Lue keskustelun säännöt.
Jos oppivelvollinen ei mene kouluun
08.09.2024 |
Missä vaiheessa sosiaalitoimi tekee isompia toimenpiteitä, jos teini on päättänyt olla menemättä kouluun? Kotikoulu ei ole vaihtoehto ja oppivelvollisuutta on vielä useampi vuosi. Harmittaa nuoren puolesta, kun ei yhtään hahmota omaa tilannettaan ja itse sressaan tästä aivan älyttömästi. Mitä muita keinoja on kuin huostaanotto tai kotikoulu? Toivottavasti kukaan ei hyökkää heti sanomaa, että provo taas. Ei ole. Moni on ja on ollut samassa tilanteessa. Miten olette selvinneet?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla päätyi koulukotiin opiskelemaan peruskoulun loppuun. Nyt saa olla ihan rauhassa kotona. Kouluun ei pakoteta, mutta aikuisena alkaviin ikäviin seurauksiinkaan ei sitten tukea heru.
Meille ei ole sanottu mitään, että saisi olla rauhassa kotona vaan päinvastoin on vihjattu, että sosiaalityöntekijä tekee sitten toimenpiteitä, jos koulunkäynti ei ala sujua.
Sossun resurssit ovat hyvin minimaaliset, jos kotioloissa ei ole mitään vikaa. Yksikään tietämäni kotiin jäänyt nuori, ei ole saanut sossusta oikeaa tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla päätyi koulukotiin opiskelemaan peruskoulun loppuun. Nyt saa olla ihan rauhassa kotona. Kouluun ei pakoteta, mutta aikuisena alkaviin ikäviin seurauksiinkaan ei sitten tukea heru.
Meille ei ole sanottu mitään, että saisi olla rauhassa kotona vaan päinvastoin on vihjattu, että sosiaalityöntekijä tekee sitten toimenpiteitä, jos koulunkäynti ei ala sujua.
Sossun resurssit ovat hyvin minimaaliset, jos kotioloissa ei ole mitään vikaa. Yksikään tietämäni kotiin jäänyt nuori, ei ole saanut sossusta oikeaa tukea.
Ehkei kotiin saakaan mitään kotiopettajaa, mutta laskin näihin toimenpiteisiin mm. sijoituksen, ja jos kotioloissakaan ei ole täydellistä.
Oppivelvollisuuden valvojat alkaa hoitamaan koulunkäynti asioita,kun oppivelvollinen ei käy koulua. He etsivät ratkaisuja ja vaihtoehtoja miten oppivelvollinen kävisi koulunsa.
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilaalla on 50 tuntia poissaoloja, koulun on pakko tehdä lasu. Jos tämä ei auta, lapsi huostaanotetaan. Tarvittaessa koulu käydään laitoksessa.
Lasu tehdään kyllä, mutta siitä seuraavat stepit riippuu siitä, mitä sossut ovat vanhemmista mieltä. Normaalisti eläviltä vanhemmilta ei oteta huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilaalla on 50 tuntia poissaoloja, koulun on pakko tehdä lasu. Jos tämä ei auta, lapsi huostaanotetaan. Tarvittaessa koulu käydään laitoksessa.
Lasu tehdään kyllä, mutta siitä seuraavat stepit riippuu siitä, mitä sossut ovat vanhemmista mieltä. Normaalisti eläviltä vanhemmilta ei oteta huostaan.
Miten määrittelet normaalisti elävän vanhemman? Eikö voi olettaa, että normaalisti elävä vanhempi nyt saisi sen teininsä käymään koulua, olisi sopivat sanktiot ja porkkanat ja that's it?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP pystyy olemaan tunteja AVlla muttei pysty ottamaan osaksi kotikouluun? Outoa. Parissa tunnissa olisi tehnyt jo ison kasan tehtäviä, joita opet antaa.
Tämä on aivan päivän selvä asia. Jos aletaan ryppyilemään, rikotaan lakia.
1. Lapsen oppivelvollisuuden toteutuminen on vanhemman/holhoojan vastuulla. Eli äiti tai isä vaikka sakon uhalla pitää koko kotikoulua tai toimittaa lapsen koulunkäyntipaikkaan.
2. Jos lapsi ei saa opetusta lain vaatimalla tavalla, lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan paikkaan, jossa koulunkäynti onnistuu. Tällöin lapselle nimitetään holhooja, joka vastaa lapsen koulunkäynnistä.
Mikä tässä on vaikeaa, lässytetään lasusta ja muusta, vaikka kyse on vanhempien velvollisuuksien laiminlyönnistä. Jokaisesta tämmöisestä pitäisi mätkäistä satasen sakko per pinnattu tunti.
Elämä on karua, vaikka se lapsenteko välillä ihan nautittavaa olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy ehdottomasti selvittää syy, miksi ei mene kouluun.
