*^*ELOISAT alkuviikosta*^*

pitkästä aikaa. Mietin että kehtaanko tänne enää kirjotellakaan kun on ollut niin kamalan pitkä väli. Olen autuaan pihalla kaikista jutuista, tosin sen verran ehdin kahlata läpi että oli mukavat nuo huhtin Juuli-tytön hienot paranemisuutiset. Lisäksi suuri tsempitys Jamssalle ja Opemammalla väsymyksen kourissa. Ja muillekin väsyneille ja sairasteleville mammoille ja vauvoille.



Elämässä on sellaista sutinaa lapsien kanssa etten ole ehtinyt paljoakaan koneen äärelle. Mies on ollut työmatkoilla ja minä kotona ja kuukahtanut sänkyyn aika tasan tarkkaan iltasella kun lapset ovat nukkumassa. Tosin Elisa ei kyllä ole käynyt nukkumaan kuin tissi suussa eli hänen kanssaan nukahdetaan yhdessä perhepetiin. Olikos se k.h.p kun kyseli niskojen jumittumisesta, täällä kans mennään panadolin voimin joinakin aamuina kun tuntuu että on ihan yhtä korkkiruuvia koko roppa =)



Uhmavuodatusta...

Ai että, kaksivuotiaan kanssa tultiin tänään puistosta kotiin kilometrin matka ja Elisa nukkui vaunuissa. On tomera tyttö tuo keskimmäinen kävelemään mutta nyt päätti kävellä täysin omiin ilmansuuntiinsa ja etenimme perin juurin hitaasti mikä alkoi käydä omille hermoille. Yritin kivalla ja hyvällä ja lahjomisella mutta ei tulosta, juoksi peijakas mua karkuun minkä pikkukintuista lähti. Tuntui että ohikulkijatkin alkoi virnistellä mulle ja yleiselle avuttomuudelleni kontrolloida pientä tyttöäni. Sitten multa paloi käämit ja kaappasin tenavan kainaloon. Karjui kun mikäkin lopun matkaa ja minä karjuin takaisin. Että tais olla kaksi uhmaikäistä liikenteessä. Nyt on tällä mammalla vasen hartia ja käsivarsi aivan jumeksessa kantamisesta. Samalla totesin et meikäläisen henkinen kantti on aika pehmeestä aineesta valettu kun palaa hihat niin helposti.



Tuli tästä mieleen laittaa Galluppia kehiin: mitä arvokasta lapset ovat opettaneet sinulle itsestäsi? Mä olen viime aikoina yrittänyt opetella hetkessä elämistä. Se olis aika hienoa oppia.



illan jatkoja,



tuuli ja Elisa 2308

aika ihmeellistä. Elisa nukkuu ekaa kertaa pinniksessä. Kannoin sinne ja itkeskeli vähän aikaa. Silitin vähän selkää ja nyt nukahti. Katsotaan mihin asti unta piisaa...



tuuli

Tuuli, kiva kuulla sinustakin pitkän ajan jälkeen! Ja mitä suotta moisia mietit että kehtaako tänne vielä tulla, eiköhän meillä kaikilla tule aina välillä muutaman päivän taukoja, jos elämä on kovin hektistä.



Kivan gallupin Tuuli keksi. Minä olen lasten myötä oppinut rauhoittumaan ja viihtymään kotona ilman sen kummallisempia virikkeitä ja ohjelmanumeroita. Elämä on rauhoittunut hurjasti verrattuna muutaman vuoden takaiseen juhlimiseen, reissaamiseen ja ympäriinsä ravaamiseen. Vielä kun saisi tuon ukkokullan sydämenkin välillä rauhoittumaan, hänellä kun elämässä pitää olla säännöllisin väliajoin toimintaa ja sirkushuveja, muuten alkaa pää hajottaan... Vielä jos oppisin lisää lempeyttä, kärsivällisyyttä ja pienistä hetkistä nauttimista niin olisin aika onnellinen, tai itse asiassa lapset olisivat vielä onnellisempia.



Ulkona on aivan ihana aurinkoinen pakkassää, mutta täällä on nyt koko porukka niin räkäisiä, ettei pihalle uskalla mennä. Saivat sitten lapsukaisetkin tämän taudin, huoh...



