Olen kaikille ystävällinen - miten pystyn siihen?

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Tiede todistaa, että meidän täytyy harjoitella jonkin taidon käyttämistä tai oppimista ajan mittaan vähintään seitsemän kertaa toistuvina jaksoina ennen kuin pystymme soveltamaan tietoa tai käyttämään taitoa. Asenteen hallintaan saaminen vie normaalisti noin 63 päivää. Miten motivoida itsensä?

Oletko perheenjäsenillekin aina ystävällinen? onko sinulla lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Kiitos hyvästä kysymyksestä. 

Avainsana on empatia. Jos joku käyttäytyy huonosti, hänellä on ongelma. Ja jos hänellä on ongelma, miksi pahentaisin sitä?

Syön säännöllisesti, ja huolehdin nukkumisesta. Käyn oikeasti nukkumaan ennen kymmentä, koska siten jaksan touhuta koko päivän. 

Hormonit ei ole pahemmin haitanneet, missä suhteessa olen onnekas.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Missä ihmeen hormonimyrskyssä? En minä ainakaan pura muihin mitään väsymyskiukkua, eihän se heidän vikansa ole.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Oletko perheenjäsenillekin aina ystävällinen? onko sinulla lapsia?

Kiitos kysymyksestä.

Olen. Pidän kunnia-asiana olla vähintään kohtelias. Lapsia on puolisolla, omia ei. 

Odotan itseltäni paljon, enkä ole ihan varma onko se ongelma vai ei.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Missä ihmeen hormonimyrskyssä? En minä ainakaan pura muihin mitään väsymyskiukkua, eihän se heidän vikansa ole.

T. Eri

Hän varmasti tarkoitti sitä tilannetta, jolloin hermo menee, eikä pysty hallitsemaan sitä. 

Olet kuten minä: hormonit ei haittaa niin paljon, että se näkyisi käytöksessä. Olemme onnekkaita, sinä ja minä.

ap

Ymmärrän tuon, itsekin suurinpiirtein pystyn samaan. 

Kysyisin, mitä jos oikeasti et haluaisi olla jollekin ystävällinen eikä hän ansaitsisi sitä. Pystyt varmaankin olemaan hänellekin ystävällinen mutta esitätkö sitten vaan? Tekisikö mielesi sanoa mitä oikeasti ajattelet tai ignoorata koko tyyppi? Puhutko koskaan "pahaa" tälläsistä tyypeistä muille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Missä ihmeen hormonimyrskyssä? En minä ainakaan pura muihin mitään väsymyskiukkua, eihän se heidän vikansa ole.

T. Eri

Hän varmasti tarkoitti sitä tilannetta, jolloin hermo menee, eikä pysty hallitsemaan sitä. 

Olet kuten minä: hormonit ei haittaa niin paljon, että se näkyisi käytöksessä. Olemme onnekkaita, sinä ja minä.

ap

Okei. En tosiaan tunnista tilannetta, jossa hermo menisi täysin hallitsemattomasti. Mutta ehkäpä kyse ei ole pelkästä "onnesta"...?

T. Eri

Oletko aidosti sisimmässäsi aina ystävällinen vai joudutko näyttelemään?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuon, itsekin suurinpiirtein pystyn samaan. 

Kysyisin, mitä jos oikeasti et haluaisi olla jollekin ystävällinen eikä hän ansaitsisi sitä. Pystyt varmaankin olemaan hänellekin ystävällinen mutta esitätkö sitten vaan? Tekisikö mielesi sanoa mitä oikeasti ajattelet tai ignoorata koko tyyppi? Puhutko koskaan "pahaa" tälläsistä tyypeistä muille?

Hyvä kysymys. Olin työpaikalla, missä oli tosi huono ilmapiiri. Pomot huusivat suoraa huutoa, mikä oli aika kauheaa. Siellä oli tyyppejä, jotka oli tosi inhottavia myös minulle. En ole siellä enää, mistä voi päätellä jotain. Mä suhtauduin näihin ikäviin tyyppeihin siten, että mitä he voi opettaa mulle. Kysyin neuvoa, kun sain sitä, kiitin. Vaikka monen asenne oli se, että "mitä vtua sä kyselet siinä". Monet heistä alkoi kohdella mua ajan mittaan paremmin.

