Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kyseessä on vanha, haudan partaalla oleva ihminen, jolle tämä tehdään, niin Suomi syyllistyy paljon paljon vakavampaan tekoon kuin sopimusrikkomukseen. Puhumme rikoksesta ihmisyyttä vastaan.

Minusta tuo pätee lapsiin kohdistuviin leikkauksiin, ei vanhoihin ihmisiin joilla on ollut vuosikymmeniä aikaa varmistaa toimeentulonsa

Tuota argumenttia ei sitten kannata käyttää kansainvälisessä tuomioistuimessa. Siinä avautuu elementtejä, jotka heikentävät  Suomen asemaa entisestään.

Onneksi tämä ei ole kansainvälinen tuomioistuin, joten minua ei voisi vähempää kiinnostaa sen kanta tähän. Jos ei niiltä kansainvälisiltä instituutioilta irtoa muuta kuin moitteita maalle, joka yrittää selvitä maailman kolmanneksi vanhimman väe

Tunnet huonosti EU-oikeutta ja juridiikkaa. Jos Suomi rikkoo EU-lainsäädäntöä tuomioistuimen päätöksellä, seuraus ei ole "moite", vaan sanktio, joka voi olla satoja miljoonia euroja. Annan esimerkin: EU-tuomioistuin katsoi Unkarin rikkovan turvapaikkaoikeutta ja tästä seurasi Unkarille 200 miljoonan euron kertaluontoinen lasku höystettynä 900000 euron lisäkuluilla jokaiselta päivältä ennen vaadittuja muutoksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kyseessä on vanha, haudan partaalla oleva ihminen, jolle tämä tehdään, niin Suomi syyllistyy paljon paljon vakavampaan tekoon kuin sopimusrikkomukseen. Puhumme rikoksesta ihmisyyttä vastaan.

Minusta tuo pätee lapsiin kohdistuviin leikkauksiin, ei vanhoihin ihmisiin joilla on ollut vuosikymmeniä aikaa varmistaa toimeentulonsa

Sekin on epäinhimillistä, jos Suomi pistää vanhukset ja lapset tappelemaan samoista leivänmurusista. Nämä isoäidit ovat panneet lapsensa etusijalle, siksihän se eläke jäi pieneksi ja tekevät niin jatkossakin asumalla pienimmällä mahdollisella eläkkeellä ulkomailla kuormittamatta Suomen yhteiskuntaa. Yhtä halvaksi hän ei lapsille Suomessa asumalla tule. 

Äkkiähän Orpo lipsahduksensa korjasi ja katkaisi ulkomailla asuvan kansaneläkeläisen eläkkeen kokonaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kyseessä on vanha, haudan partaalla oleva ihminen, jolle tämä tehdään, niin Suomi syyllistyy paljon paljon vakavampaan tekoon kuin sopimusrikkomukseen. Puhumme rikoksesta ihmisyyttä vastaan.

 

Kyllä näin on. Suomi on tekemässä elämänsä virhettä, mikä julkisuus, kun Ruotsin 18000 eläkeläistä vie asian EU-tuomioistuimeen. Siitä kirjoitetaan ympäri eurooppaa, televiossa ja muissa medioissa. 

SEKL on vahva ja aktiivinen eläkeläisten etujärjestö, jonka steategia on vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. Ovat tehneet jo B-suunnitelman ja ottaneet yhteyttä Ruotsin vanhustenministeri Anna Tenjeen. Ihmettelen, miksi suomalaiset eläkejärjestöt ja -liitot eivät liity heihin, koska lainmuutos koskee 32 000 Suomessa asuvaa kansaneläkeläistä? Joukkokanteessa olisi näin mukana yli 50 000 hen

Kokoomuslainen  eläkeläisten etujärjestö, Suomen seniorit puolsi Katkaisulakia lausunnossaan. Kaikki lausunnot löytyvät osoitteesta: lausuntopalvelu.fi 

Isot eläkkeet niin hyvä puoltaa. Tää on tätä.. 

Suomen Yrittäjät puolsivat kansaneläkkeiden katkaisulakia lausunnossaan, vaikka se iskee moniin entisiin pienyrittäjiin. Tänään heidän toimitusjohtajansa arvostelee yritystukia Verkkouutisissa. Hallituksen omat rahoittajatkin ja kaverit ovat hylkäämässä laivan. Eihän se kiva ole olla mukana kuvioissa kun EU:n ja EFTA:n vapaakauppasopimusten sisältämää säännöstöä halveerataan ja Suomea uhkaa käsittely sopimuskumppaneiden kanssa. Käsien pesu alkamassa.

