Lue keskustelun säännöt.
Miehen määritelmä hyvästä parisuhteesta ei riitä minulle. Miten tästä eteenpäin?
05.09.2024 |
Viimeinenkin lapsi muutti pois kotoa opiskelemaan, ollaan nyt oltu muutama viikko kahdestaan kotona. Meillä olisi kaikki aika maailmassa vaalia parisuhdetta, kun ei ole enää vastuuta kenestäkään muusta, kenenkään muun aikatauluista, ei tarvitse huolehtia siitä, että kotona on varmasti tiettyyn kellonlyömään välipalaa tai päivällistä, voidaan elää vapaasti.
Mies tulee töistä kotiin ja aikatauluttaa omat iltansa täysin minua ajattelematta. Ei siis puoltakaan ajatusta mieti, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, miten viettää aikaa mun kanssa, miten hoitaa yhteistä huushollia. Ei vahingossakaan mieti, mitä ruokaa syötäisiin, ei pese oma-aloitteisesti pyykkiä, eikä vie kuivia kaappiin, ei imuroi, siivoa, ei mitään ilman että pyydän. Tätä toki on ollut aina, mutta ei huomaa nyt talonkaan tyhjennyttyä, miten kaikki ihan oikeasti kaatuu pelkästään mun kannettavaksi.
Mulle ei riitä hyväksi parisuhteeksi se, että "ollaan saman katon alla arkea", kuten mies asian ilmaisee. Ei mulle riitä, että mies katsoo telkkaria samalla kuin minä teen ostoslistaa, käyn kaupassa, teen ruokaa, siivoan keittiön, laitan pyykit ja imuroin.
Keskustelu ei auta. Miten tästä eteenpäin? Aiemmin elämän on täyttänyt lapset, nyt olo on tosi yksinäinen, kun miehestä ei ole seuraa.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Muista, että olet samanlainen saalis, kuin 18-vuotiaana.
Päästä se mies vapaaksi. Ehkä hän löytää arvoisensa naisen tuollaisen valittajan sijasta. Tai sitten haluaa ehkä olla vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Parisuhteenne riitti sellaisenaan sinulle vuosia. Nyt sinä olet muuttanut mielesi ja ihmettelet kun nies jatkaa kuten ennenkin. Kyllä parisuhdetta pitää hoitaa sen lapsiperhearjenkin aikana. Tuossa auttaa varmaan parisuhdeterapia, yhteisen ajan aikatauluttaminen tai ero. Miehelläsi ei ole velvollisuutta muuttua.
Ei varmasti ole velvollisuutta, mutta kuka toista rakastava ihminen ei haluaisi tehdä parhaansa, että toinen voi hyvin? Silloin myös omaan käytökseen pitää kiinnittää huomiota ja muuttaa sitä niiltä osin kuin pystyy, jos haluaa parisuhteen kestävän. Vain itsekäs ihminen ajattelee, minun ei tarvitse muuttua miksikään, minä olen hyvä näin ja sitten ihmettelee kun parisuhteet eivät kestä.
Kannattaa erota, vaikka se ei mitenkään takaa sitä että saat enää omalla mittapuullasi hyvän parisuhteen. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Ensin kirjoitit, että haluat elää vapaasti, mutta sitten sinua harmittaa, että miehesi ei halua elää säntillistä kotielämää kanssasi.
Ehkä kahden ihmisen koti ei vaadi niin paljoa työtä mitä haluat tehdä. Ehkä kahden ihmisen koti ei vaadi ostoslistoja, ja aikuinen mies voi vaikka pestä omia vaatteitaan kun näyttää että puhtaat loppuu. Ehkä hän haluaa syödä töissä ja haukata kotona pienen iltapalan, elää ja tehdä asioita, syödä vaikka ravintolassa viikonloppuna. Ei kaikki tykkää kokkailla, suunnitella aterioita ja kirjoitella ostoslistoja. Kaikille sellainen elämä ei ole vapautta.
Kyllä se ostoslista on parasta tehdä, vaikka perheessä olisikin vain kaksi ihmistä.
Harva mies elää "pienellä iltapalalla" jos on viimeksi syönyt töissä puolenpäivän aikaan.
Ja jos mies syö viikonloppuisin ravintolassa ja muutenkin hommailee vain omiaan ja menee ja elää omaa vapaata elämää, niin mihin hän tarvitsee vaimoa?
Eikö tuollaisen ihmisen kannata elää yksin.
Mies yleensä kuitenkin hyötyy parisuhteesta, kun nainen kuitenkin yleensä kokkaa ja siivoaa ja taitaa pestä ne pyykitkin.
Älä vaan sano, ettei sinulla ole palkkatuloja, asutte syrjäkylillä eikä sinulla ole ystäviä eikä ajokorttia, autosta puhumattakaan.
