Onko yleistä että lapsi on tyytyväinen olosuhteista huolimatta?
Lapsi on 3v. ja elämässään on tapahtunut aika paljon. Lapsen isä kuoli pari vuotta sitten ja äidillä on ongelmia mielenterveyden sekä päihteiden kanssa, on ollut sairaalassakin. Lapsella on yksi vanhempi sisko jolla eri isä ja tämä sisko asuu oman isänsä kanssa.
Lapsi on silti aina tosi tyytyväisen ja hyvin hoidetun oloinen, hymyilee, luottaa ihmisiin ja tykkää ihmisten seurasta.
Kommentit (42)
Kaikki tuo kuulostaa siltä että lapsen oikeuksia ei ole huomioitu, sijoitus ois ehdottomasti lapsen etu, tässäkin tapauksessa sisarusten suhde voisi olla se perusta millä sijoitetaan!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuo kuulostaa siltä että lapsen oikeuksia ei ole huomioitu, sijoitus ois ehdottomasti lapsen etu, tässäkin tapauksessa sisarusten suhde voisi olla se perusta millä sijoitetaan!
Miten lapsen oikeuksia ei ole huomioitu?
Justhan tuossa kerrottiin että lapsi on hyvin hoidettu. Ilmeisesti perustarpeissa ei ole mitään merkittäviä ongelmia.
Lapsi on siis huostassa ja saa vähintään sen 1000e huosta rahaa plus kalliit ratsastus harrastukset 18v saakka.
Huostaaotetuilla lapsilla on rikkaiden harrastukset, mihinkä ei köyhien lapsilla ole varaa ollenkaan.
Sitten niiden opinnot maksetaan 25v asti ja saa asunnon toimeentulotukineen. Ei tarvitse kesätöihin mennä kun veronmaksajat maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on siis huostassa ja saa vähintään sen 1000e huosta rahaa plus kalliit ratsastus harrastukset 18v saakka.
Huostaaotetuilla lapsilla on rikkaiden harrastukset, mihinkä ei köyhien lapsilla ole varaa ollenkaan.
Sitten niiden opinnot maksetaan 25v asti ja saa asunnon toimeentulotukineen. Ei tarvitse kesätöihin mennä kun veronmaksajat maksavat.
Ei ole huostassa, vaan äidillä. Ei ole koskaan ollut huostassa eivätkä ainakaan tietääkseni ole edes olleet tekemisissä sosiaaliviranomaisten kanssa.
Mikähän hätä lapsella nyt muka on? Perheenjäseniä kuolee kaikilla, samoin avioerot ovat arkipäivää. Tällaisia asioita on turha kauhistella,lapset eivät saa traumoja elämään normaalisti kuuluvia asioita.
Ilmeisesti ap:lla on henkilökohtainen agenda lapsen perhettä kohtaan. Neuvon hakemaan vaikka jutteluapua, ammattilaisen kera olisi hyvä pohtia miksi toisten asiat niin kovin askarruttavat.
Helposti vois noilla tiedoilla kyllä olettaa, että lapsen tilanne olisi huono. Mutta ei se automaattisesti joka tapauksessa ole niin
Vierailija kirjoitti:
Mikähän hätä lapsella nyt muka on? Perheenjäseniä kuolee kaikilla, samoin avioerot ovat arkipäivää. Tällaisia asioita on turha kauhistella,lapset eivät saa traumoja elämään normaalisti kuuluvia asioita.
Ilmeisesti ap:lla on henkilökohtainen agenda lapsen perhettä kohtaan. Neuvon hakemaan vaikka jutteluapua, ammattilaisen kera olisi hyvä pohtia miksi toisten asiat niin kovin askarruttavat.
Olen siis itse lapsen ja tämän äidin läheinen ja mietin, että onko tuo "normaalia" että lapsella vaikuttaa olevan kaikki hyvin olosuhteista huolimatta vaikka ne ei ihan helpot olekaan. Siksi mietin, että onko yleistäkin että pienet lapset vaikuttaa onnellisilta riippumatta tilanteesta. Ap
Noin pieni lapsi sopeutuu eikä tiedä muusta. Mitä kiltimpi on, sitä traumatisoituneempi on, koska fawn = miellyttäminen on yksi traumareaktio, jolla varmistetaan oma selviäminen. Jos lapsella ei olisi mitään ongelmia, hän kiukuttelisi ja itkisi ja osoittaisi mieltään avoimesti ja alkaisi testailla rajojaan.
- terveisin nyt viisikymppisenä terapiassa, kilttinä kaiken kestänyt lapsi
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuo kuulostaa siltä että lapsen oikeuksia ei ole huomioitu, sijoitus ois ehdottomasti lapsen etu, tässäkin tapauksessa sisarusten suhde voisi olla se perusta millä sijoitetaan!
