Kun sanotaan että nainen omii lapsen eikä anna miehelle tilaa olla isä
Niin mitä jos se isä ei kertakaikkiaan ota sitä tilaa vaikka sitä ihan tyrkyttää tai tee yhtään mitään lapsen kanssa? Vaikka kuinka yrittäisi antaa sitä kahdenkeskeistä aikaa isälle ja lapselle. Kun minusta lapsen kanssa ei voi olla niin että vahtaa koko ajan puhelinta sanomatta sanaakaan.
Kommentit (71)
En ymmärrä ihmistä, joka ei halua tutustua ja ottaa kontaktia omaan lapseensa.
Miehillä on pidempiä työpäiviä. Milloin naiset ottaa vastuun työelämästä ja ylitöistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan anna isän osallistua elatukseenkasn. Ei halua ertä se isä ostaa ruokaa ja vaatteita lapselle.
Suomessa on hyvin yleistä että talouden ja lasten kulut maksetaan 50/50. Ja samaan aikaan voi olla että äiti hoitaa lapset 95 prosenttisesti.
Äärimmäisen harva nainen maksaa oikeasti puolet kaikista yhteisistä kuluista ihan jokainen nainenkaataa maksu rasitteen pääsääntöisesti mihen hoidettavaksi.
Miehet sanovat hoitavansa osuutensa ja naiset sanovat maksavansa osuutensa mutta kaikki me tiedämme että naiset hoitavat 95% lapset ja mies hoitaa 95% laskut
Höpö höpö. Täältä palstalta tiedetään esimerkiksi, että ruokamenot maksetaan useimmiten puoliksi ja silti mies syö niistä paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmistä, joka ei halua tutustua ja ottaa kontaktia omaan lapseensa.
Työväkeä. Ei kerkeä ja ei anneta mahdollisuutta kun työtä pitää tehdä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan anna isän osallistua elatukseenkasn. Ei halua ertä se isä ostaa ruokaa ja vaatteita lapselle.
Suomessa on hyvin yleistä että talouden ja lasten kulut maksetaan 50/50. Ja samaan aikaan voi olla että äiti hoitaa lapset 95 prosenttisesti.
Äärimmäisen harva nainen maksaa oikeasti puolet kaikista yhteisistä kuluista ihan jokainen nainenkaataa maksu rasitteen pääsääntöisesti mihen hoidettavaksi.
Miehet sanovat hoitavansa osuutensa ja naiset sanovat maksavansa osuutensa mutta kaikki me tiedämme että naiset hoitavat 95% lapset ja mies hoitaa 95% laskut
Höpö höpö. Täältä palstalta tiedetään esimerkiksi, että ruokamenot maksetaan useimmiten puoliksi ja silti mies syö niistä paljon enemmän.
Ja miehet antaa palstalla ymmärtää, ettei tästä saisi valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmistä, joka ei halua tutustua ja ottaa kontaktia omaan lapseensa.
Työväkeä. Ei kerkeä ja ei anneta mahdollisuutta kun työtä pitää tehdä vaan.
Kuka sitä asetta pitää ohimolla?
Omia ja toisten kokemuksia
äitillä rintatulehdus. Pyytää tietokoneella pelaavaa isää vaihtamaan vaipan ihmetyksen jälkeen. Vastaus: joo, laita se vauva tohon hoitopöydälle, ni mä vaihan kohta.
synnärillä kätilön seuratessa vieressä tuore isä pukee vauvalle kietaisupaitaa ja vetää sisemmät nauhat liian tiukalle. Kätilö huomauttaa ihan asiallisesti. Kätilön poistuttua isä valittaa kätilön asiallisesta kommentista tyyliin: kyllä mä tiedän, mitä mä teen, vtun h uora, mitä se mulle aukoo päätään.
huoh. Ja tämmöset pitäs yksin jättää vauvojen kanssa???
Se että nainen muka-vaatii tekemään ns omalla tavallaan ei ole sitä, että nainen vaatisi jotain omaa agendaansa soveltamaan vaan sitä, että nainen on käyny esimerkiksi neuvolassa ja pyrkii noudattamaan neuvolan suosituksia.