Yritän, ja usein onnistun, olemaan puhumatta pahaa muista. En ajattele niinkään, että "ansaitseeko" se toinen ystävällisyyttä, vaan ajattelen, että "haluanko olla se íhminen, joka käyttäytyy hyvin kaikesta huolimatta".

Eli kyse ei ole siitä, millainen ihminen se toinen on, vaan siitä että millainen ihminen minä olen. Minä olen se hyvä ihminen.

ap

Olen samanlainen. Toki joskus voin itsepuolustukseksi valita toisin. 

N 53

Vierailija kirjoitti:

Oletko aidosti sisimmässäsi aina ystävällinen vai joudutko näyttelemään?

Asian ytimessä olet. Mä yritän olla oikeasti ystävällinen. Myönnän, että jos joku on todella ääliö, en ajattele hyvä hänestä. Meistä ei tule ystäviä, vaikka hän myöhemmin haluaisi sitä.

Olen huono näyttelemään, joten enimmäkseen olen oikeasti sitä miltä vaikutan. Jos se on vaikeaa, yritän miettiä miten vaikeaa on sillä toisella, kun se käyttäytyy niin huonosti. Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Kiitos hyvästä kysymyksestä. 

Avainsana on empatia. Jos joku käyttäytyy huonosti, hänellä on ongelma. Ja jos hänellä on ongelma, miksi pahentaisin sitä?

Syön säännöllisesti, ja huolehdin nukkumisesta. Käyn oikeasti nukkumaan ennen kymmentä, koska siten jaksan touhuta koko päivän. 

Hormonit ei ole pahemmin haitanneet, missä suhteessa olen onnekas.

ap

Et vastannut kysymykseen! Joten ole hyvä, ja vastaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen samanlainen. Toki joskus voin itsepuolustukseksi valita toisin. 

N 53

Viisautta. Pitää pystyy myös puolustamaan itseään. 

ap

Pitävätkö muutkin sinua ystävällisenä, vai oletko vain omasta mielestäsi ystävällinen?

Mitä mieltä olet siitä, että ex-pääministeri Sanna Marin haistatteli humalassa taksikuskille, kun hän ei saanut itselleen jonkun toisen ennakkotilaamaa taksia? Onko tämä sellainen juttu, mitä sinulle ei voisi ikinä tapahtua? Oletko ikinä humalassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pystyt siihen väsyneenä ja jos ärryttää? Entä hormonimyrskyssä.

Kiitos hyvästä kysymyksestä. 

Avainsana on empatia. Jos joku käyttäytyy huonosti, hänellä on ongelma. Ja jos hänellä on ongelma, miksi pahentaisin sitä?

Syön säännöllisesti, ja huolehdin nukkumisesta. Käyn oikeasti nukkumaan ennen kymmentä, koska siten jaksan touhuta koko päivän. 

Hormonit ei ole pahemmin haitanneet, missä suhteessa olen onnekas.

ap

Et vastannut kysymykseen! Joten ole hyvä, ja vastaa.

Hah, okei. Yritän uudelleen. Ajattelen siis sitä, miten vaikeaa sillä toisella on. Ja nukun kunnon yöunet, syön kunnon ateriat, mikä pitää mut rauhallisena. Silloin on helpompaa olla empaattinen. 

Ja sitten ihan se, että vaikka minua ketuttaa, mitä väliä sillä on? Minun täytyy silti pystyä käyttäytymään kunnolla. Ei pidä olla tunne-elämänsä orja. Vaadin siis itseltäni paljon.

Vastaako tää sulle?

ap

Uskallatko olla selvästi eri mieltä jonkun kanssa, jos et pysty olemaan samaa mieltä, vai vältteletkö konflikteja?

Pelkäätkö koskaan, että joskus keittää ihan kunnolla yli, jos käy niin, että olet padonnut liikaa?