Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Katkaisusta on kohta jo 1,5 vuotta. EU-valituksien jälkeen kansaneläkkeet takautuvasti maksettu korkojen ja korvausten kautta takaisin varmaan kaikille ja kansaneläkkeet juoksee kaikille taas ulkomaille. Minulla mennyt ohi millaisia tuomioita poliitikoilla ja virkamiehille jaettiin. Tuliko ihan linnaa vai isoja sakkoja?

Vierailija kirjoitti:

 

Miten on mahdollista, että aiemmin jo Suomi vähensi Ruotsissa asuvan kansaneläkeläisen kansaneläkettä, jos hän sai Ruotsissa vähimmäisetuutta. Eli vähävaraisen kansaneläkeläisen tilanne ei Ruotsin antaman vähimmäissosiaaliturvan ansiosta muuttunut yhtään paremmaksi, kun kansaneläke saman verran leikattiin. Kuitenkaan Suomi ei leikkaa kansaneläkettä pääomatuloja, vuokratuloja, osaketuloja jne. saavilta hyvätuloisilta eli ei se mikään tarveharkintainen ole ollut.

Tämä oli pitkään kiistanalainen kysymys.
Keskeinen ongelma oli: Voiko toinen maa vähentää omaa etuuttaan toisen maan viimesijaisen sosiaalituen takia?

Suomen viranomaiset ovat jo kauan olleet toisessa jäsenmaassa asuvien kansaneläkeläisten kimpussa täysin perusteettomasti.

Tämä on juuri se ongelma ollut ulkomaille maksettavissa kansaneläkkeissä. Henkilö hakenut sen Suomesta ja Kelalla mahdoton katsoa olisiko henkilö oåedes oikeutettu kansaneläkkeeseen ja minkä kokoiseen. Kela tietää vain henkilölle Suomesta maksettavan työeläkkeen määrän ei muuta.

Jos jossain maassa on korkeampi elintaso ja sosiaalituki, johon kansaneläke ei yltänyt, kuten Ruotsissa, niin ei se kelalle kuulu estää suomalaisia saamasta kunkin maan minimitasoa. Niinhän Suomessakin täydennetään siirtolaisten toimeentuloa toimeentulotuella. Ongelma onkin ollut se, kun Ruotsi päätti katkaista ja kiristää sosiaaliturvaansa, niin ne joiden kansaneläkettä oli menty leikkaamaan olisivat olleet oikeutettuja saamaan sen  leikatun määrän takaisin. Tämä ratkaistiin pikapikaa katkaisemalla kansaeläkkeet kokonaan Suomen ulkopuolelle, jotta tarveharkintasuhmurointi, jota Suomessa ei ole kansaneläkkeellä, ei olisi tullut konkreettisesti bumerangina eteen. Ainoa, minkä piti vaikuttaa kansaneläkkeeseen oli eläketulot. Toimeentuloa paikkaava sosiaaliturva ei ole eläketuloa, varsinkaan, kun sitä ajatusmallia sovellettiin vain Ruotsiin. Se oli syrjintää.

Tuosta voi valittaa komissioon.

Vierailija kirjoitti:

Kun joku takuueläkeläinen on vuosien saatossa muittanut jäsenmaahan ja takuueläke on katkennut, niin onko tämä  saanut sosiaaliturvan jäsenmaasta. 

Takuueläkeläinen on saanut Ruotsissa täyden sosiaaliturvan vakaammin kun Suomi ei voinut leikata mitään mitä ei maksanut. Takuueläkeläiset ovat olleet paremmassa asemassa seilatessaan Suomen ja Ruotsin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Samoin toimittiin 1990 luvun yrittäjiä kohtaan, joista luotiin rikolliskuvaa, joka on itse huijannut pankkeja ja on oikein, että he maksavat koko lopun ikäänsä virtuaalivelkoja korkoineen. Moni kuvittelee tänäkin päivänä, että yrittäjällä on yleensä rikollinen mieli. Myös tässä ketjussa epäillään yrittäjiä huijareiksi. Huonoja huijareita ovat, kun on vain kansaneläke vanhuudenturvana.

Kyllähän tämä liittyy oleellisesti yrittäjäpulaan ja työeläkkeen puutteeseen. Kun ei ole luottotietoja ei voi hoitaa firman maksuliikennettä. Ei se ole ollenkaan eri asia käsitellä komissiossa kansaneläkkeen katkaisun yhteydessä koska se selittää kansaneläkeläisten valtaisan suuren määrän. Erillinen käsittely ei ole Suomen kannalta edullinen, sillä siihen liittyy myös kansainvälkseen rahaliikenteeseen kuuluvia kuvioita, jotka syövät valtavasti resurssejamme, kun niitä ruvetaan siitä näkökulmasta tutkimaan. Siinä vaiheessa uhrejen joukkoon liittyy myös ne, jotka ovat onnistuneet kerryttämään täyden työeläkkeen.