Meillä esimerkiksi mies ei tänä päivänkään osaa ennakoida yhtään. Siis hän lähtee kauppaan siinä vaiheessa, knu lapset jo huutaa nälkäänsä, kaivelee kumisaappaita vasta kun sataa kaatamalla jne.
Se on yksinkertaisesti huonoa vanhemmuutta, ei mitään omanlaistansa.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on pidempiä työpäiviä. Milloin naiset ottaa vastuun työelämästä ja ylitöistä?
Ei tuo enää pidä paikkaansa. Tyttäreni perheessä esim. mies tekee etänä töitä ja tyttärellä on pitkä työmatka. Samat viikkotunnit kuitenkin molemmilla, joten mies on enemmän kotona. Mies on myös tällä hetkellä hoitovapaalla ja tytär käy töissä. Miehet vaan sopivasti aina unohtavat naisten tekemiset laskeskellessaan omiaan.
Ihana mies sanoi, että lähde vaan lenkille, hän on lapsen kanssa. Tulen kotiin, vauva huutaa läkähtyneenä pinnasängyssä ja ukko nukkuu sohvalla.
Vastaavia sattui pari kertaa. Lakkasin luottamasta miehen kykyyn pitämään lapsia hengissä.
Ne kerrat, kun painostin (kyllä, painostin!) Miestä viettämään aikaa lasten kanssa viemällä ne puistoon johti siihen, että he tulivat tunnin päästä "jokohan äiti on rauhoittunut että uskalletaan tulla kotiin" joten lopetin senkin.
Sitten vapautin hänet muutenkin perhevastuista (ihan oikeudenmukaista elatusmaksua lukuunottamatta) maksettuani suhteen ajan ne juoksevat kulut ja hän hoiti kiinteän omaisuuden (ts erossa otin lapset ja oman tuulenhuuhtoman takapuoleni)
Hetken olin ilahtunut siitä, että mies pääsi vihdoin eroon lapsiperhearjesta ja saattoi keskittyä olemaan kiva iskä.
Nuorempi lopetti isänsä tapaamisen 15-vuotiaana eikä niillä ole sen jälkeen ollut mitään yhteyttä. Vanhempi pitää satunnaista yhteyttä.
Mutta hei, eksäni on varmaan ihan yksittäistapaus. Ennen lapsia hänellä oli kovasti suunnitelmia siitä, miten hieno isä hän aikoo olla.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on pidempiä työpäiviä. Milloin naiset ottaa vastuun työelämästä ja ylitöistä?
Pienten lasten vanhempana ei ole aika tehdä ylitöitä. Työelämä saa silloin joustaa, tehdään osa-aika- ja etätyötä. Lapset kasvaa, töihin ehtii myöhemminkin.
T. nainen, joka hoiti lapsen lähes ylsin ja maksoi talouden kuluista suurimman osan, koska mies ei ottanut vastuuta.
Isät ei ota myöhemminkään vastuuta. Koulun vanhempainillassa kun kysellään, että ketkä liittyy vanhempainneuvostoon, niin naisia naisia vaan. Jokaikinen vuosi. Opettajakin on ohimennen sanonut, että mahtuisi tänne isiäkin ja että ei ole korkean kynnyksen hommaa. Jos joku isä nimensä listaan pistää jonain päivänä, niin en osaa edes kuvitella sitä suitsutuksen määrää.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on pidempiä työpäiviä. Milloin naiset ottaa vastuun työelämästä ja ylitöistä?
Provota yrität, mutta vastaan silti. Ihmiset harvoin, tuskin koskaan katuvat sitä etteivät elämässään tehneet enemmän töitä. Sen sijaan etäisiä suhteita lapsiinsa ja poissaoloa heidän luotaan katuu moni. Minä en naisena jumaloi työnantajaani. Työ on korvattavissa. Lapseni on minulle tärkein ja hän on pieni vain hetken.
Mutta hei, eksäni on varmaan ihan yksittäistapaus. Ennen lapsia hänellä oli kovasti suunnitelmia siitä, miten hieno isä hän aikoo olla.
