Aloitin YAMK-opinnot kaksi viikkoa sitten

Olen kyllä itsekin introvertti. Ap

Suomalainen häpeäkulttuuri estää kysymykset ja kommentit. Siinähän voisi jopa tulla huomatuksi ja voi sitä häpeän määrää jos näin kävisi. Tai jos vaikka mokaisi tyhmällä kysymyksellä! Varmempaa vaan olla hiljaa.

Ap:sta saa sellaisen kuvan, että hän kokee olevansa puheliaana ihmisenä parempaa matskua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Itse pidän koomisena koko tarvetta "ryhmäytyä" - vaikka olisi kyse lukiolaisista.

Ryhmäytyminen, ja sen alkuoletus, on sen mahdollistaja, että osa jätetään ulkopuolelle ryhmän itseriittoisuuden pohjalta. Tämä synonyymiltään "klikkiytyminen" on yksi piikki sen jatkumona myös työelämän lihassa. Uusi työntekijä, harjoittelija, vuokratyöntekijä, määräaikainen...jätetään juuri ryhmäytymisen takia alusta asti ulkopuolelle. Tarkoituksella ja tahattomasti. 

Sama koskee koulumaailmaa. Siitä on hyvää empiiristä kokemusta. Kävin itse peruskouluni viidessä (5) eri koulussa, ja sen jälkeen kahdessa eri lukiossa. Ei lienee kovin yllättävää alun edettyä, että ulkopuoliseksi jääminen oli sääntö, eikä poikkeus. Poikana olisi voinut olla helpompaa sen osalta. Minua säästi introverttius. Tosin en ole enää vakuuttunut siitä, että olisi synnynnäinen ominaisuus. Kokeellisesti tutkitusti ekstrojen ja introjen aivotoiminnoissa on selkeitä eroja. Myös tiedonkäsittelyn eroja. Aivot on erittäin plastinen elin. Niiin tulee muutoksia koko ajan, ja monet asiat aiheuttaa jopa suuria muutoksia. Epäilen osin oman introverttiuden johtuvan opitusta. En enää ole siitä harmissani, koska minulla on erittäin rikas ja monipuolinen ajatusmaailma moninäköaloineen edelleen, ja pohtivan, tiedonhaluisen ja keskittymiskyvykkään ajattelun johdosta viihdyn erittäin hyvin yksin. Olen aina ollut kognitiivisesti kyvykäs. Vertaisarvioinneissa ja mitattunakin. Toiset aiempi mekanismi voi pahasti hajottaa tai vaurioittaa. Eristäminen ja syrjään jättäminen on pahaa psyykkistä pahoinpiteelyä, josta selviytymismahdollisuus on hyvä vain niillä, joista syystä tai toisesta on jo lapsena korkeaa tasoa oleva resilienssi.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen häpeäkulttuuri estää kysymykset ja kommentit. Siinähän voisi jopa tulla huomatuksi ja voi sitä häpeän määrää jos näin kävisi. Tai jos vaikka mokaisi tyhmällä kysymyksellä! Varmempaa vaan olla hiljaa.

Älä unohda myös suomalaista kiusaamiskulttuuria. Työpaikoilla ja kouluissa, myös YAMK/AMK tuo kiusaaminen on ihan hirveää jos olet vähääkään normaalista poikkeava. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen häpeäkulttuuri estää kysymykset ja kommentit. Siinähän voisi jopa tulla huomatuksi ja voi sitä häpeän määrää jos näin kävisi. Tai jos vaikka mokaisi tyhmällä kysymyksellä! Varmempaa vaan olla hiljaa.

Juuri niin. Älykkäät ja aidosti viisaat vaan tietää, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Mikä määrä säästettäisiinkään rahaa elinkeinoelämässä ja taloudessa yleensä (ruohonjuuritasolta lähtien), jos niitä "tyhmiä kysymyksiä" esitettäisiin. Kävisi monesti ihan relevanttina vasta-argumenttina ohjatulle käytännölle, jopa ilman suuria älyllisiä vastapuolen ponnisteluja. Ja koska näin ei ole, eikä niin sallita olevan, koska "nokkimisjärjestys" ja "asiantuntija-status-uskottavuus", niin paljon tehdään tuottamattomasti, kalliimmin ja tehottomammin. Hintalappu on iso "neuvostoalamais-ajattelun" hierarkkia-perusteisuuden ja ylimielisyyden, sekä omaneduntavoittelun (verinen kilpailu kyynärpäin asemasta ylempänä) takia. Myös "ryhmäytymisen", jota synonyymiä voidaan käyttää myös hyväveli/-siskoverkoista, joissa vähemmän pätevät johittaa verkon ulkopuolella olevat paljon kyvykkäämmät.

Useimmat taitaa kuunnella luentoja samalla kun tekevät jotain muuta. Näin tein itsekin.

Olen yli puolet elämästäni ollut lähinnä tekemisissä muiden kuin suomalaisten kanssa asuinpaikkojeni ja harrastusteni takia, eli mahdollisesti suomalainen kulttuuri aiheuttaa mulle kulttuurishokkia, vaikka itsellänikin on Suomen passi ja olen Suomessa syntynyt. Olen jotenkin hämmentynyt tuosta valjuudesta. Ap 

Miksi pidetään heti nuoleskelijana ja päällepäsmärinä, jos vähän yrittää kommentoida ja keskustella jotain?