Nyt pyykkipinoa selvittämään. Aurinkoista päivää kaikille!



Pantoufle

Jippii!! Meiän poitsu oppi viikonloppuna syömään tuttia!! Ei menny ku melkeen puoli vuotta, ja joku varmaan miettii että kannattiko enää opettaa..mut nyt oon tutin avulla saanu jätettyä muutaman yösyönnin välistä ja jatkettua niitä minipäikkyjä (30-40min.) jopa puoleentoista tuntiin, jee!



Meillä alkanu soseet tökkiin.. alku meni tosi hyvin, nyt pitää keksiä vaikka mitä lurituksia että suu aukee.. ainoastaan hedelmäsoseet kelpaa hyvin. En tiä mikä sille nyt tuli ku irvistelee vaan :(



Jaa, mulla hävis taas päästä kaikki mihin piti vastata.. ei tuu mieleen mitään. No lähdetään täs sit taas irvisteleen lihasoseelle..



Mukavaa päivänjatkoa eloisille!!



Katita ja poitsu 160806

SAIRASTELU. Meillä typykkä sai uuden nuhan vähän aikaa sitten loppuneen flunssan jälkeen. Tosi jees! Flunssassa olimme kaikki perheen naiset, miehet säästyivät. Mutta on tämä ärsyttävää aikaa vuodesta kun nuo virukset jylläävät. Tosin tämä nuha ei näytä kauhean pahalta, vaikka tukossa on tietysti yöllä ja nukkuu tyytyväisenä äitin ja isin välissä ja tyyny pään alla. Meillä typy nukkuu muuten tosi hyvin omassa sängyssään, mutta olen huomannut, että jos tyttö on nuhassa saamme kaikki paremmin nukuttua, kun nukutan tytön suoraan meidän väliimme ja laitan pään koholle tyynyn avulla. Ei mene tuo nenä sitten tukkoon yöllä samalla tavoin. Paranemisia kaikille lenssuisille!



YÖT. Meillä nuo yöt ovat typyn osalta hyviä, mutta muistan huonosti nukkuneen kakkosen osalta, miten sitä jaksoi muuten päivät ok, mutta siinä iltapäivällä (yleensä klo 15 maissa, kun lapset heräsivät päikyiltään) itselle tuli niin väsynyt olo ja olisi halunnut nukahtaa siihen paikkaan. Iltaa kohden sitä sitten taas piristyi, mutta kyllä menin usein nukkumaan aika pian lasten jälkeen tuolloin. No eipä sitä nytkään kauheasti jaksa valvoa. Huomaan, että en kolmen lapsen jälkeenkään ole mitenkään erityisen vähäunista tyyppiä. Monet pärjäävät niillä 6 tunnin yöunilla, mutta minä tarvitsen kyllä 7 tuntia ja rapiat. Tosin kaikille se oman unitarpeen tyydyttäminen ei ole mahdollista!



Oman mummoni kanssa kerran juttelin, ja hän sanoi, että kyllä hän nyt vanhana nauttii, kun saa nukkua niin paljon kuin haluaa! Hän sai sota-aikana kolme lasta peräkkäin, ja kertoi, että aina joku halusi jotain, eikä koskaan saanut nukkua. Niinhän se menee. Pienten lasten jälkeen unta osaa kyllä arvostaa.



OPPIMISG. On sitä tullut kaikkea noilta lapsilta opittua, ja toivottavasti jatkossakin minua jaksavat maan päällä pitää ja nauraa virheilleni. Eipä sitä ole täydellinen äitinä kun en ollut ennen sitäkään, vaikka toiveet ennen lapsia omasta täydellisyydestä olivat korkeammalla. Tuleehan täällä kotona aikaa enempi viettyä kun on noita lapsia, mutta onneksi tämä on ihan mukavaa olla kotirottana. Tosin minä kyllä tarvitsen aina säännöllisin ajoin omaa aikaa, että jaksan taas. Tuleepa lasten kanssa myös hyvin opittua, että aina ei saa sitä mitä tilaa. Näyttää noilla lapsilla siis olevan omia unelmia, jotka eivät minun unelmiini mitenkään liity. Mutta kyllä ne mussukat ovat ihania!



Mukavaa kevän odottelua!

