Ensi yönä siitä on sitten 30 vuotta kun Estonia upposi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin Ylen vanhoja uutispätkiä aiheesta ja helvetti mitä verenimijöitä nuo toimittajat. Ei riitä, että tunkeutuneet sairaalaan. Oli juttua Ruotsista, jossa oli heti perustettu kriisiryhmä omaisille ja siinä haastateltiin suomenkielistä pappia kun paljon myös suomalaistaustaisia liittyi kuvioon. Toimittaja harmittelee, ettei media pääse sinne haastattelemaan ja pappi toteaa, että niin sen kuuluukin olla. Samoin Viron päässä akka haastattelee itkua pidättelevää miestä tiloissa, joissa omaiset yrittivät hakea tietoja omaistensa tilanteesta ja ilmeisesti tuo mies oli jo kuullut jonkun kuolleen.

Oliko tässä mitään hienotunteisuutta kymmenen vuotta myöhemmin tsunamin aikoihin vai tunkivatko nuo lentokentälle haastatteluyrityksineen kun ihmisiä palasi.

Ei paljon. Muistan

Tämähän on täyttä tuubaa. Soitti kyllä, mutta niin soitti sadat muutkin ihmiset. Ulkoministeriöhän hukkui puheluihin tsunamin jälkeen. Ei ole mitään todisteita, että Niinistön soitto olisi aiheuttanut mitään konkreettista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan Piht kadonnut omasta halustaan, eikä tullut hiljennetyksi. Voi vain kuvitella mediaryöpytyksen mihin olisi joutunut, ehkä pelännyt syntipukiksi joutumista. Kuvitelkaa jos olisitte osallisia yli 850 ihmisen kuolemassa, piiloutuminen alkaisi varmasti kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. 

Saiko pelastuneet miehistön jäsenet muuten vihaa niskoilleen tai joutuivatko ihmisten syyllistämiksi?

Piht ei ollut onnettomuusiltana töissä, hän ei siis ollut millään tavoin vastuullinen, ei minkäänlaista syytä kenelläkään nimetä häntä syntipukiksi.

Totta tuokin, mutta toisaalta täällä esitettiin eilen, että jo Viking Sallyn aikaan oli keulaporttiongelma tiedossa (kuvailtiin, miten piti lekoilla hakata keulaporttia kiinni), niin olisi varmasti joutunut koviin kuulusteluihin laivan toisen miehistön päällikkö. Ja ihan aiheesta, sanottakoon.

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tuollainen pelastuslautta otetaan käyttöön? Missä niitä on kannella ja miten se täytetään?

Niitä on joka kannella useampi, sellaisia valkoisia heinäpaalin näköisiä paketteja. Ilmeisesti jotenkin laukaistaan kuorestaan tarvittaessa. Olen joskus laivalla ollessani niitä huvikseni tutkinut, en muista oliko kenties joku nappi ja nopeat ohjeet seinässä kuinka veneen saa vesille vai tarvitaanko niihin henkilökunnan avain tms.

https://m.facebook.com/photo.php?fbid=10157561902593209&set=a.101502420…

 

linkissä kuva pelastuslautan kotelosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella rasittavaa yrittää kertoa kokemuksiaan jollekin, joka on jo etukäteen muodostanut käsityksensä asiasta, eikä kykene ottamaan vsstaan uutta tietoa.



Rasittavimpia ovat luonnollisesti...

Rasittavimpia ovat ne tyypit, jotka ovat kuuntelevinaan, mutta aloittavat oman tarinansa kertomisen jo ennen kuin saat oman tarinasi loppuun.

Ja niitä riittää...

Traumasössöttäjä löysi sitten tämänkin ketjun. Eikö sinulle riittänyt se aloittamaan ketju, missä valttelit, että kun kerrot kipeitä asioitasi, ihmiset alkavat kertoa omia kokemuksiaan. Niin, kukaan ei jaksa kuunnella sinun oman nappasi ympärillä pyörimistä tuntikausia.

Huomaatko, jatkat samaa käytöstäsi nytkin, ihan tuossa kommentissasi. Minä.minä.minä. 

Sori, erehdyit  henkilöstä -- eikä asiakaan osunut ihan kohdalleen.

