Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla on syrjäytynyt aikuinen lapsi!
17.09.2024 |
Siis sellainen, joka ei kykene elämään yhteiskunnassa. Tai ei halua. Jota ei kiinnosta muut ihmiset.
Miten itse selviät?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuetko lasta taloudellisesti?
Minulla on pulma, kun en ole varma teenkö oikein laittamalla rahaa tilille joka kk. Poika/mies saa normaalit sosiaalituet, mutta ei ole oppinut elämään sillä rahalla. Alun perin oli tarkoitus, että rakennan syrjäytyneelle turvallisuudentunnetta, ettei tarvi ahdistua tyhjästä tilistä ja ruoan puutteesta. Mutta nyt huomaan, että elää melko huolettomasti. On baari-iltoja ja yllättäviä ei-tarpeellisia/ei-toivottuja menoja. Mikään huumehörhö hän ei ole, kukkaa saattaa poltella silloin tällöin.
[Turha moralisoida, kun maan eliitti käyttää kokaa ym.]
En tue muuten kuin viemällä parturiin tai ostamalla shampoota alennusmyynnistä joskus vaatteita. Itse hän ei hanki mitään.
Voisin tukea, mutta en halua kannustaa ilmaiseen rahaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuetko lasta taloudellisesti?
Minulla on pulma, kun en ole varma teenkö oikein laittamalla rahaa tilille joka kk. Poika/mies saa normaalit sosiaalituet, mutta ei ole oppinut elämään sillä rahalla. Alun perin oli tarkoitus, että rakennan syrjäytyneelle turvallisuudentunnetta, ettei tarvi ahdistua tyhjästä tilistä ja ruoan puutteesta. Mutta nyt huomaan, että elää melko huolettomasti. On baari-iltoja ja yllättäviä ei-tarpeellisia/ei-toivottuja menoja. Mikään huumehörhö hän ei ole, kukkaa saattaa poltella silloin tällöin.
[Turha moralisoida, kun maan eliitti käyttää kokaa ym.]
Totuus: rahoitat löysän narisevan nistin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuetko lasta taloudellisesti?
Minulla on pulma, kun en ole varma teenkö oikein laittamalla rahaa tilille joka kk. Poika/mies saa normaalit sosiaalituet, mutta ei ole oppinut elämään sillä rahalla. Alun perin oli tarkoitus, että rakennan syrjäytyneelle turvallisuudentunnetta, ettei tarvi ahdistua tyhjästä tilistä ja ruoan puutteesta. Mutta nyt huomaan, että elää melko huolettomasti. On baari-iltoja ja yllättäviä ei-tarpeellisia/ei-toivottuja menoja. Mikään huumehörhö hän ei ole, kukkaa saattaa poltella silloin tällöin.
[Turha moralisoida, kun maan eliitti käyttää kokaa ym.]
En tue muuten kuin viemällä parturiin tai ostamalla shampoota alennusmyynnistä joskus vaatteita. Itse hän ei hanki mitään.
Voisin tukea, mutta en halua kannustaa ilmaiseen rahaan.
Ymmärrän hyvin, tämähän se minullakin. Mutta toisaalta kun on taipumusta masennukseen, pyrin huolehtimaan siksi, ettei tarvi kärvistellä rahattomana. Siis jos masentuu, ei syy ole siinä, että on jätetty yksin pärjäämään ilman resursseja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuetko lasta taloudellisesti?
Minulla on pulma, kun en ole varma teenkö oikein laittamalla rahaa tilille joka kk. Poika/mies saa normaalit sosiaalituet, mutta ei ole oppinut elämään sillä rahalla. Alun perin oli tarkoitus, että rakennan syrjäytyneelle turvallisuudentunnetta, ettei tarvi ahdistua tyhjästä tilistä ja ruoan puutteesta. Mutta nyt huomaan, että elää melko huolettomasti. On baari-iltoja ja yllättäviä ei-tarpeellisia/ei-toivottuja menoja. Mikään huumehörhö hän ei ole, kukkaa saattaa poltella silloin tällöin.
[Turha moralisoida, kun maan eliitti käyttää kokaa ym.]
