Ongelma joulunvietossa puolison kanssa
Olen pähkäillyt kauan, että tänä vuonna en jaksaisi ravata koko aattoa miehen sukulaisilla. Ei tunnu hyvältä olla illalla kotiin tullessa aivan poikki. Se jouluaaton fiilis on jotenkin kadonnut. Ennen kuin tapasin mieheni oli meillä lapseni kanssa tapana nukkua pitkään, syödä ja katsoa joulu ohjelmia telkkarista. Sen jälkeen käydä vanhemmillani syömässä jotka asuvat lähellä meitä. Ne joulut oli aivan ihania. Ei kiirettä. Ei minua haittaisi sukuloida miehen läheisten luona muuten, mutta kun he asuvat eri paikkakunnilla. Koko aatto autossa istumista ja kellon tuijottelua että keretään vielä tuonne yms. Tiedän, että on törkeää olla silleen, että hei en jaksaisi tulla sun sukulaisille jouluna. Miten te tekisitte? Miten tällaisen voi ottaa puheeksi ilman loukkaantumista?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai teillä miehen kanssa joku yhteinen kieli on jolla kommunikoida?
On toki, mutta kun mietin niin kyllä tuntuisi pahalta, jos mies kieltäytyisi tulemasta minun vanhemmilleni. En mitenkään haluaisi loukata ketään, mutta lapsenikin kaipaa entisiä kiireettömiä jouluja. Voisihan nämä sukulaiset tulla joskus vaikka meillekin aattona, mutta mies koko ikänsä kiertänyt heidän luona enkä tiedä tulisivatko he.
Ei sitä tiedä niin, jossei osaa edes sukulaisilta kysyä. Miksi ei kysy?
Vierailija kirjoitti:
Sanot, ettet nyt tänä vuonna jaksa lähteä mihinkään ja haluat viettää joulua kotona rauhassa. Lapset ja ukko saa mennä jos haluaa. Ei pitäisi olla ongelma.
Lue aloitus. Lapsi on ap:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai teillä miehen kanssa joku yhteinen kieli on jolla kommunikoida?
On toki, mutta kun mietin niin kyllä tuntuisi pahalta, jos mies kieltäytyisi tulemasta minun vanhemmilleni. En mitenkään haluaisi loukata ketään, mutta lapsenikin kaipaa entisiä kiireettömiä jouluja. Voisihan nämä sukulaiset tulla joskus vaikka meillekin aattona, mutta mies koko ikänsä kiertänyt heidän luona enkä tiedä tulisivatko he.
Kasvakaa aikuisiksi ja viettäkää oma joulu. Tai sitten sinä lapsinesi vietät joulun kuten ennenkin ja mies ravaa niissä _omissa_ sukulaisissaan. Mä en vaan käsitä mikä ihmeellinen dilemma tää joulunvietto tuntuu niin monelle olevan, ja vuodesta toiseen vielä.
Ei tarvitse joka joulu toimia miehen mielen mukaan, nyt on vuorossa sinun ja tyttäresi toiveiden mukainen joulu. Vuorotelkaa, jos muuta ette saa sovituksi.
"Miten tällaisen voi ottaa puheeksi ilman loukkaantumista? "
Jos puoliso on niin lapsellinen että loukkaantuu niin tiedä sitten, kannattaisko vaihtaa aikuiseen, itsenäiseen kumppaniin, antaa loukkaantua vaan vai antaa hänen vuodesta toiseen pilata sinun joulusi. Toisaalta kun en ymmärrä mikä siinä joulussa on niin ihmeellistä... että sitä pitää jo yli 3kk ennen murehtia.
Teette ihan omat jouluperinteet. Vietätte vaikka koko joulun vain kotona. Käytte sukulaisissa jonain muuna päivänä.
Meillä on kummallakin osapuolella suhteessa ollut aina todella tärkeät omat perinteet joiden mukaan ollaan jouluaattoa vietetty. Suhteen alussa vietettiin suosiolla joulua erikseen niin että kumpikin sai pitää kiinni oman lähisuvun ja perheensä tavoista.