YAMK on amis siinä missä AMK ja ammattikoulu. Tyypillistä amismeininkiä. Turha odottaa mitään älyllistä antia yhtään mihinkään.

Minua ei kiinnosta keskustella mistään tyhjänpäiväisestä tai kertoa omia ajatuksia ja kokemuksia. Opettajille maksetaan opettamisesta. Amkissa varsinkin opettajat tuntuivat olevan vain joitain nurkkakoristeita. 

Olen kyllä aina halunnut opiskella yliopistossa, mutta itseluottamus ei riittänyt lukion jälkeen. Eli opiskelen nyt tämän YAMK:n ja kun pääsen sitä kautta kiinni yli 4000 euron palkkaan, niin alan tehdä nelipäiväistä viikkoa tai jopa 50 % työaikaa ja alan opiskella yliopistossa. Ehkäpä siellä on hiukan erilaista porukkaa keskimäärin? Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi pidetään heti nuoleskelijana ja päällepäsmärinä, jos vähän yrittää kommentoida ja keskustella jotain?

Olisko se taas se kateus?

Vierailija kirjoitti:

Olen yli puolet elämästäni ollut lähinnä tekemisissä muiden kuin suomalaisten kanssa asuinpaikkojeni ja harrastusteni takia, eli mahdollisesti suomalainen kulttuuri aiheuttaa mulle kulttuurishokkia, vaikka itsellänikin on Suomen passi ja olen Suomessa syntynyt. Olen jotenkin hämmentynyt tuosta valjuudesta. Ap 

Ah, tämä ikuinen suomalaisuuden häpeä. Suomalainen tekee aina väärin ja kaikki noloa. Ulkomaalaiset osaavat kaiken niin hienosti. Kun ranskalainen pieraisee niin se on tosi chic, mutta suomalainen pieru on junttia. Mistä tämä kaikki häpeä, mistä teitä sikiää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen häpeäkulttuuri estää kysymykset ja kommentit. Siinähän voisi jopa tulla huomatuksi ja voi sitä häpeän määrää jos näin kävisi. Tai jos vaikka mokaisi tyhmällä kysymyksellä! Varmempaa vaan olla hiljaa.

Älä unohda myös suomalaista kiusaamiskulttuuria. Työpaikoilla ja kouluissa, myös YAMK/AMK tuo kiusaaminen on ihan hirveää jos olet vähääkään normaalista poikkeava. 

YAMKissa opiskellessani kontaktit muihin opiskelijoihin oli niin vähäisiä, ettei siinä yksinkertaisesti voinut tulla kiusatuksi. Luennot etänä, yhteiset ryhmätyöt 15 min - 1 h. Vaikea kuvitella, että mitään kiusaamista ehtii syntymään. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä aina halunnut opiskella yliopistossa, mutta itseluottamus ei riittänyt lukion jälkeen. Eli opiskelen nyt tämän YAMK:n ja kun pääsen sitä kautta kiinni yli 4000 euron palkkaan, niin alan tehdä nelipäiväistä viikkoa tai jopa 50 % työaikaa ja alan opiskella yliopistossa. Ehkäpä siellä on hiukan erilaista porukkaa keskimäärin? Ap

Miksi olisi? 

Joo se on ärsyttävää, jos porukkaan ei satu ketään muuta, joka kommentoisi. Jatka vaan niin muutkin kyllä kohta uskaltavat. Kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta keskustella mistään tyhjänpäiväisestä tai kertoa omia ajatuksia ja kokemuksia. Opettajille maksetaan opettamisesta. Amkissa varsinkin opettajat tuntuivat olevan vain joitain nurkkakoristeita. 

Sama täällä. En jaksanut osallistua keskusteluun. Halusin saada kurssit suoritetuksi ja tutkinnon tehtyä. Luennoilla keskusteluun osallistuminen harvemmin edisti kumpaakaan asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö minunkin vain jatkossa jurnuttaa hiljaa, että sovin joukkoon? Luulin, että sinne ollaan tultu opiskelemaan, koska ollaan jotenkin kiinnostuneita aiheesta ja kun ollaan kuitenkin kaikki aikuisia 28 ja 48 väliltä, niin ihmisillä olisi sosiaalisia taitoja jne.?

Monilla työpaikoilla on just tuollaista, ei kaikilla, mutta monilla. Mun edellisestä työpaikasta yksi sai kenkää koeajalla. En toki tiedä syytä, mutta talossa pitkään olleet kolleegat valittivat, että sillä oli aina jotain hauskaa sanottavaa ja oli muka liikaa äänessä palavereissa. Olin aika ihmeissäni, sillä tyyppi oli tosi asiallinen ja osaava, sellainen hengenluoja , joka kuitenkin  minun mielestäni osasi ottaa muut ihmiset huomioon ja osasi käyttäytyä. Joku sanoi, että onhan se outoa, että esimiehen vetämässä palaverissa esitetään omia kommentteja! Kyseessä oli kuitenkin asiantuntijatyö, jossa vaadittiin ryhmätyötaitoja ja paljon viestintää, ei mikään tehdaslinja. Siellä oli tapana, että palavereihin tultiin, möllötettiin ja suu avattiin vain, jos palaverin vetäjä osoitti sinulle kysymyksen. Aika äkkiä opin olemaan hiljaa.