Tuttu tarina. Meillä lupaillut ja vannonut vapautti itsensä myös elatusvelvollisuudesta heittäytymällä tulottomaksi. Lapsen kasvatti kanssani sitten toinen aviomies, jolle lapsi tai elatus ei ollut ongelma, vaikkei oma ollutkaan. Hänen kanssaan en riskejä edes ottanut. Ilmeisesti miehiä on kahdenlaisia, on loisia ja on toisia.
Meidänkin aikuisella tyttärellä on jonkinlaiset välit biologiseen isäänsä, jota nyt jälkeenpäin kovasti kiinnostaisi isyys, kun karma lävähti vasten kasvoja ja toisen liiton teinipoika kyselee, miksi siskopuolta näkee niin harvoin. Oh well.
Moni mies tykkää kovasti lapsista, sen 10 min kun niitä tehdään, sen jälkeen yleensä mieli muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noissa tapauksissa on ennemminkin isä, joka kyllä hoitaa lasta mutta tekee mikromanageeravan äidin mielestä kaiken väärin. Väärät, yhteensopimattomat vaatteet, väärä ruokalappu, vaippa vähän sinne päin, eli lapsen äiti korjaa aivan kaikkea, mitä isä tekee eri tavalla kuin äiti itse tekisi. Uskoisin tällaisesta seuraavan helpoati, että isä ei lopulta tee mitään, koska kaikki menee kuitenkin väärin ja aina tulee sanomista.
Tarviiko olla niin saakelin tampio, että laiskuuttaan tekee asiat miten sattuu? Tämä ärsyttää miehissä helvetisti. Ei jaksa laittaa mitään terveellistä/ monipuolista syötävää tarjolle, ei jaksa pukea tarpeeksi vaatetta, ei jaksa olla läsnä kun pitää räplää puhelinta jne. Mikä parasta kun mies on lapsen kanssa kotona niin yksikään kotityö ei ole tehtynä. Naiselta vaaditaan lapsen laadukkaan hoidon lisäksi myös kotitöiden tekoa.
Mikä lisääntymisessä on niin ihanaa, että ollaan valmiita pilaamaan lopuuelämänsä tässä ainut laatuisessa mahdollisuudessa elää, joka annetaan vain yhden kerran?????
t; vela
Mä hoidin ekan lapsen vauva-ajan melkein kokonaan. Sit kun synnyttäjä oli selvinnyt komplikaatioista ja masennuksesta, niin alkoi vieraannuttaa. Joka tapauksessa komppaan edellisiä, että lapsen/lasten kanssa helpompi olla keskenään ilman äidin päsmäröintiä. Lapsen kanssa oleminen on kivaa puuhaa, mutta äidin läsnäolo saa ahdistuneeksi ja vie ne voimat, jotka on tarkoitettu lapsen kans olemiseen. Ero on parasta, mitä pikkulapsen vanhemmat voivat tehdä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä hoidin ekan lapsen vauva-ajan melkein kokonaan. Sit kun synnyttäjä oli selvinnyt komplikaatioista ja masennuksesta, niin alkoi vieraannuttaa. Joka tapauksessa komppaan edellisiä, että lapsen/lasten kanssa helpompi olla keskenään ilman äidin päsmäröintiä. Lapsen kanssa oleminen on kivaa puuhaa, mutta äidin läsnäolo saa ahdistuneeksi ja vie ne voimat, jotka on tarkoitettu lapsen kans olemiseen. Ero on parasta, mitä pikkulapsen vanhemmat voivat tehdä yhdessä.
Se, että itse et osannut hoitaa parisuhdettasi ei tarkoita, ett muut eivät osaisi hoitaa omiaan.
Itse en sinskaan syyllistä. Kerroin omsn kokemuksen js jos idä ri hoida lssta, niin sittrn se ei hoida. Siinä ri sitten tarvitsekaan puhua tilan antamisesta isälle, vaan vastuuttomasta isästä. Joku on mennyt jo pieleen ennen lapsen syntymää.
M46