Uuden yleisvähimmäiseläkkeen voisi ladata Suomeen rajoitetulle prepaid-kortille lieveilmiöiden ennaltaehkäisemiseksi. Kortti ladattaisiin fyysisen kuukausittaisen tapaamisen yhteydessä, johon tuen saaja ottaisi mukaan kuittikopiot ostoksista. Nämä käydään yhdessä virkailijan kanssa lävitse ja arvioidaan niiden tarve ja kohtuullisuus yksitellen.

Rahvaan kansan tekoälyosaamiseen on OKM julkaissut viitekehyksen. Ei taida tämän palstan tekoälyspämmääjät täyttää edes perustasoa kun ei ymmärretä tekoälysovellusten voivan tehdä virheitä.

https://okm.fi/tekoaly-ja-osaaminen

Sellasen virheen tekoäly aluksi teki, että EU:n säännöt edellyttivät kansaneläkkeen katkaisua. Ei tee enää. Nyt se on oppinut, että kyseessä on Suomen oma päätös, joka on aiheuttanut paljon keskustelua, kritiikkiä ja kysymyksiä kautta Euroopan. Sitä mukaa kun asiaa eri puolilla käsitellään, se löytää julkisista asiakirjoista lisävalaistusta. Katkaisuaktivistien propaganda voi toimia hetken, mutta ei pysyvästi.  Kimmo Kiljunenhan teki kirjallisen kysymyksen,  onko Ruotsi luvannut kompensoida kansaneläkkeiden katkaisun. Sosiaaliturvaministerin vastaus oli ympäripyöreä, koska sehän olikin ollut tiedettyä kuumempi peruna.

Joka tapauksessa Ruotsin uusi päätös luopua asumisperusteisesta automaattisesta sosiaaliturvasta ei enää takaa kansaneläkkeen katkaisun uhreille sitä turvaa, minkä Suomen lainlaatijat kuvittelivat.

Suomen lainsäätäjien taapertaessa Ruotsin lainsäädännön perässä kansaneläkelainsäädännössämme, onkin syytä taas tähänkin reagoida pian oman  itsenäisen ajattelun puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Joka tapauksessa Ruotsin uusi päätös luopua asumisperusteisesta automaattisesta sosiaaliturvasta ei enää takaa kansaneläkkeen katkaisun uhreille sitä turvaa, minkä Suomen lainlaatijat kuvittelivat.

Suomen lainsäätäjien taapertaessa Ruotsin lainsäädännön perässä kansaneläkelainsäädännössämme, onkin syytä taas tähänkin reagoida pian oman  itsenäisen ajattelun puutteessa.

Leikkaus oli suunnattu koko EU:n alueeseen, ei vain Ruotsiin. Sehän on moneen kertaan todettu, että vapaamatkustaja voi yrittää hakea uudesta kotimaasta vähimmäisturvaa tai sitten palata Suomeen. Aina on tarjolla verorahaa.

Oli suunnattu, mutta niistähän ei välitetty pätkän vertaa. Sensijaan Ruotsissa asuvia oli 18.000 ja heistä ilmoitettiin, että heillä ei ole hätää. Homma eteni Ruotsiin peilaten alusta asti. Ette voi tätä kiistää.

Vierailija kirjoitti:

Oli suunnattu, mutta niistähän ei välitetty pätkän vertaa. Sensijaan Ruotsissa asuvia oli 18.000 ja heistä ilmoitettiin, että heillä ei ole hätää. Homma eteni Ruotsiin peilaten alusta asti. Ette voi tätä kiistää.

Siinä olette oikeassa, että Ruotsin ennakkopäätös toimi mahdollistajana ja kiihdyttäjänä tälle muutokselle.

Mitään ei muutettu paitsi tulkinta.

Tulkintaepäselvyys olisi pitänyt testata oikeudessa eikä puskea omaa tulkintaa budjettilaikina läpi.

Vierailija kirjoitti:

Tulkintaepäselvyys olisi pitänyt testata oikeudessa eikä puskea omaa tulkintaa budjettilaikina läpi.

Tulkinta ja ennakkopäätös on jo tehty EU-oikeudessa. Kyseessä ei olisi ennakkopäätös jos jokainen maa vuorollaan käsiteltäisiin uudestaan ja uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkintaepäselvyys olisi pitänyt testata oikeudessa eikä puskea omaa tulkintaa budjettilaikina läpi.

Tulkinta ja ennakkopäätös on jo tehty EU-oikeudessa. Kyseessä ei olisi ennakkopäätös jos jokainen maa vuorollaan käsiteltäisiin uudestaan ja uudestaan.

Valitsitte väärän ennakkopäätöksen!

Tässä muita ja tuoreempia ennakkoratkaisupäätöksiä, joista olisi voinut valita:

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut useita ennakkoratkaisuja, joiden mukaan jäsenmaat eivät saa evätä tai katkaista tiettyjä asumisperusteisia vähimmäisetuuksia (kuten kansaneläkkeen tyyppisiä etuuksia) pelkästään siksi, että henkilö muuttaa toiseen EU-maahan.