Millä perusteella sijoitettaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän hätä lapsella nyt muka on? Perheenjäseniä kuolee kaikilla, samoin avioerot ovat arkipäivää. Tällaisia asioita on turha kauhistella,lapset eivät saa traumoja elämään normaalisti kuuluvia asioita.
Ilmeisesti ap:lla on henkilökohtainen agenda lapsen perhettä kohtaan. Neuvon hakemaan vaikka jutteluapua, ammattilaisen kera olisi hyvä pohtia miksi toisten asiat niin kovin askarruttavat.
Olen siis itse lapsen ja tämän äidin läheinen ja mietin, että onko tuo "normaalia" että lapsella vaikuttaa olevan kaikki hyvin olosuhteista huolimatta vaikka ne ei ihan helpot olekaan. Siksi mietin, että onko yleistäkin että pienet lapset vaikuttaa onnellisilta riippumatta tilanteesta. Ap
On se, valitettavasti, mutta se ei tarkoita sitä, että oikeasti kaikki on hyvin. Sinä et voi tietää, onko lapsi saanut surra isänsä vai ei. Puhuuko lapsi koskaan isästään?
Minun piti lapsena pitää kulissi pystyssä ja vain positiiviset tunteet oli sallittu. Kun olin vakavasti masentunut keski-ikäinen, kukaan ei uskonut minun sairauteeni paitsi lääkäri ja terapeutti ja terapeutiltakin meni lähes vuosi hoksata.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on siis huostassa ja saa vähintään sen 1000e huosta rahaa plus kalliit ratsastus harrastukset 18v saakka.
Huostaaotetuilla lapsilla on rikkaiden harrastukset, mihinkä ei köyhien lapsilla ole varaa ollenkaan.
Sitten niiden opinnot maksetaan 25v asti ja saa asunnon toimeentulotukineen. Ei tarvitse kesätöihin mennä kun veronmaksajat maksavat.
Kuvitella että persu on kateellinen jopa huostaanotetulle LAPSELLE.
Vierailija kirjoitti:
Noin pieni lapsi sopeutuu eikä tiedä muusta. Mitä kiltimpi on, sitä traumatisoituneempi on, koska fawn = miellyttäminen on yksi traumareaktio, jolla varmistetaan oma selviäminen. Jos lapsella ei olisi mitään ongelmia, hän kiukuttelisi ja itkisi ja osoittaisi mieltään avoimesti ja alkaisi testailla rajojaan.
- terveisin nyt viisikymppisenä terapiassa, kilttinä kaiken kestänyt lapsi
Totta kai lapsi joskus uhmaa, kiukkuaan ja osoittaa omaa tahtoaan tai tarpeitaan, kuten varmaan kaikki tuon ikäiset. Mutta yleisesti lapsi vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä ja hoidetulta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän hätä lapsella nyt muka on? Perheenjäseniä kuolee kaikilla, samoin avioerot ovat arkipäivää. Tällaisia asioita on turha kauhistella,lapset eivät saa traumoja elämään normaalisti kuuluvia asioita.
Ilmeisesti ap:lla on henkilökohtainen agenda lapsen perhettä kohtaan. Neuvon hakemaan vaikka jutteluapua, ammattilaisen kera olisi hyvä pohtia miksi toisten asiat niin kovin askarruttavat.
Olen siis itse lapsen ja tämän äidin läheinen ja mietin, että onko tuo "normaalia" että lapsella vaikuttaa olevan kaikki hyvin olosuhteista huolimatta vaikka ne ei ihan helpot olekaan. Siksi mietin, että onko yleistäkin että pienet lapset vaikuttaa onnellisilta riippumatta tilanteesta. Ap
On se, valitettavasti, mutta se ei tarkoita sitä, että oikeasti kaikki on hyvin. Sinä et voi tietää, onko lapsi sa
Ymmärtääkö 3-vuotias isän kuolleen? Ei hänellä ole mitään muistikuvia tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän hätä lapsella nyt muka on? Perheenjäseniä kuolee kaikilla, samoin avioerot ovat arkipäivää. Tällaisia asioita on turha kauhistella,lapset eivät saa traumoja elämään normaalisti kuuluvia asioita.
Ilmeisesti ap:lla on henkilökohtainen agenda lapsen perhettä kohtaan. Neuvon hakemaan vaikka jutteluapua, ammattilaisen kera olisi hyvä pohtia miksi toisten asiat niin kovin askarruttavat.
Olen siis itse lapsen ja tämän äidin läheinen ja mietin, että onko tuo "normaalia" että lapsella vaikuttaa olevan kaikki hyvin olosuhteista huolimatta vaikka ne ei ihan helpot olekaan. Siksi mietin, että onko yleistäkin että pienet lapset vaikuttaa onnellisilta riippumatta tilanteesta. Ap
On se, valitettavasti, mutta se ei tarkoita sitä, että oikeasti kaikki on hyvin. Sinä et voi tietää, onko lapsi sa
Jos lapsi on 3 ja isänsä kuollut pari vuotta sitten niin mitäpä luulet muistavan isästään?