Suhteen kuitenkin edetessä emme enää halunneet viettää jouluaattoja erossa toisistamme, joten päädyttiin sellaiseen kompromissiin että jokatoinen vuosi vietetään jouluaatto toisen perheen perinteiden mukaan yhdessä, ja jokatoinen vuosi taas toisella tavalla.
Kummankin perheet ovat olleet ymmärtäväisiä vaikka tilanne heille toki olikin uusi ja he joutuivat tottumaan ns. uuteen normaaliin.
Nykyään siis jouluaatto vuoroin toisen perinteiden mukaan, ja toisen perhettä käydään tapaamassa jonain toisena päivänä lyhyemmin. On toiminut hyvin!
Ehkä voisit ehdottaa puolisollesi samanlaista ratkaisua että josko tänä vuonna jouluaatto sinun ja lapsesi perinteiden mukaan, ja kävisitte sitten jonain toisena päivänä vierailemassa toisten sukulaisten luona? Ja ensivuonna sitten taas olisi hänen perinteiden mukainen jouluaatto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, parisuhteessa joutuu joskus tekemään niitä kompromisseja. Se on VAIN yksi ilta.
Parisuhteessa tosiaan joutuu joskus syömään sitä pohjaakin, eikä vain nuolla kermoja päältä.
Elintavat? Olet ihan loppu, kun joudut yhtenä iltana vähän ponnistelemaan...
Joulu ei ilmeisesti ole sulle tärkeä kun on ihan sama miten sen vietät mutta onko sulla joku sellainen päivä joka on tärkeä? Sellainen päivä että haluat että silloin tehdään sellaisia asioita jotka tuovat sulle mielihyvää? Hääpäivä? Syntymäpäivä? Juhannus? Vappu? Ihan mikä vaan mutta että se on tärkeä. Ajattele että tästä eteenpäin vietät sen aina eri tavalla ja sellaisella tavalla että se on sinulle vastenmielinen. Vai auttaako se että syö vaan helve#in terveellisesti ja harrastaa monipuolista liikuntaa niin sittenkö ei harmita uhrata loppuelämänsä ajan itselle tärkeää päivää muiden hyväksi?
Me vuorotellaan. Silloin kun asuttiin miehen kotimaassa, lennettiin Suomeen joka toinen vuosi. Nyt lennetään sinne jouluksi joka toinen vuosi. Helpompi tietenkin toteuttaa näin, kun pitää varata lennot yms. ajoissa, niin kukaan ei oleta voivansa vaatia jotain viimehetken fiksauksia. Mutta tää olis ihan toteutettavissa, vaikka ei tarttis lentää tms. Tänä vuonna sun suku ja meidän oma aika, ensvuonna mun suku ja meidän oma aika.
Suuttuuko puolisosi herkästi asioista kun et tuollaista uskalla hänelle sanoa?
Ei tommosesta voi suuttua. Joulun saa viettää missä tykkää. Jos ei miehen suku halua tulla teille niin voit sanoa heille että sittenhän he ymmärtävät varsin hyvin mikset sinä halua liikkua jouluna mihinkään. Mä sanon aina että me ei lähdetä jouluna kyläilemään mutta meille saa aina tulla. Enkä todellakaan loukkaannu jos ei meille jakseta tulla. Välillä meillä on kaikki ja välillä ollaan keskenään ja kerran oltiin joulu lämpimässä maassa. Kaikki joulut ovat olleet kivoja. Lapset alkaa kohta olla isoja niin voi olla että jatkossa joulut vietetäänkin jossain muualla. Mutta niin että kaikilla on hyvä ja rento fiilis.
Miettisin sen lapsenkin kannalta, joutuu koko aaton kiertämään vieraiden ihmisten luona, jotka eivät ole edes hänen sukulaisiaan. Ja ei ehkä kovin läheisiä sinullekaan? Kai se olisi ihanampi viettää aattoa vieraillen omien isovanhempien luona ja nauttia joulun tunnelmasta. Ihan hyvin voi aikuinen pari viettää yhden päivän erikseenkin.
Me ollaan aatto kotona ja joulupöytään/kahville on tervetullut kuka tahansa läheinen. Toimii hyvin. Jotkut tulee, toiset ei. Yllättävän monelle on tärkeää juuri se rauhoittuminen omassa kodissa.
