Miksi siellä kerrostalokämpässä pitää ravata koko ajan ees taas?
Tiedän aina, milloin yläkertalainen on kotona, koska elämääni säestää tasaisen kodikas jump jump jump jump. Ihan jatkuvasti. Jump jump jump jump. Se mennä jyskää koko ajan asunnon päästä päähän kuin joku stressaantunut häkkieläin. Itse kuitenkin kotona ollessa olen sohvalla, sängyllä, pöydän ääressä, lattialla jne. ihan paikallanikin pitkiä aikoja. Mutta tämä vissiin jahtaa jotain 50 000 askeleen askelhaastetta vuodesta toiseen. Ja tulee muuten täyteen.
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Painukaa sinne metsän siimekseen teltta-asuntoon. Johan alkaa kuulua ääniä. Variksen RAAKKUMISTA, lokkien kirkunaa, puiden huminaa, sateen sietämätöntä rapinaa. Jopa moottoritien kaukaista ääntä.
Voi olisi ihanaa herätä tuollaisiin luonnon ääniin, ei haittaisi ollenkaan. Kuikan ääntely järven ääressä aamulla paras.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näillä kämpässään lenkkeilijöillä on myös tapana raahata huonekaluja pitkin päivää mukanaan. Lisäksi oma naapurini viskoo tavaroita lattiaan. Jonkin pakkomielle lattian raappaamiseen kuitenkin on. Mielenterveyshäiriö naapurilla ehkä.
Itse siirrän huonekalut nostamalla. Imuroin kerran viikossa ja joskus voi joku tavara lattialle tipahtaa. En ymmärrä miten jonkun normaalin elämään kuuluu jatkuva lattioiden pahoinpitely.
Tämä on totta. En ymmärrä mitä oikein raahaavat jatkuvasti.
Jumputus jää soimaan päähän, työmatkalla korvissa soivat naapurin jumputtavat askeleet. Ne eivät anna rauhaa. Työssäkin kun yrittää keskittyä johonkin, päässä soivat yläkerran naapurin askelten jumputukset. Ne eivät jätä rauhaan. Yölläkin herää naapurin jumputtaviin askeliin. Hermot tässä menee. Mikä hiton pakko on kävellä jatkuvasti, taukoomatta paikasta toiseen? Ei hetkenkään hiljaisuutta, aina alkaa sama jumputus, tämä piina, ikuinen jatkuva piina, tahallinen häiriköinti, saa aivan raivon ja kiukun valtaan.
Naapurini ei ole mikään pieni ihminen ja hänen liikkumisensa kyllä kuulee. Joka päivä hän ravaa huoneesta toiseen. Ei nuku oikeastaan koskaan. Ei käy koskaan missään. Ei pysähdy ikinä. Ainoa asia mikä tulee mieleen, on että naapuri on todella levoton ja ahdistunut. Kaipaisi ehkä apua.
Mun yläkerrassa asuu myösnorsu. Norsuyrittää joskus aamuyöntunteina jotakin laulamisen tapaistakin, kamalankuuloistaininää. Muutan tästä ensi vuonna ja oikeastaan toivon, että tähän tulee tilalle joku äänekäs tapaus, joka soittaa musiikkia, kuuntelee tv:tä ilman kuulokkeita, pitää bileitä, möliseeyöllä, hakkaa ovia jne. Itse olen paras mahdollinen naapuri siinä mielessä, että huomioin aina rakennuksen äänieristetilanteen omissa toimissani. Eikä mulla ole esim. syytä kantapäämarssia asunnossani ja siirrellä huonekaluja yöllä, kun nuo siirtohommat voi tehdä päivälläkin. Ei muuten enää koskaan mitään muuta kuin ylimmän kerroksen asunto ja jatkossa asun ihan omasta valinnastani vuokralla, jos vaikka sattuisi jokuhärikkömulkku viereiseen luukkuun niin siitä pääsee nopeasti eroon muuttamalla itse.
Edellinen lisää: sanaNorsu oli tällä kertaa se, jonka takia viesti ei päässyt läpi, nyt piti ihan arvailla, että mikä härikkösana se tällä kertaa on. Tälle paskapalstalle kun ei voi kirjoittaakaan enää edes perussanastoa.
Henkilökohtaisesti liikun edestakaisin kämpässäni,koska se auttaa minua ajattelemaan. Jäät johonkin hommaan jumiin?Liike auttaa. Mutta siksi muutin ensimmäiseen kerrokseen että ei voi valittaa askelistani. Olen kanta astuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tömistelyilmiö tulee vain pahenemaan ja lisääntymään, kun kehopositiivisuus lisääntyy ja entistä ihraisemmat löllykät lyllertää ja pyllertää. Kohta tulevat katon läpi, jos ei aleta rakentaa erityisvahvuisia lattioita taloihin.
Tömistely ei tule elopainosta vaan väärästä askellustyylistä. Hoikatkin voi olla jumputtajia ja lihavat hiljaisia.
Onko jossain Askella Oikein Kerrostalossa -kursseja, että voisi ilmoittautua.
Ei kyse ole pelkästä kerrostalosta vaan jumputuskävely ei tee hyvää jalkojen luille ja nivelille, koska joka askel tärähtää enemmän kuin normaalissa kävelyssä.