Pikkuodessa ja typy 6 kk

Neiti nukkunut 2 ja 1/2 tuntia vaunuissa. Tietäähän sen että herää just kun pojan saan nukkumaan mutta en minä henno toista herättääkään...Nyt on tyttö ruvennut vähän enemmän liikkumaankin, lähinnä " vain pakki toimii" ....;)



Katita: Myös meillä tyttö rupesi vasta reilu 5 kk ikäisenä syömään tuttia ja minä myös mietin että onko järkeä enää opettaa koko kapistukseen mutta sitten tulin siihen tulokseen että on! Kauppareissut oli meillä aina silkkaa huutoa ennen tuttia kun heräsi kesken unien siinä vaiheessa kun kantoi kopasta kärryyn mutta nyt posottaa unta palloon ja vaikka herääkin niin tutti rauhoittaa heti. Ja tosiaan nukkuu tutti suussa vaunuissa nyt näitä megapäikkäreitäkin välillä. Ja samoin meillä nuo soseet upposi eka hyvin , sitten rupesi tökkimään, varsinkin lihasoseet. Puuro ja hedelmäsoseet menee kyllä ja eilen sain taas pari lusikallista lihasosettakin että ehkä se tästä. Meillä muuten toimii tuo isoveli tässä(kin) asiassa oivana esimerkkinä. Eli kun veikka on pöydän ääressä yhtä aikaa syömässä aukeaa tytön suu kuin huomaamatta! :)



Joo, mutta nyt olen kuulemma " hassu" kun tässä tietokoneen ääressä kökin ja vaunuistakin jo kuului jotaan joten moiiiiiiii........



oinas ja terminaattorit

Mitä puuroa teillä syödään, ku meillä ei mee nekään alas millään?

Ja saman huomasin minäki et kauppareissuilla korvaamaton apu tuo tutti:)

lopetan ykskätisenä tältä erää tähän..

katita

aluksi annoin muksun vadelma-kaurapuuroa ja kuningatarpuuroa, nyt maistelee hyvällä ruokahalulla saman valmistajan jauheesta tehtyä banaani-päärynäpuuroa. ;)



oinas yksikätisenä myös....

täällä niska kipeenä/jumissa kirjottelen..iida koisii pihalla.

meillä iida ei haluu nukkuu enään viiden jälkeen,ulkonakin kun ollaan ni on silmät kiinni mutta kun vaunut loppuu liikkumasta se avaa ne joten blöijailee vaan siellä :D kohta varmaa voi alkaa nostaa päätyy ja ottaa kopan pois. meillä siis teutonian olikohan delta coutryt vm. 2000 kovalla kopalla.

noh,nyt meen kyl laittaa ryynityynyn lämpee ja ottaa särkistä sen vertaa kolottaa ja ukkokin pitkän päivän joten yssikseen tyttöjenkaa..

laitan tästä oman alotuksen tonne myös, mutta kysyn täältäkin..Mitä vaaditaan, vaikeuttaako mahdollisesti myöhempää omaa lisääntymistä jne jne...Kaikki tieto ja mahdolliset kokemukset olis nyt kultaakin kalliimpaa....



keru kera käärön..

Tai siltä tuntuu. Onneksi tuo pikku-ukko vissiin selviää ihan vaan nuhalla ;)on nyt ollut pari päivää hiukan räkäinen mutta kuumetta ei ole ja tuo ruokakin tuntuu maistuvan melkein paremmin kuin terveenä (?) Aamulla tempasi melkein kaks desiä puuroa + hedelmäsosetta :o



Oppimisgeehen: Pinna on pidentynyt. Ja taitaa pidentyä jatkossa vielä enämpi, luulen ;p Käytännön juttuja on oppinu kaikenlaisia. Eniten itseäkin on ihmetyttänyt se, miten paljon asioita on mahdollista tehdä myös JALOILLA ja VARPAILLA...



Nyt pois..

Täällä lyödään miestä, tai oikeammin naista...

Sain tänään tiedon, että äidiltäni on leikattu rintasyöpä :(

Asia on tuttu, koska häneltä on tuossa 10 vuotta aiemmin leikattu toisesta rinnasta myös rintasyöpä.



Että tämäkin vielä...