Aika aikuistua eli tehdä niitä tärkeitä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on kyllästynyt jaa haluaa olla vapaa. Tuskin tuossa muuta on ja haluaa että otat eron mutta ei itse uskalla erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Parisuhteenne riitti sellaisenaan sinulle vuosia. Nyt sinä olet muuttanut mielesi ja ihmettelet kun nies jatkaa kuten ennenkin. Kyllä parisuhdetta pitää hoitaa sen lapsiperhearjenkin aikana. Tuossa auttaa varmaan parisuhdeterapia, yhteisen ajan aikatauluttaminen tai ero. Miehelläsi ei ole velvollisuutta muuttua.
Ei varmasti ole velvollisuutta, mutta kuka toista rakastava ihminen ei haluaisi tehdä parhaansa, että toinen voi hyvin? Silloin myös omaan käytökseen pitää kiinnittää huomiota ja muuttaa sitä niiltä osin kuin pystyy, jos haluaa parisuhteen kestävän. Vain itsekäs ihminen ajattelee, minun ei tarvitse muuttua miksikään, minä olen hyvä näin ja sitten ihmettelee kun parisuhteet eivät kestä.
Voi olla, toisaalta mies saattaa nähdä asian niin että on itsekästä vaatia ruuhkavuosien jälkeen näin suurta muutosta. Näkökulmia on monia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika. Muista, että olet samanlainen saalis, kuin 18-vuotiaana.
Päästä se mies vapaaksi. Ehkä hän löytää arvoisensa naisen tuollaisen valittajan sijasta. Tai sitten haluaa ehkä olla vapaana.
Eli meinaat, että joku toinen nainen passaa ja palvelee, eikä valita yhtään?
Nykyään ei vain se miehen vapaamatkustajuus tahdo enää oikein onnistua. Naiset on tajunneet, ettei niiden kuulu olla parisuhteessa piika😌
Vai meinaatko, että tuolle miehelle se "arvoisensa" nainen olisi samanlainen, kuin mies itsekin.
Menisi omia menojaan, ei tee ruokaa, ei siivoa, ei pese pyykkiä, ei välitä miehestä palaneen puupennin vertaa.
No kieltämättä mies saisi arvoisensa puolison.
En ymmärrä tilannettasi. Miksi ihmeessä siivoat, tiskaat, laitat ruokaa jne.? Meillä on vastaava tilanne, nuorin lapsi lähtenyt jo pois kotoa enkä kertaakaan sen jälkeen ole tehnyt ruokaa! Miksi ihmeessä tekisin, koska en ruuanlaitosta nauti! Jos mies haluaa ruokaa, hän tekee sitä ihan itse - ja niin muuten tekee, ihan napisematta, eikä odota, että minä kattilan vierellä seisoisin. Enkä edes harkitse siivoamista, siivoojan saa 45 e/h tekemään sen puolestani jne.
On ihan oma ongelma, jos päätät ryhtyä kotipiiaksi ja teet kodista jonkinlaisen projektin, jossa "molempien pitää tehdä osansa". Et ole projektipäällikkö, olet vaimo, mutta nyt kaikesta päätellen haluat miehen tekevän runsaasti tarpeettomia asioita, jotta sinä kokisit olevasi tarpeellinen vahtiessasi haukkana miestä ja tekemisiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on samantyyppinen tilanne sillä erolla, että mies tekee ruokaa itselleen, minä itselleni, mutta mies ei siivoa koskaan, eikä vietä aikaa kanssani. Meillä ei myöskään ole seksiä ollut pariin vuoteen, kun mies on haluton. Olen suunnitellut muuttamista erilleen, koska tämä tuntuu ontolta kämppissuhteelta, mutta mies aluksi loukkaantui ehdotuksesta. En oikein tiedä hänen toiveitaan, kun en ymmärrä, miksi kukaan haluaisi jatkaa näin.
En jaksanut lukea, eikä kiinnosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on kyllästynyt jaa haluaa olla vapaa. Tuskin tuossa muuta on ja haluaa että otat eron mutta ei itse uskalla erota.
No jo on luuseri mies, kun ei uskalla erota😂😂😂
Minä taas luulen, että mies on itsekäs ukko, joka ei todellakaan halua erota, koska sitten pitäisi laittaa itse ruoka ja hoitaa huusholli.
Vapauden saa joka Iikka, kun vaan ottaa ja lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kirjoitit, että haluat elää vapaasti, mutta sitten sinua harmittaa, että miehesi ei halua elää säntillistä kotielämää kanssasi.
Ehkä kahden ihmisen koti ei vaadi niin paljoa työtä mitä haluat tehdä. Ehkä kahden ihmisen koti ei vaadi ostoslistoja, ja aikuinen mies voi vaikka pestä omia vaatteitaan kun näyttää että puhtaat loppuu. Ehkä hän haluaa syödä töissä ja haukata kotona pienen iltapalan, elää ja tehdä asioita, syödä vaikka ravintolassa viikonloppuna. Ei kaikki tykkää kokkailla, suunnitella aterioita ja kirjoitella ostoslistoja. Kaikille sellainen elämä ei ole vapautta.
Kyllä se ostoslista on parasta tehdä, vaikka perheessä olisikin vain kaksi ihmistä.