Alunperin tuossa oli kysymys mm. siitä miksi veteraanit eivät mielellään muistele menneitä. Yksi johtopäätös oli, että ehkäpä  he muistelisivat niitä mieluummin toisten veteraanien seurassa.

Juttelin joku vuosi sitten erään vanhan fighterin (YK-sotilaan) kanssa. Hän arvuutteli mlkä oli yleisin kommentti, kun käy ilmi, että hän öli ollut Nykäsen Unton hommissa. Yleisin kommentti on kuulemma Minunkin piti lähteä, mutta...

Niinpä.

Nyt puheena olevassa kontekstissa minun on vaikeaa kuvitella, että keskeyttäisin jonkun, joka alkaisi kertoa miten selvisi hengissä Estonialta, tai että alkaisin päteä kertomalla miten otan aina hytin ytäkannelta, selvitän poistumistiet etunäteen ja pysyttelen selvin päin.

Mutta olen varma, että näitäkin on...

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Vierailija kirjoitti:

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Jeppistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenhän tuollainen pelastuslautta otetaan käyttöön? Missä niitä on kannella ja miten se täytetään?

Niitä on joka kannella useampi, sellaisia valkoisia heinäpaalin näköisiä paketteja. Ilmeisesti jotenkin laukaistaan kuorestaan tarvittaessa. Olen joskus laivalla ollessani niitä huvikseni tutkinut, en muista oliko kenties joku nappi ja nopeat ohjeet seinässä kuinka veneen saa vesille vai tarvitaanko niihin henkilökunnan avain tms.

Eipä ole tätäkään tullut ennen mietittyä. Kai niitten on pakko olla mahdollisimman helppokäyttöisiä, jotta hätätilanteessa ihmiset pystyisivät lautan laukaisemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen muutaman kirjan estoniasta lukenut jokunen vuosi sitten. Kirjastosta lainasin kyseiset kirjat ja niitä näyttää vielä olevan jokunen estoniasta kertovia kirjoja pk seudun kirjastoissa. Ihan mielenkiintoista luettavaa ja samalla myös surullistakin. Itse olin vain 10 vuotias kun estonia onnettomuus tapahtui ja on jotain hämäriä muistikuvia niiistä  pelastuslautoista uutisissa. Niin syvästi silloin kosketti tapahtuma, että kirjoitin siitä päiväkirjaankin. 

Monen muistikuva on käytännössä se verkkokalvoille piirtynyt kuva niistä pelastuslautoista kellumassa harmaassa meressä, se oli ensimmäinen kuva, joka telkkarista näytettiin sinä aamuna 

Vierailija kirjoitti:

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Miehistön vastuulla on viedä varustamon tietoon laivan kunnossa havaitut puutteet. (Tiedettiinkö Vikingillä, että visiiri pistettiin jo silloin lekalla kiinni? Oliko se tiedossa Siljalla ja Wasa Linella? Entä Estlinella?) Viimekädessä vastuu laivasta on kuitenkin aina kapteenilla. On sanonta, että Jumala taivaassa, kapteeni laivassa. Se ei ole ihan tuulesta temmattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Miehistön vastuulla on viedä varustamon tietoon laivan kunnossa havaitut puutteet. (Tiedettiinkö Vikingillä, että visiiri pistettiin jo silloin lekalla kiinni? Oliko se tiedossa Siljalla ja Wasa Linella? Entä Estlinella?) Viimekädessä vastuu laivasta on kuitenkin aina kapteenilla. On sanonta, että Jumala taivaassa, kapteeni laivassa. Se ei ole ihan tuulesta temmattua.

Mitä ihmettä kirjoitat? Ei laivan kunnon puutteita muille laivoille raportoida (ellei olla merellä hätätilassa) vaan miehistön pitää ilmoittaa varustamolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Miehistön vastuulla on viedä varustamon tietoon laivan kunnossa havaitut puutteet. (Tiedettiinkö Vikingillä, että visiiri pistettiin jo silloin lekalla kiinni? Oliko se tiedossa Siljalla ja Wasa Linella? Entä Estlinella?) Viimekädessä vastuu laivasta on kuitenkin aina kapteenilla. On sanonta, että Jumala taivaassa, kapteeni laivassa. Se ei ole ihan tuulesta temmattua.

