Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aloitin työt lukiossa elokuussa
04.09.2024 |
Valmistuin kaksi vuotta sitten matematiikan opettajaksi ja aloitin tänä syksynä työt pk-seudulla lukiossa, jossa sisäänpääsyn keskiarvoraja on yli 8.
Ihmettelen, että valtaosa opiskelijoista ei hallitse edes prosenttilaskennan perusteita saati ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisemista. Tuntuu, että kaikki peruskoulun asiat pitäisi opettaa uudelleen lukiossa. Työ ei ollutkaan sellaista kuin kuvittelin.
Kommentit (29)
Voimia sinulle, lukiossa opettaminen ei ole helppoa. Osa opiskelijoista on siellä päivähoidossa, osa puolestaan opiskelee tavoitteellisesti. Eriyttäminen isoissa ryhmissä haastavaa ja opintojaksokokonaisuudet ovat laajoja.
T: lukion enkun ope Keski-Suomesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisityrittänyt päästä yli 9ka:n lukioon opettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Heti hanskat tiskiin vaikka kuukausi oltu töissä? Sinähän se opettaja olet, ei muuta kun työtä tekemään ja palkkaa tienaamaan.
En ole heittämässä hanskoja tiskiin, pitää vaan asennoitua uudelleen.
Ap
Eikös ekalla kurssilla kerrata juuri siitä syystä, että saadaan kaikki samalle viivalle? Tuossa iässä nuoria kiinnostaa vaan senhetkiset asiat ja ne yhtälöt haihtuvat yläkoulussa heti kokeen jälkeen pois mielestä. Ei tuossa nyt mitään ihmeellistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ekalla kurssilla kerrata juuri siitä syystä, että saadaan kaikki samalle viivalle? Tuossa iässä nuoria kiinnostaa vaan senhetkiset asiat ja ne yhtälöt haihtuvat yläkoulussa heti kokeen jälkeen pois mielestä. Ei tuossa nyt mitään ihmeellistä ole.
No ei se ihan näin ole. Uusia asioita pitäisi opettaa, ei voi aikaa tuhlata loputtomaan kertaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taso on laskenut. Vanha peruskoulun seiskan tokarikin päihittää nykyiset kirjottaneet. Se peruskoulu ja elämänkoulu. Olen työssäni havainnut saman kuin ap.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ekalla kurssilla kerrata juuri siitä syystä, että saadaan kaikki samalle viivalle? Tuossa iässä nuoria kiinnostaa vaan senhetkiset asiat ja ne yhtälöt haihtuvat yläkoulussa heti kokeen jälkeen pois mielestä. Ei tuossa nyt mitään ihmeellistä ole.
Tätä olin tulossa kirjoittamaan. Joka vuosi peruskoulussa ja lukiossa kerrataan aluksi edellisten vuosien (keskeisimmät) asiat, ja sitten mennään syvemmälle. Ja jatko-opinnoissa tämä jatkuu. Ei kai mitään nyansseja nyt voikaan muistaa, tärkeintä on että on vähän kärryillä - kertauksella asiat sitten palaavat mieliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nykynuoriso on älykkäämpää kuin edeltävät sukupolvet. He ymmärtävät ilmastonmuutoksen vakavuuden, suvaitsevat sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuutta ja taistelevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Nuoret vievät meidät avaruusaikaan luovalla ajattelullaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuoriso on älykkäämpää kuin edeltävät sukupolvet. He ymmärtävät ilmastonmuutoksen vakavuuden, suvaitsevat sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuutta ja taistelevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Nuoret vievät meidät avaruusaikaan luovalla ajattelullaan.
Totta varmaan, ei tuohon mitään prosenttilaskentaa tarvita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi lukion eka matikan kurssi on äärimmäisen tärkeä opiskelijoille! Sulla on nyt tuhannen taalan paikka muuttaa edes yhden opiskelijan tulevaisuus matikan osalta paremmaksi. Pitkää pinnaa ja yritä parhaasi! Älä anna periksi.
Itselläni ala-asteen matikka 9, yläaste 6-7. Yläasteella en ensinnäkään huonon kuulon takia kuullut mitä matalaääniset miesopettajat puhuivat, enkä uskaltanut kysyä mitään apua. Onneksi pari kaveria auttoi niin paljon, että pääsin tuolla 6-7 aina kokeista läpi, vaikka en ymmärtänyt asioita. Viimeisinä yläasteen viikoina pääsin ysillä heikompitasoisten matikan ryhmään, jossa oli selkeä ja kovaääninen naisopettaja. Ymmärsin lopulta yläasteen matikan perusasiat!!