Nuorempana olimme joka 2 joulu minun vanhemmilla ja joka 2 puolison. Heillä on iso suku ja iso kasa perinteitä.
Hyvissä ajoin sain listan, mitä minun pitää tehdä joulupöytään, hvin tarkat reseptit. Minä oikasin, en hakenut juuri tiettyä tuotetta Stockalta ja sain melkoisen paheennuksen.
Aattona ruokailun jälkeen perheeseen viimeksi tulleet saivat tiskata, vain naiset ja mm sinä aiksna tuli pukki. Ekana vuonna tämä meni ohi ja seuraavalla kerralla sanoin tiskaan myöhemmin, en nyt. Tästä tuli myös kamala juttu ja tarkoitti mieheni tuli minun kanssa tiskaamaan. Kolmantena krt annoin apelle ja mieheni 3 veljelle essun, jossa luki hoidan tiskit jouluna xxxx . Tapana oli otettiin kuva joululahjoista, myös niistä. Minä olin tällöin raskaana, ilmoitin minä en seiso tiskaamassa vaan istun ja kuka tahansa, joka ei ole raskaana, voi tiskata.
Tämän jälkeen me emme enää menneet sinne jouluna vaan vanhempani ja sisarukseni tulivat meille. Kun mieheni kyseenalaisti tätä, sanoin liikaa särkyvää ja liikaa tiskaamista. Oon sanonut voit hyvin mennä yksin, minä en.
Kösitiskaus siksi, astiat ovat appivanhempien häälahja ja niitä käytetään jouluna
Lapsuudessani joulut olivat tuollaista sukulaisissa ramppaamista. Kun muutin pois, en enää tullut jouluisin käymään. Miksi olisin matkustanut kotipaikkakunnalle, kun ei vanhemmat siellä edes jouluna olleet vaan ajelivat satoja kilometrejä pitkin pitäjiä. Voi jäädä yllättävän vähiin ne lapsen kanssa vietetyt joulut.
Sopikaa miehen kanssa että vietätte joulun kotona. Ette mene miehen sukulaisille ettekä sinun vanhemmille. Riita tulee siitä jos et halua mennä miehen sukulaisille mutta sinun vanhemmille pitää mennä. Jo ette pääse sopuun niin viettäkää joulu erillään, mies menee omille sukulaisille ja sinä vanhemmillesi.
Meillä on pelkkiä oikeuksia ei mitään velvollisuuksia toisiamme kohtaan?
Meillä on uusperhe ja hyvin yksinkertainen linja, kumpikin käy omien sukulaistensa luona. En ole käynyt miehen sukulaisten luona muutenkaan kuin kerran kesäaikaan koko yhdessäolomme aikana. He ovat ihan vieraita ihmisiä minulle, emme ole samaa sukua. Mies välillä käy heitä tapaamassa heidän sukunsa lastensa kanssa. Minulla taas on tiiviit yhteydet omaan sukuuni. Helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on uusperhe ja hyvin yksinkertainen linja, kumpikin käy omien sukulaistensa luona. En ole käynyt miehen sukulaisten luona muutenkaan kuin kerran kesäaikaan koko yhdessäolomme aikana. He ovat ihan vieraita ihmisiä minulle, emme ole samaa sukua. Mies välillä käy heitä tapaamassa heidän sukunsa lastensa kanssa. Minulla taas on tiiviit yhteydet omaan sukuuni. Helppoa.
Ja siis ap:llahan on myös uusperhe, joten en ymmärrä, miksi hänen ja hänen lapsensa pitäisi raahautua miehen sukulaisten luo. Hehän eivät ole mitään sukua keskenään.
Meilläkin on uusperhe, johon kuuluu vain minun yksi lapsi sekä mies. Rakastan joulua, vaikken vietä sitä perinteisesti. En suostu lähtemään yhtään mihinkään, mutta meille saa tulla. Toistaiseksi vain anoppi on tullut vieraaksi. Kivaa on ollut.
Joulunpyhinä en halua vieraita enkä tod. lähde hautausmaata pidemmälle itsekään. Ihana rauha, kun naapuritkin on aina poissa.
Lopetitko myös pienten lastesi joulunvieton?