Perintö suoraan lapsenlapsille, miten jako?
Miten suorittaisitte jaon jos on kolme lasta ja jokaisella eri määrä lapsia
eli tytär 1 jolla on kaksi lasta
Tytär 2 jolla on kolme lasta
Tytär 3 jolla on yksi lapsi.
Niin että kaikki lapsenlapset saavat saman summan vai niin että perintö jaetaan ensin kolmee osaan ja sitten jokaisen tyttären osuus jaetaan hänen lapsiensa kesken.
kumpi tapa on teidän mielestä reilumpi? Lapset eivät itse halua ottaa asiaan mitään kantaa vaan jättävät asian meidän päätettäväksi.
Kommentit (435)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kenellekään voi tulla edes mieleen, että jokainen lapsenlapsi ei saisi samaa osuutta?
Se että jollain voi olla viisi lasta ja jollain ei edes yhtäkään niin kuinka epäoikeudenmukaista luulisit sen perinnönjaon olevan.
Suurperhe veisi muiden perintöosuudet ja muut eivät saisi kuin ripusen tai ei mitään. Onko se sinun mielestäsi oikeudenmukaista perinnönjakoa.
Perintöhän kuuluu kaikille tasapuolisesti eikä se ole mikään sosiaalietuus sille joka on eniten lapsia tehnyt.
Entäs jos jollain ei ole lapsia ollenkaan niin hän ei saa mitään ja lapsiperheelliset vievät hänenkin osuudet perinnöstä. Onko se muka oikeudenmukaista jakoa.
Mutta se pe
Miksi? Miksei ihminen saisi sanoittaa toivettaan omassa testamentissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kenellekään voi tulla edes mieleen, että jokainen lapsenlapsi ei saisi samaa osuutta?
Se että jollain voi olla viisi lasta ja jollain ei edes yhtäkään niin kuinka epäoikeudenmukaista luulisit sen perinnönjaon olevan.
Suurperhe veisi muiden perintöosuudet ja muut eivät saisi kuin ripusen tai ei mitään. Onko se sinun mielestäsi oikeudenmukaista perinnönjakoa.
Perintöhän kuuluu kaikille tasapuolisesti eikä se ole mikään sosiaalietuus sille joka on eniten lapsia tehnyt.
Entäs jos jollain ei ole lapsia ollenkaan niin hän ei saa mitään ja lapsiperheelliset vievät hänenkin osuudet perinnöstä. Onko se muka oikeudenmukaista jakoa.
Ainahan voi testamentata kaiken vaikka kodittomille kissoille ja antaa sitten lasten vaatia lakiosuuttaan.
Ap:lla kuitenkin oli jokaisella lapsella lapsia, tosin eri määrä.
Jos perinnönjättäjän lapsella on tiukkaa rahojen kanssa, niin kyllä hän mielellään haluaa rahat itse. Mutta jos lapset ovat varakkaita ja heidän lapsensakin ovat jo omilleen muuttaneita, niin silloin on järkevää testamentata rahaa tuolle seuraavalle sukupolvelle, jotka tuskin vielä ovat kovin varakkaita. Voin hyvin kuvitella lankoni vanhempien antavan perintöä suoraan lapsenlapsilleen varakkaiden lastensa sijaan ihan kaksinkertaisen perintöverotuksen välttämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kenellekään voi tulla edes mieleen, että jokainen lapsenlapsi ei saisi samaa osuutta?
Se että jollain voi olla viisi lasta ja jollain ei edes yhtäkään niin kuinka epäoikeudenmukaista luulisit sen perinnönjaon olevan.
Suurperhe veisi muiden perintöosuudet ja muut eivät saisi kuin ripusen tai ei mitään. Onko se sinun mielestäsi oikeudenmukaista perinnönjakoa.
Perintöhän kuuluu kaikille tasapuolisesti eikä se ole mikään sosiaalietuus sille joka on eniten lapsia tehnyt.
Entäs jos jollain ei ole lapsia ollenkaan niin hän ei saa mitään ja lapsiperheelliset vievät hänenkin osuudet perinnöstä. Onko se muka oikeudenmukaista jakoa.
Mutta se perintö on menossa LAPSENLAPSILLE. Jokainen heistä on oma, itsenäinen yksilönsä, jonka HENKILÖKOHTAI
No testamenttaa sitten se omaisuusi vain lapsenlapsille. Mitä ihmettä sinä sitä täällä jankutat ?
Ethän ole itse näkemässä mikä sotku siitä lopulta syntyy ja kuinka paljon juristit pääsevät laskuttamaan, kun lain mukaan lapsilla on aina se oikeus lakiosaansa.
Eihän se sinun ongelmasi ole vaan eloon jäävien lastesi.
Itse yritän olla jättämättä jälkeeni mitään epäselvää. Testamenttaan kaiken lapsilleni aivan tasan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kenellekään voi tulla edes mieleen, että jokainen lapsenlapsi ei saisi samaa osuutta?
