Aloitin YAMK-opinnot kaksi viikkoa sitten

Opiskelen AMK:ssa verkko-opintoja ja aina noissa teams-palavereissa tuntuu kiusalliselta kommentoida mitään. Mieluummin suljen kameran ja nautin rauhasta. Pienryhmäkeskusteluissa toki pakko aina yrittää vähän.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Itsekin teem YAMKia ja ajattelen, että tuossa havainnossa on toki vähän perää. Mutta toinen puoli on se, että varsinkin chattiin kirjoitettuna viesteistä saa huomaamattaan turhan kovan tai itsepäisen kuuloisia, mikä karkottaa mahdollisia vastaajia. Ei tee mieli alkaa väitellä tai vängätä luennon aikana, vaikka leppoisat huomiot itsessään ihan mielenkiintoisia ovatkin. Enkä tarkoita, että aloittaja vänkäisi, vaan että kirjoitetun tekstin sävy on helposti vähän tylyn oloinen.

Toisaalta olen kyllä siitäkin samaa mieltä, että odotin vähän enemmän keskustelua ja yhteishenkeä porukalta. Omassa tutkinnossa opiskelijoita on suht vähän ja teemme pääosin samat kurssit, joten kuvittelin etukäteen, että enemmän keskusteltaisiin kaikkien omista kokemuksista ja ajatuksista, siis peilattaisiin käytännössä koettua siihen opiskeltavaan asiaan ja saisi vähän kuulla erilaisista yrityksistä, miten asioita on hoidettu. Mutta jostain syystä tämä ei ole toteutunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Tai ryhmäytyä ja ryhmäytyä, mutta kiinnostaa kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia ja oppia muilta. Ap

Vai laitoit ajatuksiasi eikä ketään kiinnostanut ? Joo ei kiinnosta, näillä muilla on järkeä päässä ja tietävät jo, ettei enää tarvitse ketään nuolla ja silti pääsee kurssin läpi. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö Suomessa ole paljon yksinäisiä niin ihmettelen vähän tuota kaverijuttua, etteikö sieltä kavereitakin osa toivoisi. Kun tuossa olisi siihen mahdollisuus. Tai eikö ihmisiä kiinnosta toiset ihmiset ja heidän ajatuksensa yleensä eli olenko siinäkin suhteessa outo? Ap

Meillä vaihtui porukka jatkuvasti kurssien mukaan. Aika harvan kanssa osui uudestaan samalle kurssille. Etäluentoja oli 0-5 kpl/kurssi ja sitten vaihtuu taas porukka. Kurssikaverit olivat kertakäyttökamaa. Ei jaksanut edes yrittää tutustua. 

Vierailija kirjoitti:

Luonnolla = luennolla

Onhan siinä eroa, voiko tyttö maksaa vuokransa luonnossa vai luennolla.

Ei aikuisia ihmisiä kiinnosta keskustelut. Ajatukset ovat jo seuraavissa tavoitteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Itse pidän koomisena koko tarvetta "ryhmäytyä" - vaikka olisi kyse lukiolaisista.

Yliaktiiviset kyselijät ovat hyvänkin luennon tai palaverin syöpä. Joillakin ihmisillä on tarve olla esillä ja esittää olevansa kiinnostunut ja älykäs kyselemällä tyhjänpäiväisiä. Asuin pitkään jenkeissä, ja teen amerikkalaisten kanssa töitä vieläkin, naurattaa vieläkin ääneen se sikäläinen tapa että kaikkien pitää olla vuoron perään aina äänessä esittääkseen osallistuvaa ja innostunutta ja älykästä. Sama syöpä on leviämässä suomalaisiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vai laitoit ajatuksiasi eikä ketään kiinnostanut ? Joo ei kiinnosta, näillä muilla on järkeä päässä ja tietävät jo, ettei enää tarvitse ketään nuolla ja silti pääsee kurssin läpi. 

