Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko tulossa hulluksi vai mikä juttu?

Vierailija
18.09.2024 |

Taustatietoa, olen isossa ruokakaupassa töissä päivittäistavarapuolella, ja olen _pitkään_ katsellut yhden asiakkaan perään, mutta emme ole esimerkiksi ikinä jutelleen. En ole nähnyt hällä puolisoa, mutta lapsia kyllä välillä. Jostain syystä asiakas on jäänyt alitajuntaani heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien, vaikken välillä näe kyseistä henkilöä moneen kuukauteen. Aina kun yritän saada tämän henkilön pois mielestäni, niin näen hänet töissä, toisessa kaupassa, liikennevaloissa, parkkipaikalla tai sitten näen hänet unessa, jonka jälkeen tämä henkilö pyörii jälleen alitajunnassani vähän väliä. Tämä asia jäi niin kovin häiritsemään (esim.voisiko olla joku vanha tutuntuttu, asiakas edellisestä työpaikasta tms.) joten selvitin mikä hänen nimensä on. Olkoot nyt vaikka Matti Meikäläinen. Vaikka sukunimi on tosi yleinen, niin en silti tunne ketään Meikäläistä, yhden tiedän ja hänetkin vain entisen puolisoni kautta. 

En ole nähnyt taas tätä "Mattia" piiiitkään aikaan, ja hän ei pyöri enää mielessäni jatkuvasti. Viime yönä näin unta eräästä teiniaikaisesta tutusta, jonka kanssa pyörimme samoissa porukoissa, mutta jonka tiesin vain etunimeltä, eikä taidettu ikinä edes oikein jutellakkaan. Hän käy silloin tällöin työpaikastani ostamassa eväät, mutta ei edes ikinä tervehditä. Aamulla herätessäni mietin, että mistäs tämä ihminen nyt uniini tuli ja jäi häiritsemään kyseisen ihmisen koko nimi, joten etsin hänet sosiaalisesta mediasta, ja kappas, hänhän oli Meikäläinen. 

Uskon esim.horoskooppeihin, tarot-kortteihin ja unien ennustamiseen, ja olen yrittänyt miettiä mitä nämä kaikki unet ja kohtaamiset tarkoittavat, ja miksi en saa kyseistä ihmistä pois mielestäni, mutten keksi muuta kuin sen, että olen tulossa hulluksi. En ole ollut parisuhteessa pitkään aikaan, ja yksinäisyys kieltämättä vaivaa, joten voiko olla, että alitajuntani tarrautuu siihen ainoaan ihmiseen joka herättää minussa edes joitakin tunteita?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun eka psykopaatti mieheni teki sellaista, että ilmestyi aina samoihin paikkoihin kuin minä. Jos olin torilla ostamassa mansikoita, hän oli yhtäkkiä siinä, jos olin kahvilassa, hän tuli sinne yhtäkkiä, samoin kauppaan yms. Sitten yli vuosikymmenen päästä selvisi, että hän seurasi mua autolla. En vain ollut sitä itse huomannut. 

Vierailija
2/4 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun eka psykopaatti mieheni teki sellaista, että ilmestyi aina samoihin paikkoihin kuin minä. Jos olin torilla ostamassa mansikoita, hän oli yhtäkkiä siinä, jos olin kahvilassa, hän tuli sinne yhtäkkiä, samoin kauppaan yms. Sitten yli vuosikymmenen päästä selvisi, että hän seurasi mua autolla. En vain ollut sitä itse huomannut. 

Tunnen itseni vain ihan psykopaatiksi, vaikken häntä seuraa enkä hakeudu paikkoihin missä saattaisin törmätä häneen. Paikat joissa häntä näen on ihan sattumia, jos esim.käyn ostamassa kukkia niin hän saattaa ajaa hankkijan pihalla vastaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että näinkin sekopäisiä hulluja sitten on vapaalla jalalla ja keskuudessamme elämässä näennäisesti kuin normaalit, mutta kajuutta on ihan sekaisin. Molemmat postaukset hyviä esimerkkejä siitä, että ihmissuhteissaan tai ihmisten kanssa yleensä ei pidä olla turhan luottavainen ja sinisilmäinen. Näennäisesti ok tyyppi voi paljastua ihan millaiseksi tai miksi psykopaatiksi tahansa.

Se, mikä aina jaksaa ihmetyttää on se, että suomalaisten kantapopulaatio on hyvin pieni, mutta siihen mahtuu merkittävä määrä täysiä sekopäitä, jotka sitten pääsevät vaikuttamaan monella tavalla arkeen. Ei ole ihme, että tässä maassa menee niinkuin menee ja päätöksenteko on mitä on.

Viri-viri-tööt-tööt!

Vierailija
4/4 |
18.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Että näinkin sekopäisiä hulluja sitten on vapaalla jalalla ja keskuudessamme elämässä näennäisesti kuin normaalit, mutta kajuutta on ihan sekaisin. Molemmat postaukset hyviä esimerkkejä siitä, että ihmissuhteissaan tai ihmisten kanssa yleensä ei pidä olla turhan luottavainen ja sinisilmäinen. Näennäisesti ok tyyppi voi paljastua ihan millaiseksi tai miksi psykopaatiksi tahansa.

Se, mikä aina jaksaa ihmetyttää on se, että suomalaisten kantapopulaatio on hyvin pieni, mutta siihen mahtuu merkittävä määrä täysiä sekopäitä, jotka sitten pääsevät vaikuttamaan monella tavalla arkeen. Ei ole ihme, että tässä maassa menee niinkuin menee ja päätöksenteko on mitä on.

Viri-viri-tööt-tööt!

Eli olenko ihan toivoton tapaus? Tämä kommentti vain vahvisti omia tuntemuksiani, mutten siltikään tiedä mitä voisin tehdä.