Miten suhteen avaaminen ratkaisee sen, että seksihalujen määrä ei kohtaa

Ai että joka päivä pitäisi päästä siittämään. Joku 20 000+ siitosta elämän aikana. Aika kovat deluusiot sinulla itsestäsi ja elämästä.

Eläinmaailmassa eläin on onnekas jos pääsee siittämään kerran, iso osa ei pääse sitäkään. 

Jaa-a. Ehkä masturbointia niinä päivinä, kun ei muutoin saa.

Ex-mies ja panokaverinsa ratkaisi ongelman panemalla työajalla, vaikka olivat eri työpaikoissa. Tämä ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta esim. etätyöntekijöille suht helposti. 

Vierailija kirjoitti:

Ex-mies ja panokaverinsa ratkaisi ongelman panemalla työajalla, vaikka olivat eri työpaikoissa. Tämä ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta esim. etätyöntekijöille suht helposti. 

Kuka haluaa tuhlata ruokiksen tuollaiseen?

Runkkaa. Ei kenelläkään ole velvollisuutta olla sinun patjanasi. Tai käy maksullisissa.

Onko joku terapeutti suositellut vai mistä tämä avaamisen idea sitten tullut.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku terapeutti suositellut vai mistä tämä avaamisen idea sitten tullut.

Tämä ei koske minua mitenkään. Tälläkin palstalla monesti kun tulee puhetta erimääristä haluja, aina joku ehdottaa suhteen avaamista

Ap

Meillä on 1-6 kertaa viikossa. Välillä ei paneta ollenkaan ja välillä pannaan sitten 2 kertaa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku terapeutti suositellut vai mistä tämä avaamisen idea sitten tullut.

Tämä ei koske minua mitenkään. Tälläkin palstalla monesti kun tulee puhetta erimääristä haluja, aina joku ehdottaa suhteen avaamista

Ap

Olen ihmetellyt samaa. Sinkkuna menee hirveästi aikaa kumppanin ETSIMISEEN. Tuntuu ihan absurdilta, että vielä suhteessa ollessakin haluaisi jatkaa sitä deittipalstojen selaamista, loputonta swaippailua, viesittelyä joista valtaosa ei johda mihinkään, treffejä joilla toteaa, että kemiaa ei ole ainakaan molemminpuolisesti... Ja vähän vaikea kuvitella myöskään, että mistään löytyy sellaisia panokavereita, joilla ei ole omaa elämää, vaan jotka ovat aina valmiita tapaamiseen silloin, kun se seksinpuutteesta kärsivä varattu osapuoli haluaisi seksiä. Todennäköisempää on, että aikatauluja joudutaan sovittelemaan yhteen, ja tapaaminen järjestyy jonnekin parin viikon päähän - siinä ajassa olisi ehtinyt jo harrastaa seksiä kotonakin.

Mutta eipä ole onneksi minunkaan ongelmani.

Ja eihän tuo suhteen avaaminen suhteen ongelmaa ratkaise. Jos itselläni olisi ongelmana se, että kumppanin seksihalut olisivat loppuneet tai vähentyneet, niin ei se olisi miään ratkaisu, että harrastan seksiä ihmisten kanssa, jota eivät merkitse minulle mitään. Ei minulle seksi ole mikään mekaaninen suoritus, vaan sillä vastapuolellakin on väliä. Ja jos omat halut kohdistuvat kumppaniin - haluaisin häntä, hänen kehoaan, ja olen aiemmin tykännyt seksistä meidän välillämme, niin mikä ratkaisu se on, että edelleenkään ei olisi seksiä hänen kanssaan, vaan joidenkin sellaisten, jotka eivät kiinnosta minua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-mies ja panokaverinsa ratkaisi ongelman panemalla työajalla, vaikka olivat eri työpaikoissa. Tämä ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta esim. etätyöntekijöille suht helposti. 

Kuka haluaa tuhlata ruokiksen tuollaiseen?

 

He hoitikin homman työajalla eli eivät käyttäneet lounastaan siihen. Ruokatunti heillä oli sitten panemisen lomassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ex-mies ja panokaverinsa ratkaisi ongelman panemalla työajalla, vaikka olivat eri työpaikoissa. Tämä ei tietenkään kaikilla onnistu, mutta esim. etätyöntekijöille suht helposti. 

Kuka haluaa tuhlata ruokiksen tuollaiseen?

 

He hoitikin homman työajalla eli eivät käyttäneet lounastaan siihen. Ruokatunti heillä oli sitten panemisen lomassa. 

 

Onko tällainen ruokatuntiseksi oikeasti sitä, mitä ihmiset siis haluavat? Mietin vaan, että onko tuollainen suhteen avaamisen arvoista? Ainakin äkkiseltään arvioisin itse, että sooloseksi voisi olla jopa parempaa, eli vähän vaikuttaa siltä, että on suurin odotuksin avattu suhde ja toivottu hyvää seksiä, mieletöntä jännitettä, kiinnostavia kohtaamisia... ja sitten lopulta tyydytään pikapanoon ruokiksella. Toki mikäs siinä, jos tuo on se, mitä seksiltä toivoo, mutta ainakin itselleni tuo olisi vaan todella TYLSÄÄ.

No meillä avattiin suhde, ja lopputulos oli se, että toinen osapuoli juoksi koko ajan treffeillä ja harrasti paljon seksiä muiden kanssa erittäin matalalla kynnyksellä, ja kiinnostus varsinaiseen suhteeseen väheni entisestään. Sitten toinen osapuoli taas ei löytänyt ketään kiinnostavaa, jonka kanssa olisi ollut kemiaa, eikä halunnut harrastaa seksiä sellaisten kanssa, joita kohtaan ei tuntenut seksuaalista halua. Tämä aiheutti paineita yrittää deittailla lisää, ja lopulta se lisäsi tyytymättömyyttä, kun ei kuitenkaan löytänyt mitään. Lisäksi primäärisuhteen seksielämä kärsi siitä, että oli ollut pakko palata kondomin käyttöön ja luopua suuseksistä, kun toisella osapuolella oli koko ajan muita kumppaneita, eli jatkuvasti oli tiedossa tautiriski.

Lopulta päätettiin sulkea suhde, mutta sitten ei enää kummallakaan olltu fiilistä - toisella sen vuoksi, että hän koki joutuvansa luopumaan liian paljosta, kun ei enää voinut harrastaa seksiä kenen tahansa kanssa, ja toisella taas sen vuoksi, että kokemus avoimesta suhteesta oli saanut omat tunteet loppumaan. Ero tuli, ja nyt sitten kumpikin osapuoli etsii uuttaa seuraa Tinderissä: toinen etsii kevyttä hupia ja yhden illan juttuja, toinen sitten etsii kumppania parisuhteeseen. Jälkiviisaana voisi todeta, että helpommalla olisi päässyt kun olisi eronnut heti ilman mitään avoin suhde -kokeilua.