En tiedä ymmärtävätkö nämä ihmiset, että heilläkin on ovi, josta pääsee ulos. Varmaan itsekin olisin samanlainen, jos olisin asunnossa vain 24/7
Aivan tahallaan kävelevät jumputtavasti, aivan tahallaan, tekevät sen kiusallaan. Aivan tarkoituksellisesti,
jokainen askel on kostoa minulle, kun päivä aikaan laulan kotona. Kadehtivat minua.
Kyse ei ole kopinasta, vaan jumputuksesta. Ja sen tavallaan aistii myös keholla, se ikäänkuin kaikuu rakenteissa. Ja en ole yhteydessä naapuriin, koska tiedän asuvani kerrostalossa ja tiedän, etten teoriassa voi hänelle mitään. Hänellä on täysi oikeus kävellä asunnossaan. Kävelytyyli vaan on semmoinen, että jalka ojennetaan vauhdilla suoraksi ja sitten isketään kantapää lattiaan. Ja kun sitä kävelyä on koko ajan. Ja talo on ihan nykyaikainen ja suht uusi. Ap
Asun huonosti äänieristetyssä talossa ja aina täällä on yläkerran askeleet kuuluneet. Olen kuitenkin tottunut siihen, jos yläkerrassa asuu aivan normaalia elämää viettävä ihminen.
Nyt ei asu ja eron kyllä huomaa. Lattioita hakataan, tavaroita lentää, huonekaluja raahataan ja ravataan ympäri asuntoa.
Itseä ärsyttää kerrostalossa se, että jotkut jäävät pitämään torikokousta rappuun ja jauhamaan kakkaa puoleksi tunneksi sinne. Miksi? Naapuria moikataan tai korkeintaan hississä voi vaihtaa sanan tai pari. Toinen mitä vihaan on seiskakerroksen työtön hamppari, joka ramppaa tupakalla läpi yön puolen tunnin välein ja hissi käy tästä syytä jatkuvasti. Päivät viettää nukkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole kopinasta, vaan jumputuksesta. Ja sen tavallaan aistii myös keholla, se ikäänkuin kaikuu rakenteissa. Ja en ole yhteydessä naapuriin, koska tiedän asuvani kerrostalossa ja tiedän, etten teoriassa voi hänelle mitään. Hänellä on täysi oikeus kävellä asunnossaan. Kävelytyyli vaan on semmoinen, että jalka ojennetaan vauhdilla suoraksi ja sitten isketään kantapää lattiaan. Ja kun sitä kävelyä on koko ajan. Ja talo on ihan nykyaikainen ja suht uusi. Ap
Niinpä. Isännöitsijän vastaus on: "normaalia elämisen ääntä", tömistelijän vastaus on: "en voi kävelytyylilleni mitään".
Osta omakotitalo. Sitten voit valittaa naapurin ruohonleikkuusta, mopedipojasta, pihalla leikkivistä lapsista, remontin äänistä, lehtipuhaltimesta, sopimattomasta elämäntavasta jne. Tai voit ostaa talon korvesta. Tai hankkia elämän.
Naapurin herra soittaa haitaria, rouva ja lapset Jarna ja Miro laulavat, siis "laulavat ja laulavat", ja aina klo 20.16 jälkeen, kun sitä olisi ihmisellä vain yksi toive, että saisi rauhassa alkaa keskittyä iltauutisiin, mutta ei, ei, ei, ei tätäkään ei pysty tekemään ja kun ikkunan aukaiset niin sama herra tupruttelee parvekkeella piippua ja se haju tulee sisälle.
Juuri kun saa unen päästä kiinni, naapuri alkaa yskiä ja turauttaa pierun. Taas kerran, ties monennenko menee unettomaksi pyörimiseksi koko yö. Oikein kun ovat levottomia siellä, niin rupeavat vehtaamaan keskenään, vaikja se on kyllä vähentynyt 1 kertaan/kk. Vissiin rouvalla jotain limakalvo ongelmia, kun oli Vagifem tuubi käsilaukussa.
Niitten paperi Hesarin pamahtamiseen postiluukusta heräsin taas tänääkin unettoman yön jälkeen. Olen päättänyt lopettaa niiden Hesarin tilauksen, että saan edes joskus levätä. Olen niin loppu tähän kaikkeen.
Sama meillä! Asutaan luhtitalossa, ylimmässä asunnossa ja yläkerran naapureitten äänet kuuluu meille.
Jos parvekkeen ovi on auki, nii ne tulee myös kyyläämäään sisälle häpeämättä. Istuvat oven päälle ja oikein kuikuilee meille sisälle.
Kotirauhan häirintää ihan selvästi. Mutt miten ne saa häädettyä pois? Ollaan valitettu kyllä taloyhtiöön.
Kävely on sallittua. Harmi jos sinulle sattui paljon kävelevä naapuri. Voit kuitenkin muuttaa omaa asennettasi. Nyt olet itse kehittänyt pakkomielteen naapurista kuuluvista äänistä. Opettele ignooraamaan ne äänet.
Yleensä näillä kämpässään lenkkeilijöillä on myös tapana raahata huonekaluja pitkin päivää mukanaan. Lisäksi oma naapurini viskoo tavaroita lattiaan. Jonkin pakkomielle lattian raappaamiseen kuitenkin on. Mielenterveyshäiriö naapurilla ehkä.
Itse siirrän huonekalut nostamalla. Imuroin kerran viikossa ja joskus voi joku tavara lattialle tipahtaa. En ymmärrä miten jonkun normaalin elämään kuuluu jatkuva lattioiden pahoinpitely.