Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyisi virallista tietoa että voi vaatia ihmisen tekemän päätöksen robotin sijaan? Voiko tuon kelan päätöksen pyytää oikastavaksi ihmisen toimesta? 

Tietosuojavaltuutetun viralliset sivut

https://tietosuoja.fi/oletko-joutunut-automaattisen-paatoksenteon-kohteeksi

Automaattinen päätöksenteko on sallittua, jos

päätös on välttämätön sinun ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen tekemistä tai toteuttamista varten

päätös on hyväksytty rekisterinpitäjää koskevassa laissa

olet antanut siihen nimenomaisen suostumuksesi esimerkiksi allekirjoituksella tai sähköisesti kaksivaiheisella varmistuksella.

Näissä tapauksissa sinulla on vähintään oikeus vaatia, että sinua koskevat päätökset tekee ihminen. Sinulla on myös oikeus esittää kantasi ja riitauttaa päätös.

Toimi näin

Esitä pyyntö suoraan rekisterinpitäjälle. Lisätietoa siitä, mikä on oikea kanava, saat esimerkiksi rekisterinpitäjän verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjän asiakaspalveluun.

Kerro pyynnössä, mihin toimenpiteisiin haluat rekisterinpitäjän ryhtyvän. Voit esimerkiksi pyytää, että sinua koskevan päätöksen tekee ihminen, tai riitauttaa aiemman päätöksen kertomalla oman kantasi. Voit myös tuoda esiin, jos rekisterinpitäjällä ei mielestäsi ole lainmukaista perustetta automaattiseen päätöksentekoon.

Rekisterinpitäjän täytyy vastata sinulle yhden kuukauden kuluessa. Jos pyyntöjä on monta tai ne ovat monimutkaisia, rekisterinpitäjä voi ilmoittaa vastauksessaan, että se tarvitsee niiden käsittelyyn enemmän aikaa. Jos rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa lisää käsittelyaikaa, määräaika on kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä pyynnöstäsi. Odota rauhassa vastausta. Ilmoitus pidemmästä käsittelyajasta ei vielä tarkoita, että rekisterinpitäjä kieltäytyy pyynnöstäsi. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa sinulle määräajassa, voit ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun tietosuojaoikeuksiesi loukkaamisesta.

Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy pyynnöstäsi, sen täytyy kertoa sinulle kieltäytymisen syyt. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

Ilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteystiedot

Pyytää voi, mutta jos pyynnön lukee automaatti, niin asia ei etene, huomasin.

Vierailija kirjoitti:

Pyytää voi, mutta jos pyynnön lukee automaatti, niin asia ei etene, huomasin.

Sitten kun ei kela anna tuota ihmisen tekemää päätöstä, niin yhteys tietosuojavaltuutettuun. Jos se ei toimi, niin ilmoitus EU:n komissioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa miten AI luotetaan sokeasti. AI ei ole lakimies ja generoi vastaukset tekstien perusteella jotka löytyvät netistä ympäri maailmaa.  Eli vastaus voi toimia toisessa maassa ei välttämättä Suomessa.

AI ei osaa tehdä eroa eri eläkkeiden välillä. Joten en usko että muutoshakemus menee läpi tuolla sonnalla.

Kokeilin. Tekoäly erotti täysin kansaneläkkeen ja työeläkkeen, selisti niiden rahoituksen erot ja eläkkeen saajat. Pitkä ja selkeä selostus. Kokeile itse niin näet. On ihan hauskaa jutella tekoälyn kanssa.

Mutta niillä yhdelläkään tekoälyllä ei ole tietoa viimeisimmistä laista. Viimeisin tieto on parin vuoden takaa. Eli ei esimerkiksi tietoa tästä katkaisupäätöksestä ja siihen liittyvistä lainmuutoksista.

Vierailija kirjoitti:

Kertaus on opintojen äiti:

OIKEUS OMAISUUTEEN



Eläkeoikeuden katkaisuun budjettilakina, ilman, että minun olosuhteissani on tapahtunut muutos, ei ole laillisia perusteita. 

