Yritin juuri paistaa pitsaa pelkällä valolla. Mitä VÄSYMYSMOKIA teille on tapahtunut?

Oikeasti, hirvittää lukea näitä, miten ajettu autolla niin väsyneenä, että unohdettu miten jokin auton ajolaite toimii, tai sitten nukahdettu heti kun auto pysähtynyt. 

On vaan tuuria, ettei ole käynyt tuon pahempaa. Esimerkiksi nukahtanut rattiin ja ajanut kolaria / jonkun jalankulkijan yli.

Munamaito jäi makaronilaatikosta. Kuivaa oli.

Tästä näkee, että elämä voi olla yhtä sketsisarjaa. Mä just vähän aikaa sitten aloin lämmittää ruokaa mikrossa, mutta siellä olikin aamuinen puuro. No lämmitin ja söin sen, ja ruokalautasen laitoin jääkaappiin odottamaan seuraavaa ruokailua. Tuttua ovat uunin lämpiämisen odottaminen pelkän valon voimalla, kahvin keittäminen ilman vettä, pyykin peseminen koneessa ilman vettä tai ilman pesuainetta, täyden astiakoneellisen pesu puolitäyttöohjelmalla, väärään autoon meneminen, työpaikan avaimien unohtaminen, kotiavaimien unohtaminen, väärän oven ovikellon soittaminen sekä koti- että ulkomailla. Kotimaassa olin menossa uuden miesystävän luo, ja erehdyin rapusta. Soitin kelloa ennen kuin vilkaisin nimeä ovessa, ja sitten seisoin hyvin nolona odottamassa. Onneksi ketään ei ollut kotona. Ulkomailla tämä tapahtui hyvin hämärässä hotellikäytävässä valokatkaisijaa etsiessä, ja tietenkin rehdisti odotin oven avaajaa, ettei pilasoitoista syytetä. Sama saksalaispappa tuli avaamaan toistamiseen samasta syystä. Onneksi osasin sen verran saksaa, että sain selitettyä erheeni ja pyydettyä anteeksi. Olen myös rasvannut huuleni rakonestopuikolla, erehtynyt sekä magneettikuvaus-, että paksusuolentähystyspäivästä mennen molempiin seuraavana päivänä. Autolla olen ajanut useamman kerran ajatuksissani ohi paikan mihin olin menossa, ja joskus olen joutunut pysähtymään ja miettimään mihin mahdan olla matkalla. Olen myös erehtynyt lähentelemään takaa päin väärää miestä muutamaankin otteeseen luullen häntä omaksi miesystäväksi. Olen myös unohtanut laittaa hameen ja mennyt pelkissä alustrikoissa ja lyhyessä pusakassa bussipysäkille ja sen myötä töihin asti. Takaisinkin piti tulla. Omalla autolla  olen ajellut roskapussin kanssa useamman kerran, ja käsijarru päällä useamman sata kilometriä ihmetellen kun auto sammuu risteyksissä, eikä muutenkaan meinannut kulkea.  Olen myös yrittänyt useaan otteeseen peruuttaa samaa betoniporsasta päin, kun ei meinannut millään mennä. Auton perä vaan piti kummaa ääntä 😅. Ai niin, ja tankannut olen kolme kertaa 20 centin edestä luottokortilla. Ensimmäisellä kerralla yritin mittarin molemmin puolin yhtä huonolla menestyksellä, ja bensaa sain sitten loppujen lopuksi viimeisillä rahoillani viereiseltä käteisautomaatilta. Toisella kerralla yritin tankata tyhjää tankkiani töihin mennessä, niin ikään luottokortilla. Piti jättää sikseen ja kiirehtiä töihin, lasku 20 centtiä. Iltapäivällä onnistui toisella asemalla.

3 vuorotyö ja olin bussipysäkillä. Yhtäkkiä en tiennyt mihin suuntaan olen menossa ja piti tarkistaa repusta, että onko eväät syöty. Eväät oli syöty niin olin kotimatkalla.

Ei enää ikinä vuorotyötä.

Adhd ja vaihdevuodet..

- Sanoin kaverille puhelimessa  katsovani "Sinkkulistasta Netflixiä ", kaveri sai sellaisen naurunpuuskan ettei pystynyt puhumaan 

- Nostin automaatista 200e ja jätin sinne,onneksi takanani oli jonottanut rehellinen vanhempi mies joka huusi perään että "Rouva hyvä teidän rahanne!"

