Iso joukko iäkkäitä ei saa palveluita, koska ne ovat muuttuneet digitaalisiksi

Vierailija kirjoitti:

Hoidan myös erittäin iäkkään isäni asioita. Ei oo pankkikorttia eikä digitaitoja.

Onneksi minulla on hänen tilinsä käyttöoikeudet, että saan laskut maksettua. Käteistä nostan omalla kortillani hänelle.

Vaikeeta on olla vanhus tänä päivänä, kun on jäänyt kehityksen kelkasta. 

 

Erittäin iäkäs isäsi ei ole kuusikymppinen. Minun 88-vuotias äitini osaa käyttää tietokonetta, mutta pankkitunnukset häneltä otettiin viime vuonna pois. Älypuhelinta hän ei oppinut käyttämään. Pankkikortti hänellä vielä on. Edunvalvontavaltuutus on voimassa, ja siskoni hoitaa hänen raha-asiansa.

Miksi he ovat jääneet kehityksen kelkasta? Kun ei ole kiinnostanut!

No tuo yli 60-vuotiaat nyt on aika lailla alakantissa, kyllä 60-70-vuotiaat osaa aivan hyvin asiansa netissä hoitaa. Kahdeksankymppisille voi jo olla vaikeampaa, riippuu millaisissa hommissa on työuraansa tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VAIKEETA TUNTUU 60-KYMMISENÄKIN KUN KAIKKI ON DIGINÄ , VAATII TUNNISTAUMISEN JA KAIKKI PITÄISI TIETÄÄ JA OSATA ITSE.MYÖS RAHAA MENEE KONEISIIN JA MUUHUN MITÄ TARVITSEE .

Osaat kuitenkin kirjoittaa tänne. Ota capslock pois.

60-vuotiaat ovat olleet kolmekymppisiä silloin kun kotitietokoneet tulivat ja nelikymppisiä kun internet yleistyi. On ollut kaikki mahdollisuudet opetella verkko-osaamista.

Niinpä. Eivät ne ihan yhdessä yössä ole muuttuneet.

Työpaikoille tuli tietojenkäsittely 90-luvulla, jolloin moni tämän hetken eläkeläinen oli vielä työelämässä. Silloin heillä olisi ollut saumaa opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Se taitaa olla yhteiskunnan perustehtäviä.

Holhous ei ole minkään yhteiskunnan perustehtävä. Se ehkä että tiettyjä palveluita on tarjolla. Jos ja kun niitä ei kykene käyttämään ei ole kenenkään velvollisuus tehdä asioita toisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Siinä mielessä että kaikki "yhteiskunnan" palvelut digitalisoituu - verottaja, sote, sellaiset joita ihmisten on pakko pystyä käyttämään. 

Vierailija kirjoitti:

Digipalveluita parannetaan koko ajan. Sehän tässä vähän huolettaakin, että milloin ne on niin hyviä ettei niitä pysty käyttämään enää kukaan.

Pohdin samaa. Olen käyttänyt nettiä suunnilleen vuodesta 1997 alkaen ja tietokonetta jo 1980-luvulla. Silloin käyttö oli helppoa: riitti, että sai koneeseen virran ja tiesi, miten yhdistää nettiin. Nyt tarvitaan digilääkäriinkin kaksivaiheinen kirjautuminen, jossa kaiken lisäksi pitää olla nopea, jotta saa kertakäyttökoodin syötetyksi (liian helppoahan se olisi, että koodi löytäisi samantien tarvittavaan lokoseen). Itse toiminnot voivat olla helppoja, riittää että painelee kyllää ja eitä, mutta kirjautumisesta on tehty niin vaikeaa, että ilman apua ei selviä. Tämän tästä pitää päivittää jotain, tietää PUK-koodi, ladata koneelle tietty appi, joka on melkein samanlainen kuin kilpailevalla toiminnolla, mutta jossa kirjautumissäännöt ovat vielä monimutkaisemmat, pitää vuorotellen mobiilikirjautua ja käyttää autenthicatoria ja koko ajan varoa antamasta tietojaan huijareille. Samaan aikaan kaikki tehdään puhelimella toimiviksi, joten yritä siinä sitten kaihisilmillä selvittää, mitä laite seuraavaksi haluaa. Tietokonetta ei käytä kaiketi enää kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Koskari sivistynyt yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Myös valtion budjetissa vanhustenhuolto on mukana. Se kustannetaan siis verovaroin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään takeita siitä, että osaisi vanhana käyttää digipalveluita, vaikka on niitä nuorena osannut käyttää. Aivojen kuntoon vaikuttavat sairaudet ovat monesti sellaisia, että kognitiiviset kyvyt katoavat ja vanhatkin asiat unohdetaan eli mikään palveluiden saatavuus ei asiaa kaikkien kohdalla muuta paremmaksi.

Mitä palveluja pitäisi silloin osata käyttää jos ja kun aivot ei kykene juuri mihinkään?

Ehkä hieman turha kysymys, jos et ymmärrä, että tietyt asiat kuuluvat normaaliin vanhenemiseen. Se ei ole mitään ikäsyrjintää, jos ei pysy teknologisen kehityksen vauhdissa, vaan omaa kyvyttömyyttä tai haluttomuutta opetella.