 Päätös rikkoo Euroopan ihmisoikeus- sopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1. artiklaa vastaan, sillä eläke on tulkittu omaisuudeksi (FÁBIÁN v. HUNGARY  78117/13). EIS on osa EU:n perusoikeuksia ja jäsenvaltiokriteeri.

Koskee työeläkettä ei kansaneläkettä, joka on sosiaaliturvaa ja vähimmäisetuus.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ministeriöiden henkilökuntaa kouluteta lainkaan ajantasaiseen EU-lainsäädäntöön. Ovat STM:ssä jämähtäneen vuoden 2017 tasolle ja soveltavat sitäkin täysin pieleen. Tästä on valtavasti haittaa Suomen kansalle. Vastuuministerin pitää ohjata alaisensa opin tielle. Saattaapi myös kielitaidossa olla heillä ongelmia, kun kaikkia säädöksiä ei käännetä reaaliajassa Suomeksi. Tässä on paljon parannettavaa. Hallitusohjelmassa panostetaan koulutukseen. STM:stä ja Kelasta on hyvä aloittaa.

Tärkeä asia tuo koulutus: Kelan valtuuttujen yleiskokous 9/2024, 10.12.2024

Kohta 5 

Lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Lintu-Valli nosti esille, että Kelan toiveena on myös muutos, joka mahdollistaisi tilitietojen saamisen pankeilta. Valtuutetut pitivät tärkeänä, että kaikki Kelan toivomat muutokset, jotka helpottavat työtä, etenisivät.

Eli koulutus GDPR-asetuksesta paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa miten AI luotetaan sokeasti. AI ei ole lakimies ja generoi vastaukset tekstien perusteella jotka löytyvät netistä ympäri maailmaa.  Eli vastaus voi toimia toisessa maassa ei välttämättä Suomessa.

AI ei osaa tehdä eroa eri eläkkeiden välillä. Joten en usko että muutoshakemus menee läpi tuolla sonnalla.

Kokeilin. Tekoäly erotti täysin kansaneläkkeen ja työeläkkeen, selisti niiden rahoituksen erot ja eläkkeen saajat. Pitkä ja selkeä selostus. Kokeile itse niin näet. On ihan hauskaa jutella tekoälyn kanssa.

Mutta niillä yhdelläkään tekoälyllä ei ole tietoa viimeisimmistä laista. Viimeisin tieto on parin vuoden takaa. Eli ei esimerkiksi tietoa tästä katkaisupäätöksestä ja siihen liittyvistä lainmuutoksista.

No nyt on vauhdikasta toimintaa hallituksella, kun ei edes keinoäly pysy perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ministeriöiden henkilökuntaa kouluteta lainkaan ajantasaiseen EU-lainsäädäntöön. Ovat STM:ssä jämähtäneen vuoden 2017 tasolle ja soveltavat sitäkin täysin pieleen. Tästä on valtavasti haittaa Suomen kansalle. Vastuuministerin pitää ohjata alaisensa opin tielle. Saattaapi myös kielitaidossa olla heillä ongelmia, kun kaikkia säädöksiä ei käännetä reaaliajassa Suomeksi. Tässä on paljon parannettavaa. Hallitusohjelmassa panostetaan koulutukseen. STM:stä ja Kelasta on hyvä aloittaa.

Tärkeä asia tuo koulutus: Kelan valtuuttujen yleiskokous 9/2024, 10.12.2024

Kohta 5 

Lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Lintu-Valli nosti esille, että Kelan toiveena on myös muutos, joka mahdollistaisi tilitietojen saamisen pankeilta. Valtuutetut pitivät tärkeänä, että kaikki Kelan toivomat muutokset, jotka helpottavat työtä, etenisivät.

Eli koulutus GDPR-asetuksesta paikallaan.

Sinulle kaivattaisiin se koulutus ensin! Et ole sisäistänyt GDPR:ää ollenkaan, jos kuvittelet, että GDPR:ään nojaten voisit viranomaisrekisterissä oleviin tietoihisi vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa miten AI luotetaan sokeasti. AI ei ole lakimies ja generoi vastaukset tekstien perusteella jotka löytyvät netistä ympäri maailmaa.  Eli vastaus voi toimia toisessa maassa ei välttämättä Suomessa.