Mistä päättelet, että ei hahmota tilannetta? Voihan olla, että ei vain osaa kertoa, miksi se kouluun meneminen on niin vaikeaa/mahdotonta.
Painostaminen todennäköisesti vain pahentaa tilannetta. Myös motivointiyritykset voivat tuntua hänestä painostukselta.
Yksi konsti voisi olla, että hän saisi luvan olla poissa koulusta pari päivää, ja sen jälkeen hän menisi koululle tapaamaan esim. opinto-ohjaajaa, ryhmänohjaajaa tai kuraattoria, jonka kanssa hän voisi puhua ongelmastaan. Sen koulun aikuisen, jonka hän siellä ensimmäisenä tapaa, pitää olla sellainen, johon hän luottaa riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
AP pystyy olemaan tunteja AVlla muttei pysty ottamaan osaksi kotikouluun? Outoa. Parissa tunnissa olisi tehnyt jo ison kasan tehtäviä, joita opet antaa.
Kotikoulussa opet ei anna tehtäviä eikä koululta tule kirjoja. Ei sähköisiä eikä konkreettisia. Se on kaikki huoltajan vastuulla. Koulussa käydään tekemässä kokeet. Opetussuunnitelma löytyy netistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huostaan ottoa ei tehdä pelkän koulun laiminlyömisen takia. Pitää olla muitakin ongelmia.
Sossusta tulee perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijän kanssa palaveroidaan. Nuoreen luodaan kontakti ja tehdään toiminta suunnitelma kouluun pääsemiseksi, sekä selvitellään syitä lintsaamiselle. Käytössä olevat keinot kuulee heiltä.
Onko nepsy? Siihen liittyvät ongelmat voivat tulla esille vasta murrosiässä. Eli voi olla jotain nepsy poikkeavuuksia, vaikka ei olisi tuohon ikään mennessä vielä mitään epäilty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on iso ongelma nykyään kouluissa. Terveisin erityisopettaja, joka ei juuri muuta ehdi tehdä kuin selvitellä näitä.
Vierailija kirjoitti:
Oppivelvollisuuden valvojat alkaa hoitamaan koulunkäynti asioita,kun oppivelvollinen ei käy koulua. He etsivät ratkaisuja ja vaihtoehtoja miten oppivelvollinen kävisi koulunsa.
Sossu huolehtii oppivelvollisuuden valvojat kotiin. Heidän kanssaan asiat hoituu kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
100 tunnin poissaolosta tehdään LASU, 200 tunnin poissaolosta LASU sekä koululla tapaaminen (rehtori, kuraattori, sairaanhoitaja, erityisopettaja, lv). Sossut järjestää tapaamisia/ etänä ja läsnä ja kartoittaa tilannetta. Riippuu tilanteesta ja kunnasta miten nopeasti ja miten reagoivat.
Ota yhteys heti nyt kuraattoriin, sairaanhoitajaan, erkkaopeen, lv ja kaikkiin mahdollisiin, jos olet oikeasti huolissasi.
Mitä itse eniten kadun omissa kouluajoissani oli, että en vain suoraan jättänyt menemättä kouluun. Tunnollisesti kävin joka päivä koulussa, vaikka olin rankan koulukiusaamisen kohde
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ehdottomasti selvittää syy, miksi ei mene kouluun.
Mistä päättelet, että ei hahmota tilannetta? Voihan olla, että ei vain osaa kertoa, miksi se kouluun meneminen on niin vaikeaa/mahdotonta.
Painostaminen todennäköisesti vain pahentaa tilannetta. Myös motivointiyritykset voivat tuntua hänestä painostukselta.
Yksi konsti voisi olla, että hän saisi luvan olla poissa koulusta pari päivää, ja sen jälkeen hän menisi koululle tapaamaan esim. opinto-ohjaajaa, ryhmänohjaajaa tai kuraattoria, jonka kanssa hän voisi puhua ongelmastaan. Sen koulun aikuisen, jonka hän siellä ensimmäisenä tapaa, pitää olla sellainen, johon hän luottaa riittävästi.
Voi kun olisikin noin yksinkertaista. Kun hän nyt olisi vain sen pari päivää vielä pois ja sitten menisi tapaamaan jotain koulun aikuista. Yritetty on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100 tunnin poissaolosta tehdään LASU, 200 tunnin poissaolosta LASU sekä koululla tapaaminen (rehtori, kuraattori, sairaanhoitaja, erityisopettaja, lv). Sossut järjestää tapaamisia/ etänä ja läsnä ja kartoittaa tilannetta. Riippuu tilanteesta ja kunnasta miten nopeasti ja miten reagoivat.
Ota yhteys heti nyt kuraattoriin, sairaanhoitajaan, erkkaopeen, lv ja kaikkiin mahdollisiin, jos olet oikeasti huolissasi.