Totuus: rahoitat löysän narisevan nistin elämää.
Älä sönkötä, kun et tiedä. Mistään hän ei koskaan valita. Se juuri on huolestuttavaa.
Epäilen, että oma syrjäytynyt lapseni on lievästi autistinen. Sukurasitetta on. Mutta ei aikuista voi pakottaa lääkärille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti noilla seteillä lähteä lisääntymään? Voisiko joku vastata?
Kenelle osoitat kysymyksesi? Olen ap. Mikään ei etukäteen varoittanut, että lapsi voi syrjäytyä: lähisuvussa ei ole ketään syrjäytynyttä, eikä edes kauempana sukulaisisissa. Ei ole ketään kouluja käynyttä. Ei ole alkoholismia. Ei ole tunnettuja mt-ongelmiakaan. Mistä tuo olisi pitänyt tietää etukäteen? Miksi perheen muut lapset löytävät motivaationsa elämään? Ei selity vanhempien erilaisella elämäntilanteella.Tuskin on yksinkertaisempaa eläintä kuin suomalainen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti noilla seteillä lähteä lisääntymään? Voisiko joku vastata?
Kenelle osoitat kysymyksesi? Olen ap. Mikään ei etukäteen varoittanut, että lapsi voi syrjäytyä: lähisuvussa ei ole ketään syrjäytynyttä, eikä edes kauempana sukulaisisissa. Ei ole ketään kouluja käynyttä. Ei ole alkoholismia. Ei ole tunnettuja mt-ongelmiakaan. Mistä tuo olisi pitänyt tietää etukäteen? Miksi perheen muut lapset löytävät motivaationsa elämään? Ei selity vanhempien erilaisella elämäntilanteella.Tuskin on yksinkertaisempaa eläintä kuin suomalainen nainen.
Mene pois kiusaamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein syrjäytyneet ovat herkkiä ja älykkäitä ihmisiä, jotka näkevät ihmisten toiminnan läpi jo varhain eivätkä ehkä koe oikein kuuluvansa "tavallisten" nuorten porukkaan. Silloin herkästi lamaantuu kaikesta siitä pahuudesta, mitä ihmisyyteen liittyy ja toisaalta ei löydä motivaatiota minkään oravanpyöräelämän tavoitteluun. Jossain vaiheessahan näitä elämän tarkoitus-ajatuksia tulee lähes kaikille, mutta nuorena ne ehkä herkästi sekoittuvat sellaiseen pelokkuuteen ja arkuuteen, jolloin on helpompi vain kieltää arvo esimerkiksi työelämältä täysin kuin pyrkiä sille omalle epämukavuusalueelle. Tällaisten herkkien nuorten olisi tosi tärkeää löytää se oma samanhenkisten porukkansa, jossa voi kasvaa rauhassa. Ja toki jos kuvaan astuvat päihteet ja päihdeporukat, peli alkaa jo olla menetetty.
Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapset ymmärtämään ja kest
Kyllä ne kasvavatkin mutta valitettavasti siirtävät traumansa seuraavalle sukupolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti noilla seteillä lähteä lisääntymään? Voisiko joku vastata?
Kenelle osoitat kysymyksesi? Olen ap. Mikään ei etukäteen varoittanut, että lapsi voi syrjäytyä: lähisuvussa ei ole ketään syrjäytynyttä, eikä edes kauempana sukulaisisissa. Ei ole ketään kouluja käynyttä. Ei ole alkoholismia. Ei ole tunnettuja mt-ongelmiakaan. Mistä tuo olisi pitänyt tietää etukäteen? Miksi perheen muut lapset löytävät motivaationsa elämään? Ei selity vanhempien erilaisella elämäntilanteella.Tuskin on yksinkertaisempaa eläintä kuin suomalainen nainen.
Älä vain tee lapsia. Laita ensin oma pääkoppa kuntoon. Moinen halveksunta kertoo syvästä itsevihasta.
Jos haluaa olla yhteiskunnalle hyödyllinen niin kannattaa mennä vankilaan.