Harva mies elää "pienellä iltapalalla" jos on viimeksi syönyt töissä puolenpäivän aikaan.
Ja jos mies syö viikonloppuisin ravintolassa ja muutenki
Parisuhdetta takana yli 25 vuotta, koskaan en ole tehnyt ostoslistaa ja aina on sopivasti ruokaa kaapissa. Tosin kaupassa käyn vain kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten niin monet naiset katselevat tällaista...
Hyväksikäyttöähän tuo on. Mies ei tietenkään muuta käytöstään kun vapaamatkustajana olo on niin mukavaa. Vaimon hyvinvointi ja mieliala ei voisi vähempää kiinnostaa.
Miten niin naiset? Tuo aloituksen mies kuulostaa ihan muijaltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Parisuhteenne riitti sellaisenaan sinulle vuosia. Nyt sinä olet muuttanut mielesi ja ihmettelet kun nies jatkaa kuten ennenkin. Kyllä parisuhdetta pitää hoitaa sen lapsiperhearjenkin aikana. Tuossa auttaa varmaan parisuhdeterapia, yhteisen ajan aikatauluttaminen tai ero. Miehelläsi ei ole velvollisuutta muuttua.
Ei varmasti ole velvollisuutta, mutta kuka toista rakastava ihminen ei haluaisi tehdä parhaansa, että toinen voi hyvin? Silloin myös omaan käytökseen pitää kiinnittää huomiota ja muuttaa sitä niiltä osin kuin pystyy, jos haluaa parisuhteen kestävän. Vain itsekäs ihminen ajattelee, minun ei tarvitse muuttua miksikään, minä olen hyvä näin ja sitten ihmettelee kun parisuhteet eivät kestä.
Voi olla, toisaalta mies saattaa nähdä asian niin että on itsekä
No onhan se liian iso muutos jos tähän asti vaimo on huolehtinut kaikesta ja nyt pitäis vähän huolehtia itsekin itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Kuulostaa, niinkuin miehesi olisi 1 lapsistasi. Karmeaa.
Mut tämä järjestely varmasti hänelle sopisi ikuisesti :D
Lähtisin, jos ei tilanne puoles vuodes muutu.
En halua lähteä. Toivoisin, että tilanne muuttuisi. Mutta toista ei voi muuttaa, ainoastaan omaa käytöstään. Kaipaan ehkä vinkkejä siihen, miten saada mies ymmärtämään, että tilanne on todella ikävä mulle. Kaipaan parisuhdetta, aitoa yhdessä olemista, yhteistä tekemistä, keskustelua.
ap
Miksi luulet ettei mies ymmärrä? Tottakai hän ymmärtää, kun olet sen monta kertaa kertonut. Ei ole kyse ymmärryksen puutteesta. Hän vaan ei välitä. Et voi saada toista välittämään. Hän ei kaipaa sellaista parisuhdetta kuin sinä, eikä kaipaa sinuakaan ihmisenä ja persoonana, hän vain pitää _palvelusta_ jonka tarjoat. Et sinä voi tätä millään muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Kuulostaa, niinkuin miehesi olisi 1 lapsistasi. Karmeaa.
Mut tämä järjestely varmasti hänelle sopisi ikuisesti :D
Lähtisin, jos ei tilanne puoles vuodes muutu.
En halua lähteä. Toivoisin, että tilanne muuttuisi. Mutta toista ei voi muuttaa, ainoastaan omaa käytöstään. Kaipaan ehkä vinkkejä siihen, miten saada mies ymmärtämään, että tilanne on todella ikävä mulle. Kaipaan parisuhdetta, aitoa yhdessä olemista, yhteistä tekemistä, keskustelua.
ap
Eli olet kertonut asiasta miehelle mutta et ole kuitenkaan lähdössä? Mies näkee valitettavasti tämän vain tyhjänä nalkutuksena eikä muuta käytöstään kun kuitenkin pysyt siinä vierellä. Jos eroat (mitä suosittelisin) niin arvaan että asia tulee miehelle täysin puun takaa, asiathan oli niin hyvin kun sinä siedit häntä...
Mitä jos keskustelisit miehesi kanssa ja kokeilisitte vaikka tehdä niin, että kävisitte treffeillä kerran viikossa ja joka toinen viikko miehesi valitsee tekemisen ja joka toinen viikko sinä. Saisit sitä yhteistä aikaa ja kivaa tekemistä.
Alkaisin panostaa omaan hyvinvointiin. Tekisin jotain sellaista ruokaa, josta vain itse pidän tai vain itselleni. Kävisin joka päivä harrastamassa liikuntaa, ostaisin uusia vaatteita. Jos etäisyyden ottaminen ei tuo muutosta, eroaisin.
Parisuhdeterapia. Siellä ammattilainen käy asian läpi niin että mies ymmärtää asian. Sitten joko yjteiselo jatkuu, tai ei jatku, ja tuolloin se on sitten yhteinen päätös, kun molemmat ymmärtävät asiat.