Se että jollain voi olla viisi lasta ja jollain ei edes yhtäkään niin kuinka epäoikeudenmukaista luulisit sen perinnönjaon olevan.
Suurperhe veisi muiden perintöosuudet ja muut eivät saisi kuin ripusen tai ei mitään. Onko se sinun mielestäsi oikeudenmukaista perinnönjakoa.
Perintöhän kuuluu kaikille tasapuolisesti eikä se ole mikään sosiaalietuus sille joka on eniten lapsia tehnyt.
Entäs jos jollain ei ole lapsia ollenkaan niin hän ei saa mitään ja lapsiperheelliset vievät hänenkin osuudet perinnöstä. Onko se muka oikeudenmukaista jakoa.
Ainahan voi testamentata kaiken vaikka kodittomille kissoille ja antaa sitten lasten vaatia lakiosuuttaan.
<
Tuota veroaspektia itsekin mietin. Ehkä eri asia vaikkapa Ruotsissa, siellä ei ole perintöveroa. Täällä harva edes perii niin paljon, että siitä jäisi kauheasti käteen kaksien perintöverojen jälkeen. Senkin takia tuntuu hassulta että mummoiässä olevat ihmiset vaativat perintöä itselleen sen sijaan, että antaisivat sen mennä nuoremmille.
No testamenttaa sitten se omaisuusi vain lapsenlapsille. Mitä ihmettä sinä sitä täällä jankutat ?
Ethän ole itse näkemässä mikä sotku siitä lopulta syntyy ja kuinka paljon juristit pääsevät laskuttamaan, kun lain mukaan lapsilla on aina se oikeus lakiosaansa.
Eihän se sinun ongelmasi ole vaan eloon jäävien lastesi.
Itse yritän olla jättämättä jälkeeni mitään epäselvää. Testamenttaan kaiken lapsilleni aivan tasan.
Täällähän vain vastataan ap:n kysymykseen. Ja minustakin siinä tapauksessa, että lapsenlapset perivät, he perivät jokainen saman verran.
Meidän suvussa on viime vuosina ollut 5 kuolemantapausta ja perinnönjakoa.
Kaikissa on jaettu perintö tasan lasten kesken ja jos joku lapsista on kuollut hänen osansa tasan hänen lapsiensa kesken.
Kukaan ei ole kokenut kärsineensä vääryyttä.
Ja on kaikkien lasten oma asia miten siirtävät perintöä omille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa on viime vuosina ollut 5 kuolemantapausta ja perinnönjakoa.
Kaikissa on jaettu perintö tasan lasten kesken ja jos joku lapsista on kuollut hänen osansa tasan hänen lapsiensa kesken.
Kukaan ei ole kokenut kärsineensä vääryyttä.
Ja on kaikkien lasten oma asia miten siirtävät perintöä omille lapsilleen.
No johtuisiko siitä, että suvussasi on menty perintökaaren mukaan? Ap on ohittamassa omia lapsiaan ja se muuttaa tilannetta melkoisesti.
Aina sanotaan että sisarusten saaminen on rikkaus, ja että ainoat lapset kärsivät. Miksi ainoita lapsia tai pienessä perheessä eläviä ei siis saisi auttaa antamalla heille enemmän rahaa, kun se perintökaaren mukaan niin kerran menisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä vaihtoehtoja on tasan kaksi.
1) rahat jaetaan lapsille kolmeen osaan ja nämä sitten harkintansa mukana kieltäytyvät perinnöstä ja siirtävät perinnön lapsilleen.
2) 50% jaetaan lapsille tasan ja 50% lapsenlapsille tasan.
Samaa mieltä.
Vaihtoehto 1 ilman testamenttia taitaa olla yleisin koska se on paras.
Kahden vaihtoehdon välimuoto. Eli puolet lakiosana lapsille, menee helpommin kun kukaan ei voi tulla katumapäälle ja moittia testamenttia. Puolet kuuteen osaan ja se tasapuolisesti lapsenlapsille. Vainajan lapset voivat sitten valintansa mukaan ottaa perintönsä vastaan tai luopua siitä omien lastensa hyväksi. Jos vainaja ei ole todella varakas, silloin lapsenlasten ei todennäköisesti tarvitse edes maksaa perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Kahden vaihtoehdon välimuoto. Eli puolet lakiosana lapsille, menee helpommin kun kukaan ei voi tulla katumapäälle ja moittia testamenttia. Puolet kuuteen osaan ja se tasapuolisesti lapsenlapsille. Vainajan lapset voivat sitten valintansa mukaan ottaa perintönsä vastaan tai luopua siitä omien lastensa hyväksi. Jos vainaja ei ole todella varakas, silloin lapsenlasten ei todennäköisesti tarvitse edes maksaa perintöveroa.
Mitäs vaikeaa testamentin moittimisessa olisi?
