Onko videopelien pelaaminen merkki sivistyneisyydestä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Ei kyllä tyhmyydestäkään, jos harrastaa muutakin.

Onko sivistyneisyys tyhmyyden vastakohta? Minusta tyhmä on pikemminkin yksinkertainen ja sivistynyt taas kultturelli. 

Pelaajana pidän silti jopa puhtaita ongelmanratkaisupelejä viihteenä. Tosin paljon älykkäämpänä viihteenä kuin tosi-tv-sarjojen katsomisen. Katson kyllä joitain tosi-tv-sarjoja, kuten Love is Blind ja Circle silloin tällöin. En niitä, jossa vähän teineistä vanhemmat rellestää jossain saarella iskien toisiaan. Pelit voivat olla tosi nerokkaasti tehtyjä ja tarinallisesti loistavia, mutten muista että peli olisi saanut minua ikinä kyyneliin, toisin kuin elokuvat tai kirjat. Tai voihan olla, että muistini pettää.

Ja pelit muka vain aivotonta örkkien ampumista, noin väittänyt on kyllä sivusilmällä nähnyt jotain puoliaivotonta mättöä ja päätellyt, että siinä on kaikki. 80-luvulla oli tekstiseikkailupelejä, muistaako joku? Magnetic Scrolls ja Guild of Thieves. Fish. Muistaako joku Dungeon Masterin? Siinä tosin oli vähän örkkien tappoa, muttei silmitöntä sellaista.  Muistan vieläkin sen äänen kun rautaovi rullasi auki ja pääsi etenemään syvemmälle tyrmään, yhä alemmalle ja alemmalle tasolle. Sitten soihtu hiipuikin ja pimeässä nurkassa vilahti jotain... heh, nostalgista. 

Lienen boomeri, koska sivistynyt ihminen tuo kyllä silti mieleen koulutetun ja kirjoja lukevan, ei niinkään pelejä pelaavan (vaikka muuten olisi älykkäämpikin)

t. N48