Mitä itse eniten kadun omissa kouluajoissani oli, että en vain suoraan jättänyt menemättä kouluun. Tunnollisesti kävin joka päivä koulussa, vaikka olin rankan koulukiusaamisen kohde
Samaa olen miettinyt ja kertonut lapselleni, että olin pahasti kiusattu jossain vaiheessa ja silti menin kouluun. Nykyisin vaikuttaa olevan enemmän näitä vallaan omiin käsiinsä ottavia lapsia ja nuoria. Ei ole auktoriteetteja kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla päätyi koulukotiin opiskelemaan peruskoulun loppuun. Nyt saa olla ihan rauhassa kotona. Kouluun ei pakoteta, mutta aikuisena alkaviin ikäviin seurauksiinkaan ei sitten tukea heru.
Meille ei ole sanottu mitään, että saisi olla rauhassa kotona vaan päinvastoin on vihjattu, että sosiaalityöntekijä tekee sitten toimenpiteitä, jos koulunkäynti ei ala sujua.
Sossun resurssit ovat hyvin minimaaliset, jos kotioloissa ei ole mitään vikaa. Yksikään tietämäni kotiin jäänyt nuori, ei ole saanut sossusta oikeaa tukea.
Ehkei kotiin saakaan mitään kotiopettajaa, mutta laskin näihin toimenpiteisiin mm. sijoituksen, ja jos kotioloissakaan ei ole täydellistä.
Ei kotiolot tarvitsekaan olla koskaan täydellisiä. Muutenhan kaikki lapset otettaisiin aina huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP pystyy olemaan tunteja AVlla muttei pysty ottamaan osaksi kotikouluun? Outoa. Parissa tunnissa olisi tehnyt jo ison kasan tehtäviä, joita opet antaa.
Kotikoulussa opet ei anna tehtäviä eikä koululta tule kirjoja. Ei sähköisiä eikä konkreettisia. Se on kaikki huoltajan vastuulla. Koulussa käydään tekemässä kokeet. Opetussuunnitelma löytyy netistä.
Katsos kun tarkoitin, että käy osaksi kotikoulua jolloin opet antaa tehtäviä, jotka tehdään kotona. Sitten käydään kokeissa tai osaksi tunneilla jos pystyy.
Sä puhut pelkästään Kotikoulusta, jolloin 100% tehdään kotona. Tervetuloa uuteen maailmaan, jolloin osa koulusta käydään kotikouluna.
t. Erkkaope yläkoulusta
Vierailija kirjoitti:
Täytyy ehdottomasti selvittää syy, miksi ei mene kouluun.
Mistä päättelet, että ei hahmota tilannetta? Voihan olla, että ei vain osaa kertoa, miksi se kouluun meneminen on niin vaikeaa/mahdotonta.
Painostaminen todennäköisesti vain pahentaa tilannetta. Myös motivointiyritykset voivat tuntua hänestä painostukselta.
Yksi konsti voisi olla, että hän saisi luvan olla poissa koulusta pari päivää, ja sen jälkeen hän menisi koululle tapaamaan esim. opinto-ohjaajaa, ryhmänohjaajaa tai kuraattoria, jonka kanssa hän voisi puhua ongelmastaan. Sen koulun aikuisen, jonka hän siellä ensimmäisenä tapaa, pitää olla sellainen, johon hän luottaa riittävästi.
Ihanan naivi näkemys. Lapsi on poissa koulusta viikon tai kaksi niin annetaan lomaa ja sitten kouluun? Entä jos ei niinku mene?
Periaatteessa pelkkä kouluakäymättömyys ei ole huostaanoton peruste, mutta jos vanhemmat ovat sijoitukseen myöntyväisiä, sellainen voidaan tehdä.
Pitäisi oleellisena sitä, _miksi_ lapsi/nuori ei halua kouluun mennä. Vastustaako koulua, onko kiusaamista, onko mieliala- tai ahdistusoireilua? Kouluissa yleensä on erityisopettajan yhtenä tehtävänä kouluakäymättömien järjestelyt. (Koulusta riippuen tähän voi olla nimetty vain yksi opettaja tai sitten homma on jaettu esim. vuosiluokittain usealle opettajalle.) Nämä opettajat voivat auttaa kouluun tulossa, houkutella eri keinoin ja helpottaa oppilaan oloa koulussa. Usein voidaan antaa tehtäväpaketteja kotiin ja siten saada suorituksia eteenpäin.
Vanhemman on hyvä muistaa, että peruskoulun saa suoritettua aina. Jos lapsi/nuori nyt onkin sellaisessa vaiheessa, ettei koulunkäynti onnistu, peruskoulua saa usein tehdä 17-vuotiaaksi asti perinteisessä koulussa ja sen jälkeen aikuisten perusopetuksessa.