- Koetin paistaa kinkkukiusausta pelkällä valolla ja ihmettelin mikä on,kun ei kypsy

- Yritin sytyttää tupakkaa huulirasvalla ja ihmettelin miksi lähellä seissyt,tuntematon nuoripari pidätteli naurua

No sitä perinteistä sattuu kahvit keitän ilman vettä tai pöhniä eli laihaa vettä. Joskus unohdan laittaa hellan päälle ja ihmettelen kun ei paistu millään, toinen suosikkini on laittaa väärä levy hehkumaan. Yks päivä seisoin keittiössä ja katselin makaronilaatikko vuokaa ja mietin mihin se pitää laittaa, joo uuniin oli menossa vaan tuli oikosulku, siinä vaan pällistelin sitä. Sitten yks aamu piti ottaa puuroon voita laitoin lautasen jääkaappiin puuroineen ja otin voi paketin pöydälle 

Yritin kerran pelata autopeliä todella väsyneenä, ei tullut mitään siitä, ihan päin seiniä meni, reaktioaika tyyliin 10 vuotta, silmät meni väkisin kiinni keskenkaiken, ym. 

Niin väsyneenä ei tosiaan ole mitään asiaa oikeankaan auton rattiin.

Vierailija kirjoitti:

Etsin kännykkää, eikä oikein mistään tuntunut löytyvän, mutta ainahan siihen vois kokeilla soittaa tällä kännykällä mikä mulla on mukana tässä...ööh...

 

Ruokaa olen lämmittänyt mikrossa sulatusteholla, uunissa paistanut pelkällä valolla, silmälasit on myös olleet hukassa tuossa nenävarrella killuessaan. Kaikkein kamalin on kuitenkin yksi kesä, minkä ajalta minulla ei oikeastaan ole mitään muistikuvia. 

 

Oli isomman projektin loppurutistus ja viimeistely meneillään. Työpäivät venyivät helposti 13-16 tuntisiksi, työpaikalta kotiuduin kävellen, matka oli noin kolmisen kilometriä. Muistikuvat alkavat aina jostain työpäivän puolivälistä, ja katkeavat siihen kun suljen työpaikan portin ja aloitan kotimatkan. Kotimatkasta, nukkumisesta, syömisistä sun muista arkisista asioista tai työpäivien aloituksista ei ole edes sumuista aavistusta, ainoastaan työkaverien ja perheen vakuuttelut siitä että yleensäkään olin olemassa tuona aikana.

Ihan parasta kun on useammat silmälasit, etsi niitä jotka olet nostanut ylös ja toiset on silmillä. Olen myös ollut ulkona ihan pokkana vahvuuksilla olevilla aurinkolaseilla  joiden päälle olen laittanut suncoverit, oli vähän hämärää joo keskellä heinäkuista aurinkoista helle päivää. 

Olin tyttäreni luon yökylässä. Menin ilman silmälaseja iltapesulle, pois tullessani sanoin tyttärelleni, että pesin hampaat lavuaarin päällä olevalla hammastahnalla, oli kuulemma koiranhammastahna... 

Keitin kahvia ilman pannua. Tippalukko toimi. Havahduin, kun soppa alkoi tulla suodatin telineen reunojen yli levylle.

Lapsi istui marketin kärryissä sisällä noin kaksivuotiaana, oli siis kiire ja laitoin sen sinne ostostenkeräys paikkaan jotta päästään nopsaan kiertää ruokaostokset. Mentiin kassalle ja pakkasin ostokset ja lähdin palauttamaan ostoskärryjä sinne niille kuuluvaan jonoon. Jumalaton väsymys ja aivosumu tuppaan kärryt sinne toisen kärryn sisään ja samalla sekunnilla nään kun poika pistää pään alas ja sanoo hei mamma mä oon täällä voi luoja ja vieressä on kaks mammaa jotka huutaa  härrigyyd helvata, mutta kyllä me nauretaan tälle tänäkin päivänä, poika 26 v ja ihan ok fiksu maisteri:)

Tulin väsyneenä kaupan kautta kotiin. Ruoat oli jäänyt ostoshihnalle...

Alakerran naapuriin yritin mennä omilla avaimillani sisään iltavuoron jälkeen. Ei vaan sytyttänyt että väärässä kerroksessa olen.

Eilen kaadoin hiekkoja pois kengästä - siihen toiseen kenkään

Kerran kävi niin, että kesken työmatkan en muistanut minne olin menossa töihin. Piti pysähtyä bussipysäkille tarkistamaan asia työvuorosovelluksesta.

Olen myös ajanut muutaman kerran harhaan kun en ole väsymykseltäni osannut ajatella minne olen matkalla.