Trauma ei ole mikään tapahtuma, vaan käsittelemättömästä järkytyksestä seuraava reaktio. Jos lapsi kasvaa emotionaalisesti turvallisissa oloissa ja kykenee käsittelemään järkytyksensä ja saa siihen tukea, hän ei välttämättä traumatisoidu hirveistäkään tapahtumista.
Usein traumaperheiden ongelma on itse vaikeuksien lisäksi vanhempien epäsensitiivisyys lasta kohtaan. Lapsi jää yksin kauheuksien keskellä, eikä pysty niitä pienessä päässään prosessoimaan.
Voi siis olla, että lapsella on ihan oikeasti kaikki hyvin, jos vanhemmat ja muut läheiset ovat kaikesta huolimatta sensitiivisiä ja emotionaalisena tukena!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on siis huostassa ja saa vähintään sen 1000e huosta rahaa plus kalliit ratsastus harrastukset 18v saakka.
Huostaaotetuilla lapsilla on rikkaiden harrastukset, mihinkä ei köyhien lapsilla ole varaa ollenkaan.
Sitten niiden opinnot maksetaan 25v asti ja saa asunnon toimeentulotukineen. Ei tarvitse kesätöihin mennä kun veronmaksajat maksavat.
Kuvitella että persu on kateellinen jopa huostaanotetulle LAPSELLE.
Sorry ohis mutta niin totta! Kuinka paljon enemmän alaspäin voi vielä lyödä? Jos tuo tyyppi näkee asunnottoman pakastuneenavteltassaan niin eka reaktio on mulla ei oo telttaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on siis huostassa ja saa vähintään sen 1000e huosta rahaa plus kalliit ratsastus harrastukset 18v saakka.
Huostaaotetuilla lapsilla on rikkaiden harrastukset, mihinkä ei köyhien lapsilla ole varaa ollenkaan.
Sitten niiden opinnot maksetaan 25v asti ja saa asunnon toimeentulotukineen. Ei tarvitse kesätöihin mennä kun veronmaksajat maksavat.
Ei ole huostassa, vaan äidillä. Ei ole koskaan ollut huostassa eivätkä ainakaan tietääkseni ole edes olleet tekemisissä sosiaaliviranomaisten kanssa.
Varmasti on. Lastensuojelu ottaa samantien yhteyttä, jos toinen vanhempi kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Trauma ei ole mikään tapahtuma, vaan käsittelemättömästä järkytyksestä seuraava reaktio. Jos lapsi kasvaa emotionaalisesti turvallisissa oloissa ja kykenee käsittelemään järkytyksensä ja saa siihen tukea, hän ei välttämättä traumatisoidu hirveistäkään tapahtumista.
Usein traumaperheiden ongelma on itse vaikeuksien lisäksi vanhempien epäsensitiivisyys lasta kohtaan. Lapsi jää yksin kauheuksien keskellä, eikä pysty niitä pienessä päässään prosessoimaan.
Voi siis olla, että lapsella on ihan oikeasti kaikki hyvin, jos vanhemmat ja muut läheiset ovat kaikesta huolimatta sensitiivisiä ja emotionaalisena tukena!
Juuri näin. Ja ulkopuolelta sen voi katsoa parhaiten äidin ja lapsen vuorovaikutuksesta. Ottaako äiti lapsen tunteet huomioon? Antaako äiti lapsen osoittaa tunteitaan? Hakeeko lapsi äidin sylistä turvaa? Jos kyllä niin lapsi todennäköisesti on selvinnyt traumoitta. Jos taas äidin toiminnassa on jotain outoa, on paljon mahdollista, että lapsi vain pärjäilee ja pitää kulissia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin pieni lapsi sopeutuu eikä tiedä muusta. Mitä kiltimpi on, sitä traumatisoituneempi on, koska fawn = miellyttäminen on yksi traumareaktio, jolla varmistetaan oma selviäminen. Jos lapsella ei olisi mitään ongelmia, hän kiukuttelisi ja itkisi ja osoittaisi mieltään avoimesti ja alkaisi testailla rajojaan.
- terveisin nyt viisikymppisenä terapiassa, kilttinä kaiken kestänyt lapsi
Totta kai lapsi joskus uhmaa, kiukkuaan ja osoittaa omaa tahtoaan tai tarpeitaan, kuten varmaan kaikki tuon ikäiset. Mutta yleisesti lapsi vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä ja hoidetulta. Ap
Jospa sillä lapsella on sitten vaan kaikki hyvin? Ei mielenterveysongelmat tarkoita automaattisesti sitä, että äiti olisi kyvytön huolhetimaan lapsesta.
Noi pieni lapsi ei ymmärrä yhtään millaisesta elämä on, pitää normaalina ihan kaikkea, ja siksi läheisten pitää välittää, tarkkailla pärjääkö äiti lapsen kanssa, tarjota apua, tehdä lastensuojelu ilmoituksia tarvittaessa.