Voiko ihmistä oikeasti ns. "lukea"?
Vai onko loppuviimein aika mahdotonta tuntea ihminen perehtymättä tähän pintaa syvemmältä?
Kommentit (66)
Jollain tasolla kyllä. Ihmiset tekevät tiedostamatta juttuja mielentilansa perusteella. Esim. epämiellyttävässä tilanteessa kädet laitetaan puuskaan ja jalat ristiin (tehden itsensä mahdollisimman pieneksi), tai valheita keksiessä katsotaan tiettyyn suuntaan (olikohan yläoikealle). Kehokielen asiantuntija on oikea ammatti. Mutta sitten on näitä keittiö-kehokielen asiantuntijoita, jotka vetää johtopäätöksiä aivan vääristä jutuista.
Tosi pieleen menee monella. Puolitutut ja työkaverit bondaavat ja taputtelevat kuin jotakin onneatuovaa maskottia, eivätkä tajua edes reviirini rajoja. Ilmeisesti kiltti naama voittaa ulospäin halun tökkiä ihmisiä kauemmas terävällä kepillä. Olen kiva kauempaa. Monikohan heistäkin on "ihmistuntija"?
Vierailija kirjoitti:
Voimme lukea myös viesteistä muutakin kuin sen mitä siinä sanotaan.
Ja yleensä: pieleen menee : D
Tulkinnat kertoo tulkitsijasta. Hyvä ihminen näkee hyvää.
Itse olen herkkä ihminen ja lapsuus on ollut vaikea, kun isäni on autistinen. Tosi paljon aistin kaikenlaista. Olen luonteeltani sellainen, että en esim. mene toisille heti juttelemaan, tai aloita toimimista, vaan ensin haluan aistia tunnelmia, tarkkailla, tutkailla. Sen perusteella tulee oivalluksia ihmisistä, yhteisöistä ja esimerkiksi luonnosta.
Esimerkiksi mieheni on epäherkkä. Hän luottaa sokeasti kaikkiin epämääräisiinkin tyyppeihin. Kaikista ei ole aistimaan. Meitä on moneksi.
Siistejä mutta epähygieenisiä!?