Lue keskustelun säännöt.
Mulle sattu tänään ihan ihmeellinen juttu!
10.02.2007 |
Mulla on tapana laulaa luritella pitkin päivää. Yleensä lastenlauluja, kun olen lasten kanssa päivät kotona. Tänään sitten jostain kumman syystä aloin yhtäkkiä laulaa rakkaan pappani hautajaisissa esitettyä laulua ja tuli jotenkin hirveän surullinen olo. Itsekin ihmettelin, että miksi mä nyt yhtäkkiä kesken tuota laulua aloin laulaa...Yhtäkkiä tajusin, että tänä päivänä pappani kuolemasta oli kulunut tasan vuosi! Enkä ole viime aikoina edes ajatellut asiaa mitenkään aktiivisesti. Jotenkin tuli vain sellainen jännä olo, että ehkä pappa lähetti terveisiä... Olenkohan mä tulossa hulluksi?!
Kommentit (5)
Tuo kappale oli Niin kaunis on maa. Tiedättehän: " Aurinko nousee, on kastetta maassa, aika on herätä, nousta ja lähteä..."
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloinkin se oli lauantai , ihan samanlainen kaunis talvipäivä kuin
tänäänkina. Mulla on kanssa jotenkin ollut tänään , tai siis eilen,
se erityisen paljon mielessä
se kuului paljon radiosta kun olin pieni ja sai minut aina surulliseksi jo silloin. Ja joskus myöhemmin se tuli radiosta toivelauluna kun joku toivoi sitä jonkun kuolleen lapsen muistoksi. Uskon, että pappasi lähetti sinulle terveisiä. Minäkin sain kerran terveisiä kuolleelta pappaltani, se tapahtui lintujen muodossa. Oikeasti. Linnut olivat hänelle kovin tärkeitä.
Kiva tarina tietysti, ja ei kai siitä mitään haittaakaan ole että kuvittelee saaneensa terveisiä tuonpuoleisesta. Kai? Mulla tuli pari päivää sitten iso tarve etsiä käsiini kirjakerhon viimeisin lehti, jonka olin unohtanut viikkokausiksi. Ja kas, oli viimeinen peruutuspäivä. Jos multa olis kysytty viimeistä peruutuspäivää vaikka pari päivää aikaisemmin, ei olisi ollut hajuakaan mikä se voisi olla. Eli muistin, vaikken edes tiennyt muistavani. Eli en olis osannut sanoa mikä päivä se on, vaikka henki olis riippunut siitä.
Se on niin surullisen ihana..