Monet vähän yli kuusikymppiset on vielä kyllä työelämässä mukana. Monet päättäjän roolissa ja esimiehinä. Siellä it-taidot itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

No tuo yli 60-vuotiaat nyt on aika lailla alakantissa, kyllä 60-70-vuotiaat osaa aivan hyvin asiansa netissä hoitaa. Kahdeksankymppisille voi jo olla vaikeampaa, riippuu millaisissa hommissa on työuraansa tehnyt. 

Niin me osaammekin. Moni meistä on vielä työelämässä ja somettaa täysillä. N65

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Koskari sivistynyt yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Myös valtion budjetissa vanhustenhuolto on mukana. Se kustannetaan siis verovaroin. 

 

Verovaroin kustannetaan ne palvelut joita päättäjät on kulloinkin päättäneet kustantaa ei muita. Mitään ilmaisia holhouspalveluita mikään yhteiskunnan ei ole velvollisuus tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Koskari sivistynyt yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Myös valtion budjetissa vanhustenhuolto on mukana. Se kustannetaan siis verovaroin. 

 

Verovaroin kustannetaan ne palvelut joita päättäjät on kulloinkin päättäneet kustantaa ei muita. Mitään ilmaisia holhouspalveluita mikään yhteiskunnan ei ole velvollisuus tarjota.

 

Silloin yhteiskunta hyväksyy sen, että vanhus tulee pienen vaivansa kanssa kalliiseen päivystykseen.

Digitaalinen on ykkösiä ja nollia, tosia ja epätosia muuttujia. Palveluita on ja palveluita ei ole. Tämä on digitaalisuutta.

Mitä hyväksymistä siinä on? Päivystykseen voi ihan vapaasti mennä jonottamaan jos haluaa. Välttämättä sinne ei toki oteta kaikkia vastaan ja senkin yhteiskunta joutuu hyväksymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös voi käydä niin, että niin sinä kuin minäkään emme ymmärrä enää netin käyttöä riittävästi kun tulemme tarpeeksi vanhoiksi, vaikka joten kuten vielä toimeen ilman apuja tulisimmekin. Tätäkin pitäisi yhteiskunnassa miettiä, että mistä saisi yksinkertaisesti apuja jos ei ole omaisiakaan.

Miksi se on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua?

Koskari sivistynyt yhteiskunta huolehtii vanhuksista. Myös valtion budjetissa vanhustenhuolto on mukana. Se kustannetaan siis verovaroin. 

 

Verovaroin kustannetaan ne palvelut joita päättäjät on kulloinkin päättäneet kustantaa ei muita. Mitään ilmaisia holhouspalveluita mikään yhteiskunnan ei ole velvollisuus tarjota.

Vanhusten opettaminen digipalvelujen käyttäjäksi on yhteiskunnan etu. Se säästää rahaa ja aikaa. Laskepa muuten joutessasi, mitä yhteiskunnan palveluja itse käytät. Aloita päivähoidosta, koulutuksesta, tiestöstä jne. Yllätyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VAIKEETA TUNTUU 60-KYMMISENÄKIN KUN KAIKKI ON DIGINÄ , VAATII TUNNISTAUMISEN JA KAIKKI PITÄISI TIETÄÄ JA OSATA ITSE.MYÖS RAHAA MENEE KONEISIIN JA MUUHUN MITÄ TARVITSEE .

Osaat kuitenkin kirjoittaa tänne. Ota capslock pois.

60-vuotiaat ovat olleet kolmekymppisiä silloin kun kotitietokoneet tulivat ja nelikymppisiä kun internet yleistyi. On ollut kaikki mahdollisuudet opetella verkko-osaamista.

Minä ostin ensimmäisen tietokoneeni silloin, kun ei vielä ollut edes internetiä. Ihmettelen suurwsti vanhojen ihmisten laiskuutta, ettei ole viitsitty opetella digitaitoja. Taimiksi heidän lapsensaeivätajoissa ole opastaneet vanhempiaan internetin maailmaan. Käsittämätöntä. Olen itse yli seitsenkymppimen ja minua eivät nettihuijarit jymäytä.

Vierailija kirjoitti:

Monet vähän yli kuusikymppiset on vielä kyllä työelämässä mukana. Monet päättäjän roolissa ja esimiehinä. Siellä it-taidot itsestäänselvyys.

Tämä. Esim. 63-vuotias siskoni on ohjelmistoyrityksen johtaja.

Miten ennen vanhaan vanhukset maksoi laskut, hoiti asiat ja tilasi ruuat? 

No ei mitenkään, joku auttoi tai sit oli jo kuollut.

Helpompaa se on kotoa käsin diginä, kuin mennä pankkiin paikanpäälle jonottamaan

Pankin kassapalvelut ovat avoinna kerran viikossa muutaman tunnin. Verotoimistoa ei enää ole. Matkalippua junamatkalle ei voi ostaa, koska lipunmyynti on suljettu. Lähin R-Kioski on sadan kilometrin päässä. Hyväkuntoisen mutta pankkikortittoman ja netittömän vanhuksen elämä on muuttunut lähinnä nöyryyttäväksi.