Syntyykö vauva itsekseen jos nainen ei ponnista yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei mahtunut ja supistukset loppuivat 9h jälkeen. Leikattiin ulos. Simäkulma ummessa ja mustana. Kirurgi vetäs vielä lisäksi korvan kahtia. Onneksi ei silmää

Muuten en nyt kommentoi, mutta sinut on leikannut gynekologi, ei kirurgi. 

Eikö gynekologi ole myös kirurgi? 

Ei, vaan gynekologi, jonka työhön kuuluu naisten leikkaaminen. 

Muita leikkaavia lääkäreitä on esim. urologi ja jne... eli ei kaikki leikkaava ole kirurgi. 

Ekassa ja tokassa jouduin ponnistamaan kätilön käskiessä.

Kolmas tuli itsekseen ulos, en mielestäni ponnistanut (toivoin että edes ambulanssi ehtii paikalle) vaan supistukset työnsi vauvan ulos. Mutta sattui se silti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ponnistaa. Tulee ulos ihan omin voimin. En tiedä miksi sitäkin tuputetaan kun on ihan turhaa äidin rääkkäämistä ja vastuullistamista. Kyllä se ulos tulee ilmankin.

Huomaa, että olet mies eikä sinulla ole mitään kokemusta synnytyksestä. Tarve ponnistaa tulee ihan itsekseen. Ei sitä tarvitse kenenkään tuputtaa :D

t. neljän äiti

Kolme olen synnyttänyt enkä tänä päivänäkään tiedä mikä on ponnistamisen tarve tai ponnistaminen. Kätilön mieliksi pidin jotain ähkivää ääntä, mutta synnytyksen hetkellä ei ole kyllä mitään yhteyttä alakertaan,se vain on vaikka miten yrittäisi jotain viestiä sinne saada. Alle minuutti on lyhin aika kun lapsi on ollut ulkona. Silloinkin kätilö huusi pidättele, niin kuin mitä olisi pitänyt pidätellä? Eiköhän se kakara sieltä ulos tule kun on tullakseen. Eikä muuten ole ikinä ollut peräpukamia mistä synnytyksen jälkeen naiset valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Ekassa ja tokassa jouduin ponnistamaan kätilön käskiessä.

 

Kolmas tuli itsekseen ulos, en mielestäni ponnistanut (toivoin että edes ambulanssi ehtii paikalle) vaan supistukset työnsi vauvan ulos. Mutta sattui se silti. 

Supistukset on osa ponnistamista. Ilman minkäänlaista ponnistamista ei ole mahdollista saada vauvaa ulos synnytyskanavasta. Ei se sieltä itsekseen solahda, vaikka nopeassa synnytyksessä saattaa siltä tuntua. 

Saako esittää vähän tyhmän kysymyksen (koska en ole koskaan synnyttänyt alateitse). Että miten sitä ponnistusta käytännössä synnyttäessä tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei mahtunut ja supistukset loppuivat 9h jälkeen. Leikattiin ulos. Simäkulma ummessa ja mustana. Kirurgi vetäs vielä lisäksi korvan kahtia. Onneksi ei silmää

Muuten en nyt kommentoi, mutta sinut on leikannut gynekologi, ei kirurgi. 

Eikö gynekologi ole myös kirurgi? 

 

Ei. Gynekologi on naistentautien erikoislääkäri. Kirurgi on kirurgian erikoislääkäri. 

Kyllä, mutta gynekologit tekevät myös isoja leikkauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ponnistaa. Tulee ulos ihan omin voimin. En tiedä miksi sitäkin tuputetaan kun on ihan turhaa äidin rääkkäämistä ja vastuullistamista. Kyllä se ulos tulee ilmankin.

Huomaa, että olet mies eikä sinulla ole mitään kokemusta synnytyksestä. Tarve ponnistaa tulee ihan itsekseen. Ei sitä tarvitse kenenkään tuputtaa :D

t. neljän äiti

Kolme olen synnyttänyt enkä tänä päivänäkään tiedä mikä on ponnistamisen tarve tai ponnistaminen. Kätilön mieliksi pidin jotain ähkivää ääntä, mutta synnytyksen hetkellä ei ole kyllä mitään yhteyttä alakertaan,se vain on vaikka miten yrittäisi jotain viestiä sinne saada. Alle minuutti on lyhin aika kun lapsi on ollut ulkona. Silloinkin kätilö huusi pidättele, niin kuin mitä olisi pitänyt pidätellä? Eiköhän se kakara sieltä ulos tule k

Älä valehtele. Et sinä lasta saa ulos ponnistamatta. Ihan turha yrittää vängätä faktoja vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekassa ja tokassa jouduin ponnistamaan kätilön käskiessä.