AI ei osaa tehdä eroa eri eläkkeiden välillä. Joten en usko että muutoshakemus menee läpi tuolla sonnalla.

Kokeilin. Tekoäly erotti täysin kansaneläkkeen ja työeläkkeen, selisti niiden rahoituksen erot ja eläkkeen saajat. Pitkä ja selkeä selostus. Kokeile itse niin näet. On ihan hauskaa jutella tekoälyn kanssa.

Mutta niillä yhdelläkään tekoälyllä ei ole tietoa viimeisimmistä laista. Viimeisin tieto on parin vuoden takaa. Eli ei esimerkiksi tietoa tästä katkaisupäätöksestä ja siihen liittyvistä lainmuutoksista.

 

Minä puhuinkin niistä tekoälyistä, joita tuo juttelija on käyttänyt Kela kyllä koodaa omiin järjestelmiin tarvittavat muutokset, kun lait tulee käyttöön. Ja antaa tarvittavat ajankohtaiset tiedot kielimallille, jos tuollaista tarvitsee. Automaattinen päätöksen teko ja viestin lähetys ei ole vielä tekoälyä. Se on ohjelmistorobotiikkaa. 

Halla-aho puhuu jo sotatilasta. Hallitus käyttäytyykin kuin olisi valtuudet tehdä mitä tahansa välittämättä esim. EU-asetuksista ja direktiiveistä kuin sotatilassa ikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ministeriöiden henkilökuntaa kouluteta lainkaan ajantasaiseen EU-lainsäädäntöön. Ovat STM:ssä jämähtäneen vuoden 2017 tasolle ja soveltavat sitäkin täysin pieleen. Tästä on valtavasti haittaa Suomen kansalle. Vastuuministerin pitää ohjata alaisensa opin tielle. Saattaapi myös kielitaidossa olla heillä ongelmia, kun kaikkia säädöksiä ei käännetä reaaliajassa Suomeksi. Tässä on paljon parannettavaa. Hallitusohjelmassa panostetaan koulutukseen. STM:stä ja Kelasta on hyvä aloittaa.

Tärkeä asia tuo koulutus: Kelan valtuuttujen yleiskokous 9/2024, 10.12.2024

Kohta 5 

Lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Lintu-Valli nosti esille, että Kelan toiveena on myös muutos, joka mahdollistaisi tilitietojen saamisen pankeilta. Valtuutetut pitivät tärkeänä, että kaikki Kelan toivomat muutokset, jotka

Johan EU on kertaalleen kieltänyt oikeuden syynätä ihmisten pankkitietoja. Ei tämä miksikään muutu hallituksen vaihduttua. Turha potkia kuollutta lehmää verovaronmaksajien rahoilla jankkaamassa samaa asiaa.

.....

Tärkeä asia tuo koulutus: Kelan valtuuttujen yleiskokous 9/2024, 10.12.2024

Kohta 5 

Lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Lintu-Valli nosti esille, että Kelan toiveena on myös muutos, joka mahdollistaisi tilitietojen saamisen pankeilta. Valtuutetut pitivät tärkeänä, että kaikki Kelan toivomat muutokset, jotka helpottavat työtä, etenisivät.

.......

Tehkääpä tuo, niin taas saadaan yksi laki, jota rynnätään perumaan. Mitä luulette, uskotteko Suomeen saapuvien osaajien ja yritysten ryntäykseen, kun pankkitilit eivät enää ole yksityisyyden suojan piirissä.

Kysyin tekoälyltä sanktioista:

Minkälaisia sanktioita EU-asetusten rikkomisesta voi koitua jäsenmaalle

Tässä vastaus:

EU-asetusten rikkomisesta jäsenvaltiolle voi koitua useita erilaisia sanktioita ja seuraamuksia. Näitä ovat muun muassa:

Oikeudelliset toimet: Euroopan komissio voi nostaa kanteen jäsenvaltiota vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa (CJEU) rikkomusmenettelyn kautta. Jos tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio on rikkonut EU-lainsäädäntöä, se voi määrätä jäsenvaltiolle velvoitteen noudattaa asetusta.