Itse nuolisin mielelläni, jos olisi oikein näyttävä naisope.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Itse pidän koomisena koko tarvetta "ryhmäytyä" - vaikka olisi kyse lukiolaisista.

Samaa mieltä. En käsitä joidenkin ihmisten pakottavaa tarvetta sosiaalisuuteen sielläkin missä sille ei ole mitään tarvetta. Olen opiskelemassa, en hankkimassa kavereita.

Se on yhdeksänvuotisen kouukiusaamistyysijan peruja, jota peruskouluksi kutsutaan. Jo varhain ehdollistunutta ja syvään juurtunutta. Vaikuttaa kaikkialla kaikkeen. On yksi osasyy yritysten tehottomuuteen ja tuottamattomuuteen, sekä innovaatioiden puutteeseen. Se, että on opittu pitämään suu kiinni, koska ei heti lentoon lähtevät ajatukset nauretaan ivallisesti nurin, tai väärät vastaukset kikatetaan ja vittuillaan muistiin betonoiduksi. Jopa väärin lausutut sanat kielten tunnilla riittää nolaamaan ja nollaamaan ilman aikaviivettä sanojansa, vaikka se olisi oikein muuten.

Peruskoulu tukahduttaa moninäkökulmaisen keskustelun ehdottomuudellaan, tasapäistämisellään, ja ainoana oikeassa olevana auktoriteettina, vaikka oppi olisi vanhentunutta, tai muuten epäkuranttia. Kyseenalaistus on synti, ja uuden tiedon mukaan tuominen oppilaan taholta auktoriteettiuhmaamista/salaliittoteoriaa/pseudotiedettä/mitä vaan, jolla se voidaan mitätöidä hyvistä lähteistään huolimatta, ja alittaa se rima alimmalta mahdolliselta tasolta ja opettajan näkökulmasta mahdollisimman vaivattomasti. Lisää tietenkin naurua esittäjälle (iloinen ilmapiiri).

Liian monet opettajat tekee töitään vain rahasta. Minimivaivalla. Heidän kädenjälkensä näkyy nyt myös sinulle siellä opinnoissasi. Tämä ei ole uusi asia. Vaan jo vuosikymmeniä on vääränlaisia ihmisiä ollut alalla. Itsensä jalustalle nostaneita, ja perusteetonta kunnioitusta vaativia on ollut aina hiljentävinä auktoriteettiasemissaan. Luokkakaverisi kantaa seurauksia mukanaan.

Sinun täytyy varmaankin odottaa vielä; moni on tuollaisissa yhteyksissä hitaastilämpenevä ja arkakin. Tietenkin tuo kertoo suomalaisesta kulttuurista muutenkin, mutta senhän ilmeisesti tunnet. Ehkä monella ei ole tuon koulutuksen suhteen samantyyppisiä odotuksia kuin sinulla.

Aika moni ymmärrettävästi opiskelee ja tekee töitä sillä ajatuksella, että tarpeellinen tehdään ja sitten lähdetään kotiin.

Yleensä isommasta porukasta löytyy muutamia, jotka ovat sen riittävän motivoituneita ja kiinnostuneita käydäkseen keskustelua ja pohtimaan tehtyä ja opittua, mutta niiden löytämiseen mennee hetki uudessa opiskelupaikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Itsekin teem YAMKia ja ajattelen, että tuossa havainnossa on toki vähän perää. Mutta toinen puoli on se, että varsinkin chattiin kirjoitettuna viesteistä saa huomaamattaan turhan kovan tai itsepäisen kuuloisia, mikä karkottaa mahdollisia vastaajia. Ei tee mieli alkaa väitellä tai vängätä luennon aikana, vaikka leppoisat huomiot itsessään ihan mielenkiintoisia ovatkin. Enkä tarkoita, että aloittaja vänkäisi, vaan että kirjoitetun tekstin sävy on helposti vähän tylyn oloinen.