 

Kolmas tuli itsekseen ulos, en mielestäni ponnistanut (toivoin että edes ambulanssi ehtii paikalle) vaan supistukset työnsi vauvan ulos. Mutta sattui se silti. 

Supistukset on osa ponnistamista. Ilman minkäänlaista ponnistamista ei ole mahdollista saada vauvaa ulos synnytyskanavasta. Ei se sieltä itsekseen solahda, vaikka nopeassa synnytyksessä saattaa siltä tuntua. 

Supistukset tuntuu selässä, miten ne sieltä mihinkään ponnistamiseen vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Saako esittää vähän tyhmän kysymyksen (koska en ole koskaan synnyttänyt alateitse). Että miten sitä ponnistusta käytännössä synnyttäessä tehdään?

Karu, mutta havainnollinen esimerkki: Jos sinulla on maha kovalla ja ulosteen tulo on tiukassa, teet vessassa aikalailla samaa kuin nainen ponnistaessaan vauvaa ulos. Kohde vain "hieman" eri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei mahtunut ja supistukset loppuivat 9h jälkeen. Leikattiin ulos. Simäkulma ummessa ja mustana. Kirurgi vetäs vielä lisäksi korvan kahtia. Onneksi ei silmää

Muuten en nyt kommentoi, mutta sinut on leikannut gynekologi, ei kirurgi. 

Eikö gynekologi ole myös kirurgi? 

 

Ei. Gynekologi on naistentautien erikoislääkäri. Kirurgi on kirurgian erikoislääkäri. 

Kyllä, mutta gynekologit tekevät myös isoja leikkauksia. 

Kyllä, mutta se ei tee gynekolgista kirurgia. Kaksi täysin eri erikoistumisalaa. Ja se, että lääkäri leikkaa, ei muuta häntä kirurgiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse ponnistaa. Tulee ulos ihan omin voimin. En tiedä miksi sitäkin tuputetaan kun on ihan turhaa äidin rääkkäämistä ja vastuullistamista. Kyllä se ulos tulee ilmankin.

Huomaa, että olet mies eikä sinulla ole mitään kokemusta synnytyksestä. Tarve ponnistaa tulee ihan itsekseen. Ei sitä tarvitse kenenkään tuputtaa :D

t. neljän äiti

Kolme olen synnyttänyt enkä tänä päivänäkään tiedä mikä on ponnistamisen tarve tai ponnistaminen. Kätilön mieliksi pidin jotain ähkivää ääntä, mutta synnytyksen hetkellä ei ole kyllä mitään yhteyttä alakertaan,se vain on vaikka miten yrittäisi jotain viestiä sinne saada. Alle minuutti on lyhin aika kun lapsi on ollut ulkona. Silloinkin kätilö huusi pidättele, niin kuin mitä olisi pitänyt

Sinä tässä vänkäät. Et tunne minua, et kehoani. Kun ei ponnistuta niin ei ponnistuta. Kyllä minä kehoni tunnen ja sinä et.

Minulla loppui supistukset kokonaan ponnistusvaiheessa. Kätilökin päivitteli että joudut itse ponnistamaan lapsen ulos kun ei ole supistuksia. Eli sisään olisi lapsi kuollut jos ei olisi ponnistanut. Oksitosiinitippakin oli jo mennyt useamman tunnin mutta sekin lakkasi vaikuttamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekassa ja tokassa jouduin ponnistamaan kätilön käskiessä.

 

Kolmas tuli itsekseen ulos, en mielestäni ponnistanut (toivoin että edes ambulanssi ehtii paikalle) vaan supistukset työnsi vauvan ulos. Mutta sattui se silti. 

Supistukset on osa ponnistamista. Ilman minkäänlaista ponnistamista ei ole mahdollista saada vauvaa ulos synnytyskanavasta. Ei se sieltä itsekseen solahda, vaikka nopeassa synnytyksessä saattaa siltä tuntua. 

Supistukset tuntuu selässä, miten ne sieltä mihinkään ponnistamiseen vaikuttaa?