Olen ottanut väärät työkamat kotoa mukaan, tyyliin kaksi oikeanjalan kenkää jotka vielä eri kokoa ja toinen turvasaapas ja toinen tavallinen saapas. Kesähaalarit vaikka piti ottaa toppahousut ja -takki.

Sain lapsen rattailla ulos ovesta, työntelin roskiksille (piti viedä roskat) ja olin lähdössä viemään lasta päikkäriin. Kylmäsi oudosti... Olin unohtanut laittaa mekon, onneksi oli takki sentään päällä. Äkkiä kotiin ja mekko päälle, lapsi päikkäriin ja töihin.

Selityksenä se, että lapsella oli tapana aamuisin aamupalalla klähmäillä runsaasti ympäriinsä ja minusta oli vaan helpompi liikkua siinä puolipukeissa ja vetää vasta lapsen pestyäni ja puettuani omat työvaatteet päälle.

Lisää näitä, kiitos :-D

Vierailija kirjoitti:

Uuni on kyllä yllättävän vaikea. Joskus vuorotyöaikoina hukkasin pellillisen ranskalaisia, jastimen piipattua ja etsintöjen jälkeen löytyivät uunin alalaatikosta.

Meillä juotiin pitkään pikakahvia sen jälkeen, kun toinen vuorotyöläinen keitti kahvin ilman pannua. Kokeiltu on myös ilman vettä, ilman puruja ja ilman suodatinpussia.

Nyt jo aikuinen tytär lähti aikanaan suihkusta vain toinen jalka sheivattuna. En edes tietäisi tästä, ellei olisi ollut niin vihainen käytyään uudelleen suihkussa ja sheivattuaan saman säären toisen kerran. Hänellä on kirjainyhdistelmä, varmaan meilläkin pitäisi olla.

Sheivailuista puheen ollen itse lähdin joskus aamuvarhaisella töihin maanantaina noin 2/3 leuasta ajeltuani. Autossa onneksi huomasin katsoa peiliin ja piti palata takaisin ajelemaan loputkin naamasta.

Toisella kertaa heräsin jostain syystä aamuyöstä ja jostain syystä sain päähäni että olen jo myöhässä töistä ja oli jo vaatteet päällä eteisessä menossa ovesta ulos kun tajusin että kello on kolme aamulla. Normaalisti lähden vasta seitsemän jälkeen.

Hellan kanssa onneksi ei ole tullut sählättyä paitsi joskus ihmettelin kun kattila ei tahdo kiehua ja sitten tajusin etten vääntänyt hellaa päälle. 

Asian sivusta mutta kuitenkin: Muutama vuosi sitten olin leipomassa, laitoin leivontarasvapalan rosteriastiaan ja lieden levylle sulamaan. Jotenkin huomio herpaantui siinä lieden ja jääkapin välissä touhutessa, yhtäkkiä kuului ihmeellinen ääni liedeltä, käännyin katsomaan ja näin kun sulamaan alkanut rasvapala lähti lentoon. Se nousi vauhdilla kohtisuoraan ylös, törmäsi liesikuvun alareunaan ja putosi alas rosteriastiaan jolloin siellä oleva sulanut rasva roiskui pitkin lieden pintaa, työtasoa, viereisiä seiniä ja jääkaappia ja tietysti minun puserolle. Onneksi ei tullut silmiile kuumaa rasvaa............ Oli siinä siivoamista.

Olen keittänyt kahvia ilman puruja,ilman vettä ja laittamatta keitintä päälle ollenkaan. Olen myös kehitellyt makukahveja mehukeitolla ja vitamiiniporetabletilla.

Kerran kesällä tulin suihkusta ja puin olkaintopin,ihmettelin mitä kummaa kainaloissa on,, no sheivausvaahdot ja sänkihän siellä,eikun uudestaan suihkuun! Myös hoitoaine on pari kertaa jäänyt päähän ja tahmainen tukka herättänyt kummastusta.

Lääkärissä kävin kerran kipeän polven takia ja passitti röngeniin,koetin sieltä sitten poistua ilman housuja ja neulepusero,alusvaatteet, sukat ja maiharit ylläni sekä takki ja käsilaukku käsivarrella pohdin kovasti,miksi jokin tuntuu olevan väärin. Jos minua katsottiin kameroista,mahtoi olla melkoinen näky housuton täti joka pyörii käytävällä kuin väkkärä.

Mulla on ad/hd ja paljon sattuu kaikenlaista. Ihan tuttua nuo kahvin keittämiset ja muut.

Tosi usein yritän rapun ovea avata auton avaimilla. Sitten olen tökkinyt sanomalehteä sormella js ihmetellyt, kun sivu on jumissa.

Fillarilla kääntyessä sohin joskus vilkkua päälle.