Tarkkaan ottaen he sanoivat pitävänsä hallituksen lakiesityksen sisältöä pääsoisin kannatettavana, koska toteutuessaan se

yhtenäistää käytäntöjä Suomen EU-naapurivaltioiden kanssa.

Senioriliitto ehdotti "kahden vuoden siirtymäaikaa tällä hetkellä ulkomaille maksettaviin kansaneläkkeisiin, jotta henkilö voi tarvittaessa valmistella paluuta Suomeen tai muutoin varautua ja sopeutua tulotason pienenemiseen sekä, että siirtymäaikana (1.1.2025 31.12.2026) myönnettäviä uusia kansaneläkkeitä ei maksettaisi ulkomaille muuttaville tai myöntöhetkellä ulkomailla pysyvästi jo asuville".

Vierailija kirjoitti:

Tarkkaan ottaen he sanoivat pitävänsä hallituksen lakiesityksen sisältöä pääsoisin kannatettavana, koska toteutuessaan se

yhtenäistää käytäntöjä Suomen EU-naapurivaltioiden kanssa.

Senioriliitto ehdotti "kahden vuoden siirtymäaikaa tällä hetkellä ulkomaille maksettaviin kansaneläkkeisiin, jotta henkilö voi tarvittaessa valmistella paluuta Suomeen tai muutoin varautua ja sopeutua tulotason pienenemiseen sekä, että siirtymäaikana (1.1.2025 31.12.2026) myönnettäviä uusia kansaneläkkeitä ei maksettaisi ulkomaille muuttaville tai myöntöhetkellä ulkomailla pysyvästi jo asuville".

Mikäli oikein muistan samaisessa lausunnossa sanottiin, että virokaan ei maksa kansaneläkettä ulkomaille. Tämä ei pidä paikkaansa. Soitin Viron eläturva keskukseen ja he sanoivat, että Viro maksaa kansaneläkkeen Suomeen, jos eläkkeensaaja on asunut Virossa 5v ennen eläkkeen myöntämistä. Suomessa asumisaika on 3v.

https://sotsiaalkindlustusamet.ee/

Suomen Seniorit vahvistaa kannattavansa köyhempien kanssaeläkeläistensä eläkkeen katkausua ulkomaille, osalta välittömästi ja lopuilta  viimeistään 2 vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkkaan ottaen he sanoivat pitävänsä hallituksen lakiesityksen sisältöä pääsoisin kannatettavana, koska toteutuessaan se

yhtenäistää käytäntöjä Suomen EU-naapurivaltioiden kanssa.

Senioriliitto ehdotti "kahden vuoden siirtymäaikaa tällä hetkellä ulkomaille maksettaviin kansaneläkkeisiin, jotta henkilö voi tarvittaessa valmistella paluuta Suomeen tai muutoin varautua ja sopeutua tulotason pienenemiseen sekä, että siirtymäaikana (1.1.2025 31.12.2026) myönnettäviä uusia kansaneläkkeitä ei maksettaisi ulkomaille muuttaville tai myöntöhetkellä ulkomailla pysyvästi jo asuville".

Mitenköhän yli 80-vuotias valmistelee paluutaan Suomeen. Eiköhän siinä iässä valmistella vähän muihin sfääreihin muuttoa.

Lainsäädännölliset näkökohdat kansaneläkkeen maksamisesta ulkomaille

Kun tarkastellaan tilannetta, jossa Suomi aikoo lakkauttaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille, on tärkeää arvioida, mitä lakeja ja periaatteita tämä mahdollisesti rikkoo.

1. Oikeusperustat ja etuudet

Kansaneläke on Suomessa myönnettävä sosiaalietuus, joka perustuu lakiin. Kansaneläkelaki (1412/1994) säätelee kansaneläkkeen myöntämistä ja maksamista. Jos laki muutetaan siten, että kansaneläkettä ei enää makseta henkilöille, jotka asuvat ulkomailla, se voi herättää kysymyksiä siitä, miten tämä muutos vaikuttaa jo myönnettyihin etuuksiin.

2. Perusoikeudet

Suomessa perustuslaki (731/1999) takaa kansalaisille tiettyjä oikeuksia, kuten oikeuden sosiaaliturvaan. Mikäli lakimuutos johtaa siihen, että henkilöiltä evätään aiemmin myönnetyt etuudet ilman riittävää perustetta tai siirtymäaikaa, se voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

3. Kansainväliset sopimukset

Suomi on myös sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen (ECHR) ja Yhdistyneiden Kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (ICESCR). Nämä sopimukset suojaavat yksilöiden oikeuksia sosiaaliturvaan ja voivat asettaa rajoituksia sille, miten valtio voi muuttaa sosiaalietuuksien maksukäytäntöjä.