Vankiloissa on paljon suojatyöpaikkoja ketkä elättää ne ketkä tekee rikoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se surullista, kun on kaunis ihminen ja älykäs. Ainoastaan elämänhalu puuttuu. Olen järjestämässä tässä tukea ja koitan auttaa löytämään sen kiinnostumisen elämään.
Tässä nyt tuli mieleen masennus tai alkava skitsofrenia. V.m. tauti voi saada potilaan vetäytymään kokonaan omaan maailmaansa. Hän ei halua jutella kenenkään kanssa tai vaihtoehtoisesti puhuu sellaisia, että ulkopuolinenkin tajuaa hänen olevan pahasti sekaisin. Syrjäytyminen voi myös johtua päihteistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hirveämpää ole kohtaloa äidillä kuin kovia aineita piikittävä tuilla loisiva nuori. Hirvittävä häpeä ja syyllisyys kalvaa ja ne tuhannet valvotut yöt. Parhaani teimme pojan isän kanssa kasvatuksessa, mutta tässä on kiitos 18:sta vuodesta. Erittäin surullista. Helpottaako tämä koskaan. En usko. Joulut ja juhlapyhät pahimpia, kun muut kokoontuvat perhekunnan voimin juhlimaan, omani ei äitienpäivänä soita.
Näitä aineita levittävien ja heidän taustallaan olevien henkilöiden pitäisi saada hyvin ankaria rangaistuksia. He aiheuttavat paljon pahaa muille ihmisille, aineiden käyttäjille ja näiden vanhemmille. Lapseni menetti aikuisiässä parhaan kaverinsa huumeille. En tajunnut pitkään aikaan miksi he eivät enää olleet tekemisissä toistensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ole läsnä hänen elämässä. Tilanteita tulee ja menee. Hänellä on syy siihen miksi hän tuntee juuri nyt tuolla tavalla. Älä ainakaan hylkää häntä, tuet vain eteenpäin elämässä. Kaikella on aina tarkoitus. Rakkautta teille elämiinne!
Yritä saada hänet lääkäriin. Taustalla voi olla jotain, mitä voidaan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ole läsnä hänen elämässä. Tilanteita tulee ja menee. Hänellä on syy siihen miksi hän tuntee juuri nyt tuolla tavalla. Älä ainakaan hylkää häntä, tuet vain eteenpäin elämässä. Kaikella on aina tarkoitus. Rakkautta teille elämiinne!
Tämä on hyvin vaikeaa toteuutta. Hän ei halua ketään ihmistä elämäänsä. Ei ketään, ei edes vanhoja kavereita. Lyhyesti voi tavata, jos kutsuu lounaalle, mutta en pysty joka päivä kutsumaan. Tukea hän ei halua. Sanoo, ettei halua apua.
Lääkäriin. Heti. Huom! Asuin monta vuotta aviopuolison kanssa, jolla oli pitkiä puhumattomuuden kausia. Hän ei ollut terve.
Jotkut hitaampia, vaikka älykkäitä ja monitaitoisia, jopa lajakkaitakin.
Älkää murehtiko.
🎵🎼 Don't worry baby 🎵🎼
Poikani seurustellut vähän yli kaksi vuotta.
Yksi ammatillinen tutkinto.
Tekee tilaustöitä ns omalla alallaan.
Käynyt jo 1.5 vuotta osapäivätöissä 25-30 tuntia/vko.
Korottanut ja korottaa edelleen arvosanojaan (YO).
Meillä kaikilla on oma elämämme.
Jumala siunatkoon sitä.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusattiin ikävuodet 6-15. Olin vielä lukiossakin sitä mieltä, etten koskaan muuta pois lapsuudenkodistani, vaan menemme äitini kanssa lopulta samaan vanhainkotiin. Usko omasta pärjäämisestä oli niin nollissa.
Asuisin varmaan vieläkin näin kolmekymppisenä äidin helmoissa, ellen olisi juuri täysi-ikäistymisen kynnyksellä itse netistä oppinut, että nuori voi muuttaa omilleen myös suoraan tukien varaan. En uskonut pääseväni opiskelemaan tai töihin, joten luulin pitkään joutuvani elämään mamman peräkammarissa lopun ikäni.