Hyvinhyvin väsynyt E

Heti alkuun kovasti jaksamisia Eria. Tiedän miltä tuntuu, kun läheinen sairastuu syöpään. Ei ole helppoa.



Pojalla taas korvatulehdus, viime viikon torstaina sai lääkekuurin, mikä ei ilmeisesti ollutkaan tehonnut. Nyt jouduttiin imuroimaan korva ja minä hiki päässä pidin poikaa kiinni, joka rimpuli ja huusi minkä jaksoi. Putki on korvasta irronnut ja nyt odotellaan uutta putkitusta. Jos kovasti ruuhkaa niin sitten mennään yksityisen kautta. Onhan pojalla vakuutus. Kyllä sieppaa tätä mammaa.



Hanhikki kyseli eilen Juulin mittoja. 5kk 66cm ja 6935g, sairaalassa olon aikana paino tippui 400g ja sitä tässä yritetään saada takaisin, ettei 6kk neuvolassa ihan miinukselle jäädä. Täytyy siellä sitten leikkauksesta kertoa muuten th passittaa meidät tutkimuksiin.



Ihan kuin Juuli olisi kuullut että pitää herätä parin tunnin päiväunien jälkeen syömään, sillä sunnuntaina ja eilen heräsi kolmelta, söi ja jaksoi seurustella pari tuntia ja meni uudelleen pikku tirsoille (n.45min). Sitten valvoikin ilta yhdeksään asti ennen kuin suostui sänkyynsä nukahtamaan. Jätän tytön yksin sänkyynsä unta odottamaan ja jos itkeskelee, käy peittelemässä uudelleen ja toivotan hyvää yötä. Tätä joudun ehkä neljä kertaa kaydä tekemässä, sen jälkeen nukkuu. En millään jaksaisi samaa nukutusrumbaa mikä aikanaan oli tuon pojan kanssa.



Mitäpä olen lapsiltani oppinut. No ainakin lisää kärsivällisyyttä olen saanut, vaikkakin vielä pinna palaa liiankin herkästi. Syyllisyyttä kannan milloin mistäkin. Onnellinen osaan olla pienistäkin asioista, enkä vaadi itseltäni enää liikoja.



Tässäpä näitä kuulumisia.



Huhti

Vaikka kyllä täällä onkin taas kaikenlaista sattunut. Jaksuja Erialle ja pienten sairastelijoiden äideille.



Meilläkin on nuhaa sekä mulla että Kallella mutta ei muuta isompaa. Ihan hyvin on pärjätty kuitenkin. Poika on alkanut syömään soseita oikein urakalla, purkillinen menee näköjään kerralla. Parsakaali-perunasose ja olikos-se-nyt Piltin lempeä kaurapuuro ovat herkkuja. Onneksi sitä on helppo tuosta jauheesta väsätäkin ja lisäillä tarpeen mukaan makuja marjasoseista yms. Mie olen ollut niin laiska, etten ole kertaakaan tehnyt itse soseita. Pitäisi kyllä yrittää, jos vaikka maistuis. Esikoinen ei minun väsäyksistäni perustanut mutta kovin nämä lapset ovat erilaisia muutenkin eli kannattais testata.



Olitteko te siellä Chicosissa viime perjantaina vai onko sinne menijöitä tulevana perjantaina? Niin ja onkos se joka kuukauden eka perjantain kahvilatapaaminen pääkaupunkiseudulla voimissaan? Olen totaalisesti out näistä jutuista.



Voi jumankaut! On se kumma että kun tänne koneelle pääsen tai saan ruokalautasen nenän eteen, niin jo alkaa kovaääninen vaatiminen... Niin nytkin, hetken saa jätkä malttaa. Vaan enemmän kai sitten sais huutaa ruoan aikana, kun ei näistä kiloista pääse eroon!



Juu nyt ei pysty -mooooi!

Olipa ikäviä uutisia, kovasti jaksamisia! Toivottavasti äitisi selviää tuosta koettelemuksesta voittajana. Omalta äidiltäni leikattiin myös syöpä muutama vuosi sitten, joten tiedän miltä uo uutiset tuntuvat.



