluu havainnoida koko ajan, näinhän autokoulussakin opetetaan. Risteystä lähestyessä sinulla pitäisi olla jo suht hyvä käsitys mitä mistäkin suunnasta on tulossa ja ennen kääntymistä vain varmistutataan siitä että se pitää paikkansa. 

Tavallaan totta, mutta liian nopea pyöräilijä on ihan oikea ongelma. Varsinkin alamäkeen spandex voi tulla todella yllättäen. Pyöriä kun ei tunnu koskevan mikään nopeusrajoitus.

Minun mielestä AP on oikeassa. Kuljen Helsingissä jonkin verran potkulaudalla, ja kyllä välillä pelottaa. Ja ne tiet ovat aivan paskassa kunnossa. Älyttömiä monttuja, yhtäkkiä korkeita kynnyksiä, ratikkaniskot ihan syvältä..

"Tavallaan totta, mutta liian nopea pyöräilijä on ihan oikea ongelma. Varsinkin alamäkeen spandex voi tulla todella yllättäen. Pyöriä kun ei tunnu koskevan mikään nopeusrajoitus."

Minusta taas tuollainen nopea sukkula on helppoo tapaus kun sen näkee sivupeilistä hyvin ja sujahtavat nopeasti ohi. Vaaranpaikkoja taas syntyy silloin kun joku jää kuolleeseen kulmaan pyöräkaistalle pitkäksi aikaa samaa vauhtia polkemaan ja syystä tai tosiesta unohtuu 

Vierailija kirjoitti:

Tätä samaa miettinyt. Että eihän tuossa ole mitään järkeä. Miten tällaiset on alunperin voitu edes suunnitella?

Kaiken liikennesuunnittelun perimmäinen tarkoitus on estää ja haitata mahdollisimman paljon yksityisautoilua Suomalaissa pikku kylissä joita kutsutaan täällä "kaupungeiksi" ja yhtä jopa *tirsk* "metropoliksi".

Tämän ideologisen tavoitteen rinnalla on merkityksetöntä se miten hitaaksi, hankalaksi tai suorastaan hengenvaaralliseksi kevyt-, ja julkinen liikennekin samalla muuttuu.

Ideologisilla päätöksillähän ei ole mitään tekemistä järjen käytön kanssa.