4. Siirtymäajat ja kohtuullisuus

Mikäli laki hyväksytään, sen tulisi sisältää siirtymäaikoja niille henkilöille, jotka ovat jo saaneet etuutta. Tämä on tärkeää kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi sekä lainmukaisuuden varmistamiseksi.

Yhteenveto

Mikäli Suomi päättää lakkauttaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille ilman riittäviä perusteita tai siirtymäaikoja, se voi rikkoa seuraavia lakeja tai periaatteita:

*Kansaneläkelaki, joka säätelee etuuksien myöntämistä.

*Perustuslaki, joka takaa sosiaaliturvaoikeudet.

*Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka suojelevat yksilöiden oikeuksia.

Tällaiset toimet voisivat johtaa oikeudellisiin haasteisiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Mitä höpötät 1000 euroa on kaikkialla pieni. Mitä tulee siihen vapaaseen liikkumiseen ja euun perusoikeuksiin se sotii kaikkea vastaa. Takuueläkeläinen on eläkeläinen siinä kuin muukin eläkeläinen.  Kaikki on samanarvoisia

Takuueläke on sosiaalituki eikä ansaittu eläke.Miksi sitä pitäisi maksaa ulkomaille kun muitakaan tukia ei makseta?Takuueläkeläinen ei ole samanarvoinen kuin vuosia eläkemaksuja ja veroja maksanut eläkeläinen.

Valitus kansalaisten oikeuksien rikkomisesta Suomessa

Johdanto

Jos Suomi päättää rikkoa kansalaistensa oikeuksia, kuten lopettamalla ulkomailla elävien kansaneläkkeen, on tärkeää tietää, miten ihmiset voivat hakea oikeutta. Tämä prosessi voi sisältää useita vaiheita ja eri kanavia, joihin voidaan turvautua.

1. Oikeudellinen neuvonta

Ensimmäinen askel on hankkia oikeudellista neuvontaa. On suositeltavaa ottaa yhteyttä asianajajaan tai oikeusaputoimistoon, joka on erikoistunut sosiaaliturvaan tai ihmisoikeuksiin. He voivat tarjota asiantuntevaa ohjausta ja auttaa ymmärtämään omia oikeuksiaan sekä mahdollisia lainkäyttöalueita.

2. Valitus viranomaiselle

Seuraava vaihe on tehdä valitus asianomaiselle viranomaiselle. Suomessa sosiaaliturva-asioissa valitukset tehdään yleensä Kansaneläkelaitokselle (Kela). Valituksessa tulee esittää selkeästi, miksi päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja mitkä lainkohdat tukevat valitusta. On tärkeää liittää mukaan kaikki relevantti dokumentaatio, kuten aikaisemmat päätökset ja todisteet.

3. Hallintovalitus

Mikäli Kela hylkää valituksen tai ei reagoi siihen tyydyttävällä tavalla, seuraava askel on tehdä hallintovalitus. Tämä voidaan tehdä aluehallintovirastolle (AVI) tai hallinto-oikeuteen riippuen asiasta. Hallintovalituksessa tulee esittää perusteet sille, miksi alkuperäinen päätös tulisi kumota tai muuttaa.

4. Oikeusasiamiehen puoleen kääntyminen

Jos tilanne ei ratkea hallintovalituksen kautta, voi olla mahdollista kääntyä oikeusasiamiehen puoleen. Oikeusasiamies tutkii kansalaisten valituksia viranomaisten toiminnasta ja voi antaa suosituksia tai huomautuksia tilanteen korjaamiseksi.

5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Viimeisenä keinona on mahdollisuus viedä asia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), mikäli kaikki kansalliset resurssit on käytetty eikä tilanne ole ratkennut tyydyttävästi. EIT käsittelee tapauksia, joissa väitetään tapahtuneen ihmisoikeuksien loukkauksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen puitteissa.

Yhteenveto

Oikeuden hakeminen tilanteessa, jossa Suomi rikkoo kansalaistensa oikeuksia ulkomailla elävien kansaneläkkeiden osalta, vaatii useiden vaiheiden läpikäymistä: oikeudellisen neuvonnan hankkimista, valituksen tekemistä viranomaisille sekä mahdollisesti myös korkeammille instansseille kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.

Miksihän sitä Suomalaisten eläkeläisten Keskusliitto, Ruotsi antamaa lausuntoa ei näy siellä missä muut lausunnot on esillä. 

https://www.sekl.se/

Olikohan liian hyvä lausunto siis ihmisille, ei niille jotka yrittävät säätä uutta lakia. 