Toisaalta olen kyllä siitäkin samaa mieltä, että odotin vähän enemmän keskustelua ja yhteishenkeä porukalta. Omassa tutkinnossa opiskelijoita on suht vähän ja teemme pääosin samat kurssit, joten kuvittelin etukäteen, että enemmän keskusteltaisiin kaikkien omista kokemuksista ja ajatuksista, siis peilattaisiin käytännössä koettua siihen opiskeltavaan asiaan ja saisi vähän kuulla erilaisista yrityksistä, miten asioita on hoidettu. Mutta jostain syystä tämä

Hyviä ajatuksia ja huomioita. Ja ehkä osa haluaakin keskittyä ihan luentoon täysillä eikä siksi halua chat-kysymykseen vastata. Voi myös olla, että itsellä motivaatio on korkeammalla kuin osalla pikkuisen itseni nuoremmista. Omasta AMK:ista valmistumisesta on jo 10 vuotta, niin opiskelu tuntuu raikkaalta muutokselta työvuosien jälkeen ja on ehtinyt miettiä aika tarkkaan omaa tähtäintä ja tunnen hyppysissäni, miten kaipaamani uralla eteneminen konkretisoituu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Tai ryhmäytyä ja ryhmäytyä, mutta kiinnostaa kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia ja oppia muilta. Ap

Äkkiä menee koko tämä pieni elämä muiden ajatuksia kuunnellessa. Mulle on ihan tarpeeksi siinä että saan jäsenneltyä omat ajatukseni, jonkun samalle kurssille sattumalta osuneen ihmisen tajunnanvirta on tasan vihoviimeinen juttu mitä haluan kuunnella.

Aina löytyy joku ekstrovertti torspo joka tykkää omasta äänestään ja kuvittelee että muut ovat kiinnostuneita juuri hänen ajatuksistaan. Inhottaa olla tylyn rehellinen, mutta ei me olla.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Ei minuakaan. Olen introvertti. Mutta siitä ei ollut kai kysymys, vaan siitä, että aiheesta ei saatu keskustelua aikaiseksi. Keskustelu on yksilötoimintaa. Ei voi olla niin, että 99% on laumasieluja, jotka on kykenemättömiä keskustelemaan ilman ryhmäytymistä, ja ryhmän hiljaisia komppaajiaan, tai jos ei niin, niin suunsa kiinni pitäviä, joista välittyy sama mielikuva samanmielisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisilla ihmisillä ei ole enää tarvetta "ryhmäytyä"? En ihmettele. Itseäni ei ole kiinnostanut koskaan.

Hmm, okei. Mua ei kiinnostanut koulussa tai AMK:issa ryhmäytyä mutta nyt kiinnostaa, eli ehkä menee sitten vaan itselläni ns. väärinpäin. Ap

Itse pidän koomisena koko tarvetta "ryhmäytyä" - vaikka olisi kyse lukiolaisista.

Minä en pidä yhtään koomisena. Olin hyvin "ryhmäytynyt" lukiossa ja AMK-opinnoissa. Elämäni parasta aikaa, nuori ja kavereita ympärillä, haalaripileet ja kaikki muu hauska. Parhaat kaverini ovat säilyneet niiltä ajoilta. Sitten monta vuotta töitä, perhe, jne. YAMKissa kiinnosti vain saada kurssit suoritettua ja opinnot valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni ymmärrettävästi opiskelee ja tekee töitä sillä ajatuksella, että tarpeellinen tehdään ja sitten lähdetään kotiin.

Yleensä isommasta porukasta löytyy muutamia, jotka ovat sen riittävän motivoituneita ja kiinnostuneita käydäkseen keskustelua ja pohtimaan tehtyä ja opittua, mutta niiden löytämiseen mennee hetki uudessa opiskelupaikassa. 

Olen motivoitunut oppimisesta ja kiinnostunut opiskelemastani aiheesta, mutta teams-joukkokeskustelut eivät ole minun juttuni.