Keskeinen periaate on sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen (EU-asetus 883/2004), joka kieltää maastavientikiellon sellaisten etuuksien kohdalla, jotka katsotaan "vanhuusetuuksiksi" tai muiksi vastaaviksi sosiaaliturvaetuuksiksi.

Tärkeitä ratkaisuja ja periaatteita

Sveitsiä ja Italiaa koskeva ratkaisu (tammikuu 2026): EUT totesi tuoreessa ratkaisussaan, että Italian kaltainen sääntö, joka vaatii tietyn pituista kotimaista vakuutushistoriaa eläkkeen täydentämiseksi vähimmäistasoon, rikkoo vapaan liikkuvuuden periaatteita. Tuomioistuin korosti, että toisessa jäsenmaassa kertyneet vakuutuskaudet on rinnastettava kotimaisiin.

Hollannin eläkesiirrot (marraskuu 2023): Tuomioistuin linjasi, että Alankomaiden rajoitukset eläkepääoman siirtämisessä toiseen EU-maahan olivat EU-oikeuden vastaisia. Päätös korosti, että kansalaisia ei saa rangaista taloudellisesti siitä, että he käyttävät oikeuttaan muuttaa toiseen jäsenvaltioon.

Syrjintäkielto: EUT on vakiintuneessa oikeuskäytännössään (esim. tapaukset Bosmann ja Hudzinski) todennut, että jäsenvaltio ei voi evätä sosiaaliturvaetuutta sillä perusteella, että henkilö asuu toisessa jäsenvaltiossa, jos etuuden tarkoituksena on turvata toimeentulo ja se kuuluu EU:n sosiaaliturva-asetuksen piiriin. 

Poikkeukset ja Suomen tilanne

Vaikka eläkkeet ovat yleensä "vientiä kelpoisia" (eli niitä maksetaan ulkomaille), on olemassa erityisiä asumisperusteisia etuuksia, joita ei tarvitse maksaa ulkomaille, jos ne on listattu asetuksen 883/2004 liitteeseen X "erityisinä rahamääräisinä etuuksina, joita ei perustu maksuihin".

Suomessa: Kansaneläkettä ja takuueläkettä pidetään Suomessa tällaisina etuuksina, joita maksetaan pääsääntöisesti vain Suomessa asuville (poikkeuksena lyhytaikainen oleskelu).

Oikeudellinen vääntö: EU-komissio on aiemmin haastanut jäsenmaita (kuten Maltan) siitä, mitkä etuudet kuuluvat maastavientikiellon piiriin. Tuomioistuin on todennut, että jäsenmaat eivät voi yksipuolisesti päättää tästä, jos etuus luonteeltaan vastaa yleistä vanhuuseläkettä. 

Työeläkkeenä maksetun vanhuuseläkkeen ja kansaneläkkeenä maksetun vanhuuseläkkeen yhdistelmä, joka monilla Suomessa syntyneillä ja ikänsä asuneilla on myönnetty Suomessa vielä asuessa on vakiintunut osa eläkejärjestelmää eikä mikään viimesijainen toimeentulotuki tai tilapäinen avustus. Se on myönnetty ennen muuttoa toiseen jäsenmaahan ja kela on samalla myöntänyt vanhukselle S1 todistuksen sen merkiksi, että hän kuuluu Suomen sosiaalitoimen velvoitteiden piiriin. Tässä kun mennään katkaisemaan kansaneläke niin ei kyllä ole muuta kuin petos henkilöitä kohtaan, jotka eivät ole tehneet mitään väärää vaan luottaneet järjestelmään.

Sehän on ollut isänmaallinen teko lähteä minimaalisen eläkkeen turvin Suomesta ja jättää sosiaaliturvarahansa ja -palvelut   lapsiperheiden ja muiden suomalaisten käyttöön. Sellainen ratkaisu ei edes kaikilta onnistu niin pienellä budjetilla, mistä kansaneläkeläisten maastamuuttajien kohdalla puhutaan. Turha pelätä, että kaikki lähtisivät. Siihen tarvitaan  ominaisuuksia, joita sosiaalituen turvaan tottuneilla ei ole ja joita kaikki eivät ole valmiita jättämään taakseen muiden hyväksi. Nyt koko tuokin uhraus on valunut hukkaan ja vastaavaa ei tulevaisuudessa nähdä, ellei päätöstä peruta. Mitä hyötyä Suomelle on niistä sosiaaliturvan muodoista, joiden saajat viettävät sen sallitun 6 kk ulkomailla vuosittain, toisin kuin ne kansaneläkeläiset, jotka reilusti luopuivat sosiaaliturvan Suomeen jätettävistä muodoista ja kelakortista vaihtamalla virallisesti osoitteensa  toiseen jäsenmaahan EU:n ohjeiden mukaisesti.  Ei ainakaan talvehtijoilla pysyvät sosiaaliedut nykykäytännöllä mitään säästöä synnytä, vielä kun viranomaisresurssitkin kuluu näiden menemisten ja tulemisten  kyttäämiseen.