Lukion ekan matikan kurssi, uusi naisopettaja. Ymmärsin asiat melko hyvin. Kokeesta sain 8+ tai 8,5. Tuo oli lukion paras matikan arvosana. Mutta noin 7 sain lopuista kursseista (eri miesopettajia; vaikeus kuulla ja ymmärtää). Mutta pääsin kaikista kursseista läpi tuolla tasolla.
Olen aikuisena maisteri ja kandi toiselta alalta. Aina olen päässyt kaikista matikan kursseista yliopistossa läpi. Helppoa ei ole ollut. Mutta tärkein kulmakivi on ollut yläasteen lopun muutama viikko kertausta alkeisryhmässä ja lukion ensimmäinen matematiikan kurssi ja hyvä opettaja molemmissa näissä. Ilman näitä, en olisi ikinä päässyt mistään matematiikasta läpi, enkä ymmärtänyt myöhemmin enää mitään matematiikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös ekalla kurssilla kerrata juuri siitä syystä, että saadaan kaikki samalle viivalle? Tuossa iässä nuoria kiinnostaa vaan senhetkiset asiat ja ne yhtälöt haihtuvat yläkoulussa heti kokeen jälkeen pois mielestä. Ei tuossa nyt mitään ihmeellistä ole.
No ei se ihan näin ole. Uusia asioita pitäisi opettaa, ei voi aikaa tuhlata loputtomaan kertaamiseen.
No ei. Mutta yliopiston lehtorit valittavat samaa...
Täytyy miettiä MIKSI lähti opiskelemaan opettajaksi ja juuri tätä ainetta/alaa. Miksi opiskelin vuosia matematiikan opettajaksi? Kyllä se motivaatio sieltä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taso on laskenut. Vanha peruskoulun seiskan tokarikin päihittää nykyiset kirjottaneet. Se peruskoulu ja elämänkoulu. Olen työssäni havainnut saman kuin ap.
Arvatkaa, kuinka moni nykyinen lukiolainen olisi selvinnyt oppikoulun pääsykokeesta 1960-luvulla. Siinä oli päässälaskua, sanallisia tehtäviä ja erikseen äidinkielen tehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykynuoriso on älykkäämpää kuin edeltävät sukupolvet. He ymmärtävät ilmastonmuutoksen vakavuuden, suvaitsevat sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuutta ja taistelevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Nuoret vievät meidät avaruusaikaan luovalla ajattelullaan.
Avaruusaikaan meidät vei viime vuosisadan alkupuolella syntynyt sukupolvi. Jos et ole tiennyt, kuuhun lennettiin jo vuonna 1969 .
PS. Sarkasmi on vaikea laji.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy miettiä MIKSI lähti opiskelemaan opettajaksi ja juuri tätä ainetta/alaa. Miksi opiskelin vuosia matematiikan opettajaksi? Kyllä se motivaatio sieltä löytyy.
Motivaatiosta tuskin on kyse, vaan siitä ettei lukiolaiset hallitse peruskoulun asioita.
Jos lukiossa pitää jankata perusopetuksen asioita ja yrittää siihen päälle vielä opettaa uutta asiaa, on helpompaa mennä peruskouluun töihin. Siellä ei tarvitse kieli vyön alla suorittaa, aikaa asioiden käymiseen on kylliksi.
Sama koskee kaikkia oppiaineita, mutta eniten siitä on haittaa matematiikassa, äidinkielessä ja muissa kielissä. Lukion opettajana pääsee myös näkemään, miten valtavan suuria ovat älykkyys- ja motivaatioerot ihan tavallisilla lukiolaisilla ihan tavallisissa lukioissa.
Lukuvuosi on vasta ihan aluillaan, jospa ne laskukaavat sieltä jostain pulpahtaisi oppilaiden päähän. Ja opetetaanko edes jokaisella yläasteella prosenttilaskua, ja jos opetetaan niin käydäänkö asia niin perustellisesti läpi, että sen osaa loppuikänsä.
Meillä oli kerran kesätöissä lukiosta keväällä valkolakin saanut tyttö, joka ei todellakaan osannut prosenttilaskua, että ei sitä vissiin opeteta kaikiss lukioissakaan.
Koska koulut vasta alkoivat, puhut siis MAY01 kurssista, muita kun ei vielä ole edes ehditty aloittaa.. katsoin tuota sisältöä ja minusta nimenomaan on kyse peruskoulun asioiden kertauskurssista: https://peda.net/kouvola/kl/kuusankosken-lukio/oppiaineet/may01?
Alue: Aihe vapaa
Heti hanskat tiskiin vaikka kuukausi oltu töissä? Sinähän se opettaja olet, ei muuta kun työtä tekemään ja palkkaa tienaamaan.