Vierailija kirjoitti:

Valitus kansalaisten oikeuksien rikkomisesta Suomessa

Johdanto

Jos Suomi päättää rikkoa kansalaistensa oikeuksia, kuten lopettamalla ulkomailla elävien kansaneläkkeen, on tärkeää tietää, miten ihmiset voivat hakea oikeutta. Tämä prosessi voi sisältää useita vaiheita ja eri kanavia, joihin voidaan turvautua.

1. Oikeudellinen neuvonta

Ensimmäinen askel on hankkia oikeudellista neuvontaa. On suositeltavaa ottaa yhteyttä asianajajaan tai oikeusaputoimistoon, joka on erikoistunut sosiaaliturvaan tai ihmisoikeuksiin. He voivat tarjota asiantuntevaa ohjausta ja auttaa ymmärtämään omia oikeuksiaan sekä mahdollisia lainkäyttöalueita.

2. Valitus viranomaiselle

Seuraava vaihe on tehdä valitus asianomaiselle viranomaiselle. Suomessa sosiaaliturva-asioissa valitukset tehdään yleensä Kansaneläkelaitokselle (Kela). Valituksessa tulee esittää selkeästi, miksi päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja mitkä lainko

 Kannattaa valittaa suoraan EU-komissioon. Aivan turha kuluttaa energiaa Suomen organisaatioissa kun se ei johda mihinkään. Mikään pakko ei ole käyttää pitkää Suomi-kaavaa tässä EU-asiassa.

EU:n komissioon tehtävän valituksen johdosta voi vielä käydä niin, että komissio kieltää Suomwlta lain toimeenpanon ennen kuin on tutkinut asian. 

Niin asia isoa joukkoa EU-kansalaisista, jonka oikeuksia rikotaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä höpötät 1000 euroa on kaikkialla pieni. Mitä tulee siihen vapaaseen liikkumiseen ja euun perusoikeuksiin se sotii kaikkea vastaa. Takuueläkeläinen on eläkeläinen siinä kuin muukin eläkeläinen.  Kaikki on samanarvoisia

 

Takuueläke on sosiaalituki eikä ansaittu eläke.Miksi sitä pitäisi maksaa ulkomaille kun muitakaan tukia ei makseta?Takuueläkeläinen ei ole samanarvoinen kuin vuosia eläkemaksuja ja veroja maksanut eläkeläinen.

Työeläke on ansaittua, ei takuueläke

Vierailija kirjoitti:

EU:n komissioon tehtävän valituksen johdosta voi vielä käydä niin, että komissio kieltää Suomwlta lain toimeenpanon ennen kuin on tutkinut asian. 

Jos laki tulee voimaan 1.2.2025, kerkeeköhän EU - komossio käsitellä tämän? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:n komissioon tehtävän valituksen johdosta voi vielä käydä niin, että komissio kieltää Suomwlta lain toimeenpanon ennen kuin on tutkinut asian. 

Jos laki tulee voimaan 1.2.2025, kerkeeköhän EU - komossio käsitellä tämän? 

Jatkan itse. Eli EU voisi pysäyttää Suomen lakihankkeen, kunnes ovat tutkineet sen. Ja Suomi joutuisi maksamaan kansaneläkettä siihen saakka (ainakin). 

Vierailija kirjoitti:

Lainsäädännölliset näkökohdat kansaneläkkeen maksamisesta ulkomaille

Kun tarkastellaan tilannetta, jossa Suomi aikoo lakkauttaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille, on tärkeää arvioida, mitä lakeja ja periaatteita tämä mahdollisesti rikkoo.

1. Oikeusperustat ja etuudet

Kansaneläke on Suomessa myönnettävä sosiaalietuus, joka perustuu lakiin. Kansaneläkelaki (1412/1994) säätelee kansaneläkkeen myöntämistä ja maksamista. Jos laki muutetaan siten, että kansaneläkettä ei enää makseta henkilöille, jotka asuvat ulkomailla, se voi herättää kysymyksiä siitä, miten tämä muutos vaikuttaa jo myönnettyihin etuuksiin.

2. Perusoikeudet

Suomessa perustuslaki (731/1999) takaa kansalaisille tiettyjä oikeuksia, kuten oikeuden sosiaaliturvaan. Mikäli lakimuutos johtaa siihen, että henkilöiltä evätään aiemmin myönnetyt etuudet ilman riittävää perustetta tai siirtymäaikaa, se voi olla ristiriidassa peru

Oleellista on, että Suomi suunnittelee rikkovansa EU:n sosiaaliturva-asetusta ja pyrkii salaamaan rikkomuksensa jättämällä kirjauksen tekemättä sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Tämä on ihan fakta. Tästä pitää valittaa ja tiedottaa suoraan EU:hun eikä mihinkään kelaan.