Se, missä asia tuntuu ei ole sama asia kuin se, missä asia tapahtuu. Vai synnytitkö sinä muka selän kautta? :D

Kyllä minulla toinen lapsi syntyi ilman yhtäkään ponnistusta. Hän luiskahti vaan ulos supistuksen yhteydessä. Kätilökään ei huomannut, että sydänäänien heikkeniminen johtui siitä, että oli jo synnytyskanavassa.

Sinä tässä vänkäät. Et tunne minua, et kehoani. Kun ei ponnistuta niin ei ponnistuta. Kyllä minä kehoni tunnen ja sinä et.

Ei sinun kehosi toimi yhtään sen kummemmin kuin muidenkaan naisten kehot. Eikä biologiset faktat muutu, vaikka miten kiukuttelisit. Sinä ponnistit, vaikka et tajunnut niin tekeväsi. Kertoo siitä, että synnytyksesi oli niin nopea, ettet ehtinyt tajuta ponnistuksen tunnetta ennen kuin ponnistus oli jo ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se keho vaan ponnistaa vaikkei itse tekisikään mitään. Mut nopeammin se tuska on ohi kun itse myös aktiivisesti osallistuu siihen ponnistamiseen. En kykene uskomaan, että kukaan siinä tilanteessa pystyisi pokkana päättämään ettei nyt huvitakaan ponnistella.

Mä kun menin esikoista synnyttämään, niin halusin tuntea oman kropan tyystin ja antaa sen tehdä työn ilman kipulääkkeitä välissä. En tykkää sanasta voimaannuttava, mutta sitten kun tuli aika ponnistaa niin ihan kuin olisin katsonut itseäni toisesta perspektiivistä tsemppaamassa kehoa ponnistamaan ja se tunne oli todellakin voimaannuttava, miten alkukantaisesti naisen kroppa toimikaan! Mutta jos en olisi auttanut kroppaa ponnistamisessa, niin varmasti vieläkin olisin ponnistamassa. Oli se kroppa 30h kipeän avautumisen jälkeen niin valtavan väsynyt. 

Synnytystie väljenee ja löystyy osin pysyvästi jokaisen synnytyksen myötä, joten samankokoinen ja samassa asennossa syntyvän lapsen synnyttäminen keskimäärin helpottuu lapsiluvun kasvaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako esittää vähän tyhmän kysymyksen (koska en ole koskaan synnyttänyt alateitse). Että miten sitä ponnistusta käytännössä synnyttäessä tehdään?

Karu, mutta havainnollinen esimerkki: Jos sinulla on maha kovalla ja ulosteen tulo on tiukassa, teet vessassa aikalailla samaa kuin nainen ponnistaessaan vauvaa ulos. Kohde vain "hieman" eri. 

Tämä ei oidä paikkansa koska synnytyksessa ei tule tuollaista tunnetta missään vaiheessa. Vaikka yrittäisikinilman tunnetta, niin sinne alapäähän saa mitään kontrollia että voisi edes yrittää tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako esittää vähän tyhmän kysymyksen (koska en ole koskaan synnyttänyt alateitse). Että miten sitä ponnistusta käytännössä synnyttäessä tehdään?

Karu, mutta havainnollinen esimerkki: Jos sinulla on maha kovalla ja ulosteen tulo on tiukassa, teet vessassa aikalailla samaa kuin nainen ponnistaessaan vauvaa ulos. Kohde vain "hieman" eri. 

Tämä ei oidä paikkansa koska synnytyksessa ei tule tuollaista tunnetta missään vaiheessa. Vaikka yrittäisikinilman tunnetta, niin sinne alapäähän saa mitään kontrollia että voisi edes yrittää tuollaista.

Lopetahan jo, lapsikulta. Kaikki huomasivat jo, ettet tiedä mitään synnyttämisestä. Jokainen oikeasti synnyttänyt tunnistaa kyllä paineentunteen ja tarpeen ponnistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sinä tässä vänkäät. Et tunne minua, et kehoani. Kun ei ponnistuta niin ei ponnistuta. Kyllä minä kehoni tunnen ja sinä et.

Ei sinun kehosi toimi yhtään sen kummemmin kuin muidenkaan naisten kehot. Eikä biologiset faktat muutu, vaikka miten kiukuttelisit. Sinä ponnistit, vaikka et tajunnut niin tekeväsi. Kertoo siitä, että synnytyksesi oli niin nopea, ettet ehtinyt tajuta ponnistuksen tunnetta ennen kuin ponnistus oli jo ohi. 

Ehkä minä olen se poikkeus. Sinä et ole. Sovitaan niin.