Omilleen muuton jälkeen olen ollut kaikenlaisissa harjoitteluissa, kerran palkkatukityössä ja välillä opiskellutkin, mutten ole koskaan päässyt ns. "elämän syrjään kiinni". Olen siis yhteiskunnan silmissä nk. syrjäytynyt, mutta olen jo niin tottunut tilanteeseeni, etten osaa muuta enää edes kaivata.
Tunnen useita, jotka olivat kanssani samassa lähtötilanteessa, mutta valitsivat jäädä
Äitisi on varmasti huolissaan sinun tilanteestasi. Vanhemmat toivovat aina, että omalle lapselle käy hyvin maailmassa ja että tämän parjäisi kohtuullisen hyvin. Etenkin nyt, kun yhteiskunta säästää kaikesta mahdollisesta ja inhimillisyys tuntuu olevan tuntematon käsite.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on vasta 20, joten hänellä on vielä toivoa. Pääsi juuri hoitoon istuttuaan vuoden ajan pääasiassa huoneessaan. Toivo elää, että saisi jonkun hoitokontaktin ja lääkityksen mm. sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ja onnistuisi vieroittautumaan opioideista, joilla on lääkinnyt itseään.
Lapseni pärjäsi koulussa ja hänellä oli kavereita, mutta ammattikoulussa ja kesätyöpaikassa tapahtunut kiusaaminen suisti hänet raiteiltaan. Taustalla häiriintynyt isä, joka terrorisoi elämäämme pitkään.
Jaa niin, miten minä pärjään? No, toivonkipinöillä. Kävin muutaman kerran työterveyspsykologilla ja sain masennuslääkkeet, mutta en kokenut tarvitsevani niitä.
Lapseni on käynyt pari kertaa aikaisemmin hakemassa apua, mutta palannut tyhjin käsin. Vasta tekemäni huoli-ilmoitus sai yhteiskunnan nappaamaan hänestä kiinni ja toimittamaan psykiatriseen hoitoon. Niin että tällä hetkellä toivo taas elää. Tosin en ole varma,
Tilanteessasi on jotain tuttua. Unettomat yöt ovat itselleni melkein normi. Olen välillä sairas huolesta lapsen takia. Jos herään yöllä, alan helposti miettiä ikäviä asioita. Tiedän hyvin, että huolestuminen ei muuta asioita mihinkään suuntaan. Muut ihmiset näkevät minut varmasti tylsänä ja jotenkin "aneemisena" olentona. En jaksa koko ajan esittää iloista ja pirteää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se surullista, kun on kaunis ihminen ja älykäs. Ainoastaan elämänhalu puuttuu. Olen järjestämässä tässä tukea ja koitan auttaa löytämään sen kiinnostumisen elämään.
Tässä nyt tuli mieleen masennus tai alkava skitsofrenia. V.m. tauti voi saada potilaan vetäytymään kokonaan omaan maailmaansa. Hän ei halua jutella kenenkään kanssa tai vaihtoehtoisesti puhuu sellaisia, että ulkopuolinenkin tajuaa hänen olevan pahasti sekaisin. Syrjäytyminen voi myös johtua päihteistä.
Traumatisoituminen voi osalla olla syynä. Monia esim. kiusattu pahasti (ihmiset=väkivalta).
Ap, tuetko lasta taloudellisesti?
Minulla on pulma, kun en ole varma teenkö oikein laittamalla rahaa tilille joka kk. Poika/mies saa normaalit sosiaalituet, mutta ei ole oppinut elämään sillä rahalla. Alun perin oli tarkoitus, että rakennan syrjäytyneelle turvallisuudentunnetta, ettei tarvi ahdistua tyhjästä tilistä ja ruoan puutteesta. Mutta nyt huomaan, että elää melko huolettomasti. On baari-iltoja ja yllättäviä ei-tarpeellisia/ei-toivottuja menoja. Mikään huumehörhö hän ei ole, kukkaa saattaa poltella silloin tällöin.
[Turha moralisoida, kun maan eliitti käyttää kokaa ym.]