Lue keskustelun säännöt.
Mikä tää juttu on, että aikuista miestä ei saa neuvoa, jos tekee kotityöt huonosti?
17.09.2024 |
Muistan kuulleeni tämän aivopierun ensimmäisen kerran 20-vuotiaana, kun tuleva anoppini hiipi pitkin eteistä rikkalastan kanssa, apen imuroinnin jäljiltä, kun oli niin p*skasti imuroitu että eteisen nurkat oli edelleen täynnä hiekkaa ja roskaa. Kuiskutteli minulle samalla että ei kannata valittaa jäljestä, kun sit ne ei tee enää ollenkaan mitään.
No, pikakelaus 15 vuotta eteenpäin. Erosin myöhemmin hänen pojastaan. Yksi syistä oli juuri tää, että en enää jaksanut aikuista miestä, jolla vuodesta toiseen oli apukoululaisen taitotaso kotitöissä ja jos jostain huomautti asiallisesti, niin alkoi kiukuttelu ja vapaamatkustelu; kun ei sulle kelpaa niin tee sitten itse.
IHAN OIKEESTI. Jos sä teet työt p*skasti töissä niin kyllä siitä sulle sanotaan, eikä vaan hymyillä ja ojenneta sitä p*skaa asiakkaalle, tai joku käy korjaa aina perästä. Ihan sama pätee kotitöihin, kyllä ne kuuluu tehdä kunnolla tai sit saa muut sanoa, et hei, nää astiat on ihan likaset kun asettelit ne koneeseen päällekkäin, tai pyykit on ihan värjääntyny kun et lajitellu niitä. Oma poika on yrittänyt samaa; tekee työn tahallaan huonosti, ja jos huomautan niin kiukuttelee ja yrittää vetää kortin : tee itse sit kun pitää vaan valittaa. No ei mee läpi. Tekee niin kauan että tulee kunnolla tehdyksi. Eikä todellakaan ole kyse mistään matonhapsujen oikomisesta ja pölyhippusten metsästämisestä, vaan ihan vaan siitä, ettei mitään työtä tehdä puolivillaisesti tahallaan.
Mistä lähtien meille on tullut tämmöinen kulttuuri, missä aikuisten miesten annetaan esittää jotain kykenemätöntä tai vajaavaista tekemään kotitöitä kunnolla ja jos vaimo asiasta huomauttaa, niin sit itketään että olis pitänyt saada siitä surkeasti hoidetusta asiasta kehuja ja kannustusta kuin joku 3v pikkulapsi joka vasta harjoittelee asiaa, tai muuten ei enää ikinä siivoa?
Kommentit (110)
Se on lähtöisin sieltä muinaiselta ajalta kun joku kuvitteli että nainen tekee kotityöt ja jos mies tekee, niin ei tee omia miesten töitään, joten tulos voi olla huono. Oma mieheni tekee hyvin ja huolellisesti, joten syy voi olla myös huolimattomuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamen. Toki rajanveto nalkuttamisen ja asiallisen huonosti tehdystä työstä huolauttamisen välillä voi olla tasavertaisessa parisuhteessa hankalampi pitää, kuin mitä työpaikalla vaikka esihenkilön ja alaisen välisessä palautekeskusteluissa.
Mutta miksi se olisi väärin tai asiatonta sanoa, että myös sohvan alta imurointi on eläintaloudessa osa viikkosiivousta, hoidatko vielä sen? Olettaen, että ei mennä niuhotuksen puolelle, vaan siivoamisessa on tietty yhdessä sovittu perustaso ja kumpikin hoitaa siihen liittyvät tehtävät tuohon kyseiselle, yhdessä sovitulle tasolle saakka. Sen yli menevät tehtävät tekee se, jota asia häiritsee, mutta tämä taitaa olla "ongelma" lähinnä kahden hyvin erilaisesta siisteyskäsityksestä tulevan henkilön talouksissa.
Meidän kolmevuotias siivoaa mieluummin kuin tuleva ex-mies
Kun ottaa lapsen tasolle jääneen miehen niin sitten saa sellaisen. Turha valittaa jälkikäteen.
Nykyään kenenkään ei ole pakko astella alttarille ilman että on sen toisen kanssa asunut joten nämä miehet voi helposti myös jättää väliin.
Ei se mitä sanoo, vaan miten sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelukaveri kertoi, että hänen isänsä, keski-ikäinen mies, osti joka kauppareissullaan balkan-makkaran ja ranskanperunoita. Ei koskaan mitään muuta.
Pitäisin noin alkeellista miestä nopeasti eksänä enkä todellakaan hankkisi hänen kanssaan lapsia.
Mikä miehiä oikein vaivaa kun eivät osaa koskaan siivota oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitä sanoo, vaan miten sanoo.
Ei vaan usein se on juurikin siitä kiinni, että ei saa sanoa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa lapsen tasolle jääneen miehen niin sitten saa sellaisen. Turha valittaa jälkikäteen.
Nykyään kenenkään ei ole pakko astella alttarille ilman että on sen toisen kanssa asunut joten nämä miehet voi helposti myös jättää väliin.
Jotkut miehet taantuvat lisäännyttyään yhdeksi perheen lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän ymmärtäis, jos naisilla olis joku tietty kiveenhakattu taso, jonka mukaan katsottais mikä on "oikein tehty". Mutta kas kummaa, kun eihän samat standardit ole naisillakaan asioista. Osa ei imuroi koskaan ja osa 2 krt päivässä.