Ap:n tapauksessa selvin ja vähiten ikuisia riitoja aiheuttava vaihtoehto on olla tekemättä testamenttia ja antaa mennä perintökaaren mukaan.
Lapset voivat kieltäytyä jos/kun haluavat ja kenellekään ei jää suunsoiton paikkaa kun mennään lain mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kahden vaihtoehdon välimuoto. Eli puolet lakiosana lapsille, menee helpommin kun kukaan ei voi tulla katumapäälle ja moittia testamenttia. Puolet kuuteen osaan ja se tasapuolisesti lapsenlapsille. Vainajan lapset voivat sitten valintansa mukaan ottaa perintönsä vastaan tai luopua siitä omien lastensa hyväksi. Jos vainaja ei ole todella varakas, silloin lapsenlasten ei todennäköisesti tarvitse edes maksaa perintöveroa.
Jos lapsenlapsille haluaa antaa jotain suoraan tämä on paras tapa, eikä siitä tule sotkua myöhemmin.
Purjehtiville lapsille en jättäisi yhtään mitään. Kaikki rahat menevät veneisiin eikä lapsenlapsille jää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden vaihtoehdon välimuoto. Eli puolet lakiosana lapsille, menee helpommin kun kukaan ei voi tulla katumapäälle ja moittia testamenttia. Puolet kuuteen osaan ja se tasapuolisesti lapsenlapsille. Vainajan lapset voivat sitten valintansa mukaan ottaa perintönsä vastaan tai luopua siitä omien lastensa hyväksi. Jos vainaja ei ole todella varakas, silloin lapsenlasten ei todennäköisesti tarvitse edes maksaa perintöveroa.
Mitäs vaikeaa testamentin moittimisessa olisi?
Hidastaa suotta perinnönjakoa. Ei kannata luottaa siihen, etteikö joku lapsista sitten kuitenkin haluaisi lakiosaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa on viime vuosina ollut 5 kuolemantapausta ja perinnönjakoa.
Kaikissa on jaettu perintö tasan lasten kesken ja jos joku lapsista on kuollut hänen osansa tasan hänen lapsiensa kesken.
Kukaan ei ole kokenut kärsineensä vääryyttä.
Ja on kaikkien lasten oma asia miten siirtävät perintöä omille lapsilleen.
No johtuisiko siitä, että suvussasi on menty perintökaaren mukaan? Ap on ohittamassa omia lapsiaan ja se muuttaa tilannetta melkoisesti.
Ei aina. On ollut testamenttejakin. Mutta onhan tämä reilu ja selkeä tapa ja sopii suomalaisten oikeustajuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden vaihtoehdon välimuoto. Eli puolet lakiosana lapsille, menee helpommin kun kukaan ei voi tulla katumapäälle ja moittia testamenttia. Puolet kuuteen osaan ja se tasapuolisesti lapsenlapsille. Vainajan lapset voivat sitten valintansa mukaan ottaa perintönsä vastaan tai luopua siitä omien lastensa hyväksi. Jos vainaja ei ole todella varakas, silloin lapsenlasten ei todennäköisesti tarvitse edes maksaa perintöveroa.
Mitäs vaikeaa testamentin moittimisessa olisi?
Hidastaa suotta perinnönjakoa. Ei kannata luottaa siihen, etteikö joku lapsista sitten kuitenkin haluaisi lakiosaansa.
Joo. Joudutaan palkkaamaan juristia ja rahaa ja aikaa kuluu. Ja menee perillisten hermot.
Paras lahja jälkipolville on pitää perintöasiat yksinkertaisina ja selkeinä. Kuolemasta seuraava suru ja muistojen käsittely on ihan riittävän raskasta ilman perintöriitojakin.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tapauksessa selvin ja vähiten ikuisia riitoja aiheuttava vaihtoehto on olla tekemättä testamenttia ja antaa mennä perintökaaren mukaan.
Lapset voivat kieltäytyä jos/kun haluavat ja kenellekään ei jää suunsoiton paikkaa kun mennään lain mukaan.
Kannattaa kyllä ehdottomasti tehdä testamentti, jossa määrää kaiken omille lapsilleen ja sulkee heidän puolisonsa pois perinnöstä! Niin se pysyy suvussa, vaikka tulisikin ero. Sitten kukin lapsi voi omalla päätöksellään luopua perinnöstä, jos haluaa, ja se menee hänen lapsilleen ja perintöveroa ei tule yhtään ylimääräistä. Näin meillä tehtiin.
"Paras lahja jälkipolville on pitää perintöasiat yksinkertaisina ja selkeinä."
Eipä sekään aina riitä. Jos raha-asiat on hoidettu jo etukäteen selkeästi, niin riita saadaan kyllä aikaan tavaroistakin.
Sitten on varmaan paras, ettei tehdä ollenkaan testamenttia ja jokainen lapsi saa päättää, pitääkö oman kolmanneksensa itse vai antaako sen lapselleen tai lapsilleen.