Sakot: Jos jäsenvaltio ei noudata tuomioistuimen päätöstä, se voi joutua maksamaan päiväsakkoja tai kertaluonteisia sakkoja. Sakkojen suuruus määräytyy useiden tekijöiden perusteella, kuten rikkomuksen vakavuuden ja keston mukaan.

Poliittinen paine ja maineen menettäminen: EU:n muut jäsenvaltiot ja instituutiot voivat kohdistaa poliittista painetta rikkomuksia tekeviin valtioihin. Tämä voi vaikuttaa jäsenvaltion kansainväliseen maineeseen ja suhteisiin muihin jäsenvaltioihin.

Rahoitussanktiot: EU voi myös rajoittaa tai keskeyttää rahoitusta tai tukia, kuten koheesiorahoitusta, jäsenvaltioille, jotka eivät noudata EU-lainsäädäntöä.

Valvontatoimenpiteet: Jäsenvaltioita voidaan myös asettaa lisävalvontaan tai -raportointivelvoitteisiin, jotta varmistetaan, että ne noudattavat EU-lainsäädäntöä tulevaisuudessa.

Nämä sanktioiden muodot voivat vaihdella tilanteen mukaan, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n lainsäädäntöä ja periaatteita.

Jatkokysymys tekoälylle vahingonkorvausvelvollisuudesta:

Jos EU-asetusten rikkominen aiheuttaa kansalaiselle vahinkoa, kuka joutuu vahingonkorvausvelvolliseksi

Tässä vastaus:

EU-asetusten rikkomisesta aiheutuvista vahingoista voi vastuullinen taho vaihdella tilanteen mukaan. Yleisesti ottaen, jos EU:n lainsäädäntöä rikotaan ja se aiheuttaa vahinkoa kansalaiselle, vahingonkorvausvelvollisuus voi kohdistua seuraaviin tahoihin:

Valtio: Mikäli EU-asetusta on rikottu kansallisessa lainsäädännössä tai sen täytäntöönpanossa, valtio voi olla vastuussa vahingosta. Kansalaisilla on usein mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanteita valtioita vastaan, erityisesti jos valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa.

Yksityishenkilöt tai yritykset: Jos EU-asetusten rikkominen tapahtuu yksityisten tahojen, kuten yritysten tai muiden organisaatioiden, toimesta, myös nämä tahot voivat olla vastuussa vahingonkorvauksista.

EU-instituutiot: Tietyissä tapauksissa, jos EU:n omat toimielimet ovat toimineet tavalla, joka on aiheuttanut vahinkoa, voi myös EU:n tasolla olla mahdollisuus vaatia vahingonkorvauksia.

Vahingonkorvausvaatimukset edellyttävät usein, että vahinkoa kärsinyt osapuoli pystyy näyttämään toteen, että vahinko on aiheutunut nimenomaan asetusten rikkomisesta ja että vahingonkorvausvaatimus on perusteltu. Vahingonkorvauksen saaminen voi olla monimutkainen prosessi, ja se voi vaatia oikeudellista neuvontaa.

Kysyin summista:

Miten suuria vahingonkorvaussummia jokin jäsenmaa on maksanut yksittäiselle kansalaiselle rikottuaan EU-asetusta

Tässä vastaus:

Vahingonkorvaussummat, joita jäsenvaltiot ovat maksaneet yksittäisille kansalaisille EU-asetusten rikkomisesta, vaihtelevat suuresti tapauskohtaisesti. Yleensä vahingonkorvaukset määräytyvät sen mukaan, kuinka vakava rikkomus on ollut ja kuinka paljon se on vaikuttanut asianomaisen henkilön elämään tai talouteen.

Yksi tunnettu esimerkki on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) antamat päätökset, joissa jäsenvaltiot ovat joutuneet maksamaan korvauksia yksittäisille kansalaisille ihmisoikeusrikkomuksista. Korvaukset voivat vaihdella muutamasta tuhannesta eurosta useisiin satoihin tuhansiin euroihin, riippuen rikkomuksen luonteesta ja sen seurauksista.

