Jos lapselle on luettu seitsemän vuotta ennen koulun aloitusta, lapsella on jo monipuolinen sanavarasto sekä käsitys erilaisista teksteistä.

Totta. Tosin meillä lapsi halusi jo eskarin alkaessa lukea kirjat itse. Ja paljon lukikin! 

Lapsi myös lukee silloin jo päiväkodissa.

Erot alkavat jo tässä vaiheessa, jako tyhmiin ja pärjääjiin.

Kodin eväät ratkaisevat lapsen menestymisen. Koulu on hyvä lisä, mutta ei yksin pelasta.

Tottakai lapsille luetaan paljon, se on itsestäänselvyys. Heille myös puhutaan kuin ihmisille ja kerrotaan mailman ilmiöistä.

Lapsille on myös todella kivoja kirjoja selaamiseen. Kuvat, teksti, leikkitehtävät. Joskus oli 80-luvulla pieniä vihkosia jossa oli tehtäviä, piirtämistä ja aivopähkinöitä. Sopisi muillekin kuin lapsille. Jos ei ole aivopesuopus tai joku kansakoulukirja, vaan viihdyke ja tekemistä. Siihen aikaan oli myös pienet paperinuket, vaikka joku eläinaihe. Ne sai itse irrottaa jollain tekniikalla.

Käypä heikosti koulussa pärjäävien kotona, non niin, ei näy kirjoja ensinkään...

se missä iässä lapsi oppii lukemaan ei ole mitenkään verrannollinen hänen älykkyytensä vanhempana. 

Laiskan opettajan avaus. 

Totta! Tiesittekö, että jos lapselle lukee paljon, se vaikuttaa enemmän hänen tulevaisuuteensa, kuin perheen sosioekonominen tausta? Eli nyt kaikki kynnelle kykenevät vanhemmat kirjastoon ja lukemaan lapselle / yhdessä lapsen kanssa.