Mitä ihmettä kirjoitat? Ei laivan kunnon puutteita muille laivoille raportoida (ellei olla merellä hätätilassa) vaan miehistön pitää ilmoittaa varustamolle. 

Ja tähän lisättäköön, että laivan merikelpoisuudesta päättää viranomaiset ja laivaluokittaja. Ei miehistö.

Varustamon lisäksi asiaan kai liittyyy Bureau Veritas eli kaupallinen yritys joka toimii luokituslaitoksena ja laivan rakentaja. Ja vakuutusyhtiöt. Kuvittelen ettei vakuutukset ole ihan halpoja.

Laivamalli oli näköjään sellainen että visiiri oli riskirakenne ja 20 cm vettä autokannella riittää upottamaan laivan niin nopeasti ettei mitään evakuointeja ehditä tehdä.

Mikäköhän olisi nykypäivänä sellainen onnettomuus, joka voisi upottaa laivan? 

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän olisi nykypäivänä sellainen onnettomuus, joka voisi upottaa laivan? 

Riippuu laivasta. Aika vanhoja laivoja yhä tuolla itämerelläkin seilaa.

Kohti 31. vuosipäivää.

Se että valtavan kokoinen laiva upposi alle tunnissa ja että sen sisällä vajosi meren pohjaan ja kuolemaansa yli 800 ihmistä tuntuu absurdilta. Laiva katosi pinnan alle kokonaan, ja kun pelastajat saapuivat, he näkivät vain mustaa myrskyävää merta. Jokusia pelastusveneitä keinumassa aalloilla siellä täällä.

Niin kauheaa ja käsittämätöntä, että joka vuosi tähän aikaan en voi kuin käydä läpi nämä samat ajatukset, (jotka eivät johda mihinkään suurempaan tapahtuneen käsittämiseen). Ja lopuksi tuntea lohtua siitä, että laivaan jääneiden ihmisten hätä on loppunut jo kauan sitten.

Kun tuota onnettomuutta ajattelee tänä päivänä niin yleensä ajattelen, että kunpa laiva olisi pysynnyt vaikkapa tunnin kauemnin pinnalla niin olisi varmaan lähes kaikki ehtinyt laivasta ulos jos olisi pysynyt pystyssä titanicin tapaan. Tai vaan vain puoli tuntia pidempään, että ihmisillä olisi edes ollut mahdollisuus yrittää pelastautua.

Kun kaikki tapahtui niin  nopeasti ,niin tilanne oli niin toivoton kun vain vahvimmat ja ne jotka oli hereillä, saattoivat pelastautua ensimmäisiin huomiota herättäviin äänien takia.ja ihminen on lopulta eläin joka toimii vaistojen varassa eli pelastaa ensin itsensä ja jos kokee että ahdingossa myös voi auttaa muita vaarantamatta itseään niin tekee sen. Estoniassa varmasti täytyi kylmästi ajatella itseään kun tilanne paheni koko ajan ettei ollut aikaa jäädä auttamaan muita. Ja se on varmasti tuntunut monelta selviytyneeltä pahalta..Hirveä tragedia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laivan merikelpoisuus on kylläkin varustamon vastuulla. Ei kulloisenkin miehistön.

Miehistön vastuulla on viedä varustamon tietoon laivan kunnossa havaitut puutteet. (Tiedettiinkö Vikingillä, että visiiri pistettiin jo silloin lekalla kiinni? Oliko se tiedossa Siljalla ja Wasa Linella? Entä Estlinella?) Viimekädessä vastuu laivasta on kuitenkin aina kapteenilla. On sanonta, että Jumala taivaassa, kapteeni laivassa. Se ei ole ihan tuulesta temmattua.

Mitä ihmettä kirjoitat? Ei laivan kunnon puutteita muille laivoille raportoida (ellei olla merellä hätätilassa) vaan miehistön pitää ilmoittaa varustamolle. 

Tarkoitin kyllä niitä aikoja, kun Estonia oli Viking Sally, Silja Star ja Wasa King. Oliko varustamojen tiedossa silloin, missä kunnossa visiiri oli. Jos oli, miksei mitään tehty. Jos ei ollut, miksei asiasta kerrottu.

Mikäs tämä uusi käänne Avo Piht -jutussa oikein on? Joku salaliittoteoria 30-vuotispäivän kunniaksi?