EU-lainsäädännön rikkomisesta aiheutuvia vahingonkorvauksia käsitellään usein kansallisissa tuomioistuimissa, ja ne voivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun, kuluttajaoikeuksiin tai työntekijöiden oikeuksiin. Tällöin korvaussummat määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaan.

Jos haluat tarkempia esimerkkejä tai tietoja tiettyjen tapausten korvauksista, suosittelen tutkimaan oikeustapauksia tai EU:n oikeudellisia asiakirjoja, jotka käsittelevät näitä kysymyksiä.

Kysyin tekoälyltä virkaeläkkeistä:

Maksetaanko virkaeläke toiseen EU-maahan

Tässä vastaus:

Virkaeläkkeen maksaminen toiseen EU-maahan riippuu useista tekijöistä, kuten eläkkeen maksajan ja saajan asuinmaasta sekä kyseisen henkilön työhistoriasta. Yleisesti ottaen EU:n sisällä on voimassa sääntöjä, jotka helpottavat eläkkeiden siirtoa eri jäsenvaltioiden välillä.

Jos olet saanut virkaeläkkeen Suomessa ja muutat toiseen EU-maahan, voit yleensä saada eläkkeesi maksettuna myös uudessa asuinmaassasi. On kuitenkin tärkeää tarkistaa:

Eläkkeen maksajan käytännöt: Eläkkeen maksaja (esimerkiksi eläkelaitos) voi antaa tarkkaa tietoa siitä, miten ja milloin eläke maksetaan ulkomaille.

Verotus: Eläketulojen verotus voi vaihdella maiden välillä, joten kannattaa selvittää, miten eläkkeesi verotetaan uudessa asuinmaassasi.

Sosiaaliturvasopimukset: EU-mailla on sosiaaliturvasopimuksia, jotka voivat vaikuttaa eläkkeiden maksamiseen ja verotukseen.

On suositeltavaa ottaa yhteyttä eläkelaitokseesi tai asiantuntevaan tahoon, joka voi antaa tarkkaa ja ajankohtaista tietoa tilanteestasi

Kysyin tekoälyltä:

Milloin virkamieseläkkeitä alettiin maksamaan Suomesta ulkomaille

Tässä vastaus:

Virkamieseläkkeitä alettiin maksamaan Suomesta ulkomaille 1. tammikuuta 2010. Tämä muutos liittyi EU:n lainsäädäntöön, joka mahdollistaa eläkkeiden maksamisen myös muihin maihin. Ennen tätä vuotta virkamieseläkkeitä maksettiin pääasiassa vain Suomessa. Muutos oli osa laajempaa kehitystä, jossa pyrittiin helpottamaan eläkkeiden siirrettävyyttä EU:n sisällä.

Milloin kansaneläkkeitä alettiin maksaa Suomesta ulkomaille:

Kansaneläkkeitä alettiin maksaa Suomesta ulkomaille vuonna 1996. Tätä ennen kansaneläkkeitä maksettiin ainoastaan Suomessa asuville henkilöille. Vuodesta 1996 alkaen kansaneläkkeen saajat ovat voineet saada eläkkeensä myös muissa maissa, mikäli he ovat muuttaneet ulkomaille. Tämä muutos mahdollisti sen, että eläkkeen saajat voivat asua ja elää muualla, mutta silti saada kansaneläkettään Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

 

Kysyin tekoälyltä:

 

Milloin virkamieseläkkeitä alettiin maksamaan Suomesta ulkomaille

Tässä vastaus:

Virkamieseläkkeitä alettiin maksamaan Suomesta ulkomaille 1. tammikuuta 2010. Tämä muutos liittyi EU:n lainsäädäntöön, joka mahdollistaa eläkkeiden maksamisen myös muihin maihin. Ennen tätä vuotta virkamieseläkkeitä maksettiin pääasiassa vain Suomessa. Muutos oli osa laajempaa kehitystä, jossa pyrittiin helpottamaan eläkkeiden siirrettävyyttä EU:n sisällä.

