Yliopiston olematon keskustelukulttuuri.

Vierailija kirjoitti:

Samanlaista se oli 70- ja 80.luvullakin, olisin luullut että nuoret ovat nykyään vähän vapautuneempia tai rennompia, rohkeampia puhumaan, mutta ei kai sitten, ehkä toi kännykkäkulttuuri vaikuttaa, eiväthän he kuulemma uskalla edes vastata puhelimeen. Riippuu ehkä myös aineesta, mitä opiskelee, erilaista vaikkapa yhteiskuntatieteissä ja luonnontieteissä.

Tokkopa siellä kukaan on itse aiheesta kiinnostunut, kun puolet miettii kotiinlähtöä, ja toinen puoli sitä kuinka pääsisi vieruskaverin pöksyihin. Näistä aiheista varmasti löytyisikin keskusteltavaa

Omat yliopiston käyneet kaverit myös ihme tuppisuita. Eivät ole mitään hyviä keskustelijoita he. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on monta vaikuttajaa. Selkeimmät niistä on helppo tunnistaa:

-Mobiililaitteet. Ihmisten sosiaaliset kyvyt on heikentyneet, sosiaalisten kanssakäymisten pelko on kasvanut ja samalla kynnys ottaa avoimesti kontaktia on kohonnut.

-Korona. Tämä toimi kertoimena tuolle edelliselle. Kokonainen sukupolvi istui pari vuotta ruutujen takana itsekseen.

-Woke-tabuilu. Tämä on kehittynyt vuosia. Woken uhri-hyökkääjä -dynamiikan ujuttautuminen jokaiseen keskusteluun. Jos jatkuvasti pitää varoa sanojaan ettei vaan joku loukkaannu tai räjähdä jostain, on parempi vaan pitää turpansa kiinni.

Minä aloitin yliopisto-opinnot 1980-luvulla ja olen toiminut opettajana yliopistossa yli 30 vuotta. Ei luennoilla ole missään vaiheessa ollut kunnollista keskustelukulttuuria.