Ode, olen miettinyt ihan samaa omien muksujeni kanssa. Välittömästi jos saan ruokalautasen eteeni tai pääsen makuuasentoon, pienempi herää välittömästi päiväuniltaan tai saa jonkin muun hepulin, joka vaatii välitöntä hoitamista. Ihan niin kuin näiden päähän olisi asennettu jokin antenni, joka reagoi ruuan tuoksuun tai mamman rentoutuneeseen oloon ja pistää ipanoihin taas liikettä. Kun sama juttu toistuu päivästä toiseen, ei asialle voi enää kuin nauraa...



Pantoufle

Minä sain aamulla luksusaikaa Elisan kanssa kun pikkukakkonen oli mummilla. Pääsin kyläilemään ja vaunuttelemaan ystävättären luokse. Uusi maisema virkisti ja tietenkin mahdollisuus höpötellä sydämen kyllyydestä naisten juttuja =)



Joku kirjoitti puolivuotiaan huolineen viimein tutin (anteeksi kun unohdin nimimerkin!). Sain tuosta jutusta pontta ja meinaan kokeilla vielä tänään josko meidän Elisakin nyt alkais ymmärtää sen päälle.



Päivänjatkoja,



tuuli ja Elisa 2308

Meillä anopin syöpähoidot saatiin hiljattain päätökseen ja hänellä oma tukka kasvaa kohisten takaisin...Olet Eria ajatuksissa!



Ode: Eloisten tapaamiset aina joka kuun eka perjantai. Seuraavat treffit 2.3. Kampin Johto-cafessa klo 10 tai 11.



SEURAA HAETAAN: juu,tämä mamma on tulossa Hesaan likkakaveria treffaamaan sunnuntaista tiistaihin. Ystäväni on kuitenkin normaalisti töissä,joten olisi mukava saada maanantai-aamupäiväksi kahvitteluseuraa minulle, Leeville ja nelkulle...Ilmoitelkaahan lähtisikö joku teistä Johto-cafeseen kahvittelureissulle...



PUMPULI ja PUBU...Laitan meiliä,jospa tiistai sopisi teille,autolla tulen...



Nyt unohdin kommentoitavat...Pitää käydä tsekkaamassa...



Ope ja lattioita nuohtoova Leevi

Me oltiin ekaa kertaa leikkipuistossa pulkalla ja keinumassa vauvakeinussa ;) Se oli mun eka kerta sitten äitinä leikkipuistossa. Ihanaa kun on tämän ikäinen vauva, että voi jo jotain tehdä!



mitäs äitinä olo on opettanut: Mäkin olen oppinut hidastamaan tahtia ja olemaan läsnä hetkessä niin että päässä ei kulje miljoona ajatusta kerralla enkä stressaa niin paljon. Mutta tämä johtuu siitä etten ole töissä eli kun sinne palaan niin se on menoa taas kun lapsen hoito tulee siihen päälle vielä.

meillä on muutenkin asiaa kaupungille, jos siis seura kelpaa niin laita vaan aika milloin olet " tonteilla" :)



Kaikille eloisille oikeinoikeinoikein hyvää ystävänpäivää, emme ole huomenna koneen ääressä.



Nallu ja Aleksi2508

En ole luovuttanut, mutta munasolun kasvatus ja kerääminen tuttua puuhaa lapsetomuushoidoista. Vaatimuksena on luonnollisesti terveys mm. mitään sukupuolitauteja ei luonnollisestikaan saa olla. Myöhempään lisääntymiseen ei vaikuta, mutta ihan riskitön toimenpidehän se ei ole. Siinä pistetään hormoneja, jotta saadaan maksimimäärä munasoluja ja oikeaan aikaan. Sillä sen, jolle munasolut laitetaan, täytyy päästä täysin samaan aikatauluun kuukautiskierrossa!



Ja hormonit eivät ole koskaan vain hyvästä. (Jostakin olen lukenut, että niillä on vaikutusta mm. syöpään!) Ja itse keräystoimenpide on todella kivulias, siis ainakin minulle. Sekin lienee kuitenkin henk.koht. kokemus kuten synnytyskin.



No nyt kuulostaa negatiiviselta. Ei se sitä ole, vaan tosi hienoa, jos joku ryhtyy luovuttajaksi, sillä Suomessa on paljon lapsettomia pareja, jotka kaipaavat luovuttajia! Se on äärettömän hieno teko, kuka siihen vaan ryhtyy!!