 

Milloin kansaneläkkeitä alettiin maksaa Suomesta ulkomaille:

Kansaneläkkeitä alettiin maksaa Suomesta ulkomaille vuonna 1996. Tätä ennen kansaneläkkeitä maksettiin ainoastaan Suomessa asuville henkilöille. Vuodesta 1996 alkaen kansaneläkkeen saajat ovat voineet saada eläkkeensä myös muissa maissa, mikäli he ovat muuttaneet ulkomaille. Tämä muutos mahdollis

Kannattaa ilmoittaa komissiolle ja valituksiin, että kansaneläkettä on maksettu ulkomaille vuodesta 1996 alkaen.

Kysyin tekoälyltä takuueläkkeestä:

Milloin Suomeen luotiin takuueläke

Tässä vastaus:

Takuueläke Suomessa otettiin käyttöön vuonna 2002. Takuueläke on tarkoitettu varmistamaan, että jokaisella eläkeläisellä on vähintään tietyn suuruinen eläke. Se on erityisesti suunnattu niille, joiden eläke on hyvin alhainen ja jotka eivät saa riittävää toimeentuloa muista eläke- tai sosiaalietuuksista. Takuueläke on osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, ja sen tarkoituksena on edistää eläkeläisten toimeentuloa ja hyvinvointia

Jatkokysymys:

Katkeaako takuueläke, jos henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille:

Takuueläke voi katketa, jos henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille, mutta se riippuu useista tekijöistä. Takuueläke on tarkoitettu Suomessa asuville henkilöille, ja sen maksaminen voi loppua, jos henkilö ei enää asu Suomessa.

Jos henkilö muuttaa toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin, takuueläkkeen maksaminen saattaa jatkua, mutta se voi riippua kyseisen maan sosiaaliturvasäännöksistä ja mahdollisista sopimuksista Suomen kanssa. Muissa maissa takuueläkkeen saaminen voi olla rajoitettua tai se voi katketa kokonaan.

On suositeltavaa ottaa yhteyttä Kelaan tai sosiaaliturvaviranomaisiin ennen muuttoa saadakseen tarkkaa tietoa omasta tilanteestaan ja mahdollisista vaikutuksista takuueläkkeeseen

Kysymys tekoälylle:

Onko takuueläkkeen maksu Suomesta ulkomaille harkinnanvarainen

Tässä vastaus:

Takuueläkkeen maksaminen Suomesta ulkomaille on pääsääntöisesti harkinnanvaraista. Takuueläke on sosiaaliturvamuoto, joka on tarkoitettu varmistamaan, että henkilöillä on riittävä toimeentulo vanhuusiässä tai työkyvyttömyyden vuoksi.

Maksu ulkomaille voi riippua useista tekijöistä, kuten henkilön asuinpaikasta, ulkomaisen lain säädöksistä ja siitä, onko henkilö oikeutettu takuueläkkeeseen. Jos henkilö on muuttanut ulkomaille ja on saanut takuueläkkeen Suomessa, on suositeltavaa olla yhteydessä eläkelaitokseen tai sosiaaliviranomaisiin saadakseen tarkkaa tietoa ja ohjeita omaan tilanteeseensa liittyen.

On myös hyvä huomioida, että eri maat voivat olla sopineet sosiaaliturvasopimuksia, jotka voivat vaikuttaa takuueläkkeen maksamiseen. Suosittelen tarkistamaan ajankohtaiset tiedot ja ohjeet suoraan asiantuntevalta taholta, kuten Kelasta tai eläkelaitoksilta.

......

Tämän mukaan kansaneläkeläisiltä ainoana eläkeläisryhmänä on lähdetty lailla katkaisemaan eläke toisessa EU-maassa, vaikka sitä on maksettu ulkomaille vuodesta 1996 lähtien. Jopa vuonna 2002 luotua takuueläkettä on sittenkin, vastoin yleistä käsitystä mahdollisuus mielivaltaisesti saada EU:alueelle ja virkamieseläkettä alettiin maksaa ulkomaille vasta vuonna 2010. Nämä molemmat säilyttävät asemansa, mutta pitkäaikaisin ja luotettavin kansaneläke muutetaan aivan muuksi pelkällä budjettilailla. Ilmoittakaa ihmeessä tämä komissiolle.