Kuka ja millä oikeudella sen "oikein tekemisen" päättää?
Igen en gång gnälls det då gummornas jobb enligt dem skall delas. Bättre att var och en sköter sitt gebit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet eivät keskimäärin säikähdä yhtä pölyhiukkasta samalla tavalla kuin naiset. Ei edes villakoiraa, mahtuuhan se siellä sohvan alla olemaan piilossa. Eikä ihan pieni määrä ruoanmurujakaan haittaa keittiössä. Naiset väittävät, etteivät pidä siivoamisesta, mutta silti kämppä pitää imuroida kerran viikossa.
Avioeron jälkeen on ollut paljon rennompaa, kun voi esimerkiksi imuroida vain silloin, kun siihen alkaa olla ihan oikeaa tarvetta, eikä vähän väliä kalenterin mukaan.
Itsehän olet poikasi kasvattanut! Mitä meiltä kyselet. Minun poikani on huolellisempi kuin huithapeli tyttäreni. Ei se ole sukupuolesta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä miehiä oikein vaivaa kun eivät osaa koskaan siivota oikein?
Ovat oppineet, että kun tekee huonosti, ei tarvitse lopulta tehdä ollenkaan. Useimmille se malli tulee kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät keskimäärin säikähdä yhtä pölyhiukkasta samalla tavalla kuin naiset. Ei edes villakoiraa, mahtuuhan se siellä sohvan alla olemaan piilossa. Eikä ihan pieni määrä ruoanmurujakaan haittaa keittiössä. Naiset väittävät, etteivät pidä siivoamisesta, mutta silti kämppä pitää imuroida kerran viikossa.
Avioeron jälkeen on ollut paljon rennompaa, kun voi esimerkiksi imuroida vain silloin, kun siihen alkaa olla ihan oikeaa tarvetta, eikä vähän väliä kalenterin mukaan.
Kaksi ihmistä saa aikaan tuplasti sen pölymäärän mitä yksi. Siksi perheellisillä on enemmän tarvetta imuroimiseen mitä sinkulla.
Oma mies on loistava kokki, mutta ei niin tarkka pesemään pyykkiä. Hän on onneksi viime vuosina petrannut tässäkin paljon, mutta toisaalta, jos hän kokkaa päivittäin hyvät sapuskat, en kehtaa nurista pyykeistä. Imuroinnissa hän on myös huolimaton, mutta olkoot. Jos ei kokkaisi niin hyvin, suhtautuisin asiaan toisin.
Monet miehet luulevat, että se riittää kun tekee hommat sinne päin, he ovat saattaneet tottua tähän samaan työelämässä, riippuen toki alasta, mutta kyllä vaan aivan liian moni mies pärjää työssäänkin samalla mentaliteetilla, kun sen sijaan paljon pätevämmät naiset eivät voi toimia näin, heiltä odotetaan täydellisyyttä, yksikin virhe niin sanomista tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tän ymmärtäis, jos naisilla olis joku tietty kiveenhakattu taso, jonka mukaan katsottais mikä on "oikein tehty". Mutta kas kummaa, kun eihän samat standardit ole naisillakaan asioista. Osa ei imuroi koskaan ja osa 2 krt päivässä.
Kuka ja millä oikeudella sen "oikein tekemisen" päättää?
Laitoin jo tuonne ylempään vastaukseeni maininnan "yhdessä sovitusta perussiivouksen tasosta". Onko ihmisillä oikeasti parisuhteissa niin merkittäviä kommunikaatio-ongelmia, että ei pystytä edes kertaalleen yhteenmuuton ollessa ajankohtainen istumaan alas ja käymään näitä asioita läpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät keskimäärin säikähdä yhtä pölyhiukkasta samalla tavalla kuin naiset. Ei edes villakoiraa, mahtuuhan se siellä sohvan alla olemaan piilossa. Eikä ihan pieni määrä ruoanmurujakaan haittaa keittiössä. Naiset väittävät, etteivät pidä siivoamisesta, mutta silti kämppä pitää imuroida kerran viikossa.
Avioeron jälkeen on ollut paljon rennompaa, kun voi esimerkiksi imuroida vain silloin, kun siihen alkaa olla ihan oikeaa tarvetta, eikä vähän väliä kalenterin mukaan.
Kaksi ihmistä saa aikaan tuplasti sen pölymäärän mitä yksi. Siksi perheellisillä on enemmän tarvetta imuroimiseen mitä sinkulla.
Nääh, täällä talossa on jäljellä vielä kaksi poikaa ja pitkäkarvainen kissa. Siinä ei enää yksi vaimo ihan hirveästi tuonut muuta lisää kuin loppuajasta hellasäröä.
Tiukka linja heti alusta saakka, tuijotat tonnin seteli -ilmeellä ja kerrot, että koska lapsetkin opetetaan kotitöihin, aikuisen miehen täytyy selvitä, ellei ole holhouksen tarpeessa. Tarjoudut tekemään kerran yhdessä ja perustelemaan miksi jokin asia tehdään ko. tavalla. Samaan hengenvetoon voit todeta, ettet jää aikuista opettamaan, ellei onnistu.
Mulla on jo aikuinen lapsi, joka ei ole päässyt vapaamatkustamaan, isänsä ei ole edes yrittänyt. Ennen puhallettiin yhteen hiileen.