Tarvitseeko 3-vuotias samanikäisiä leikkikavereita?
Monet tuntuvat ajattelevan, että lapsen paikka on kotona niin kauan kuin mahdollista. Jos lähipiirissä ei ole lapsia, eikä mahdollisuutta kerhoihin, niin onko lapsen todella parempi olla äidin kanssa kotona 24/7 vai esimerkiksi 3 x 5h viikossa päiväkodissa leikkimässä ikätovereiden kanssa?
Kommentit (140)
Lapsetkin ovat yksilöitä. Äidin liika hallitsevuus perheessä on joskus myös ongelma.
Lasta pitää tukea ja innostaa leikkimään muiden kanssa ja saada turvalliset ensikokemukset pettymysten kohtaamisesta. Esim. Lelujen jakaminen.
Kasvatus on työtä.
Riippuu siitä kuinka sosiaalinen tapaus on
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo osa-aikahoito on parempi kuin jatkaa vain kotona eskarilaiseksi asti. Lapsi tyytyy siihen, mitä annetaan, eikä osaa sanoa itse kaipaamisistaan mitään. Ikäisseura on kuitenkin kehitykselle hyväksi ja voi saada lapsen kukoistamaan tavoilla, jotka eivät viriä aikuisseurassa.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat väärässä. Vastahan julkaistiin korona-ajan pikkulapsista tutkimus, monet ovat jääneet pahasti jälkeen kehityksessä kun seurana oli vain omat vanhemmat.
Linkki?
3v alkaa jo kaivata kavereita ja toimintaa, ne on tärkeitä lapsen kehitykselle, kotona ei kaikkea voi tarjota.
Olen alkanut huomaamaan että kyllä kaipaa jo kovasti ikäistänsä seuraa. Syksyllä aloittaakin hoidossa, on silloin 3,5-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee tämä ajatus, että lapsen on parasta olla vain kotona ja päiväkoti on paha? Miten nämä 6-vuotiaat eskarilaiset oppii toimimaan ikätovereiden kanssa, jos on siihen asti ollut vain äitinsä kanssa?
Mistä tulee ajatus, että lapsi saa sosiaalisia kontakteja vain päiväkodissa?
Miten olisi vaikka naapurilapsiin tutustuminen. Tai harrastukset? Sisaruksetkin riittää monelle ihan hyvin.
Päiväkodissa lapsi voi oppia huonoja tapoja muilta lapsilta. Taudeista ja kiusaamisesta puhumattakaan.
Tässä tulee esimerkki isosta kaupungista. Työkaveri kertoi, että heidän leikki-ikäisellä lapsellaan ei ole kaveria viikonloppuna ja pyhinä. Tiesin perheen asuvan kerrostalossa. Samassa talossa oli nelivuotiaan lisäksi vain joku teini-ikäinen. Lapsia syntyy vähemmän kuin ennen. 70-luvulla tai 80-luvulla oli enemmän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä hinku mammoilla päästä lapsistaan eroon.
Ja isillä jo ennen kuin lapsi on edes syntynyt. On se kumma.
Mun kokemuksen mukaan kyllä. Ja helpoiten sitä säännöllistä seuraa löytää käymällä edes osa-aikaisesti päiväkodissa ja kerhossa. Leikkipuistoista harvemmin löytää enää säännöllistä, ikäistään seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Ap selvästi haluaisi kipata lapsensa hoitoon.
Itse olet lapsesi hankkinut, joten kyllä, sinun pitää olla sen kanssa 24/7. Tai sitten palkkaat joskus hoitajan kotiin, jos sinulla on joku meno. Päiväkoti ei ole hyvä paikka pienelle lapselle, etenkin jos itse vedät lonkkaa kotona etkä edes käy töissä. Kyllä lapsi sen vaistoaa.
Olet naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat väärässä. Vastahan julkaistiin korona-ajan pikkulapsista tutkimus, monet ovat jääneet pahasti jälkeen kehityksessä kun seurana oli vain omat vanhemmat.
Silloin on pahasti vikaa vanhemmissa. Mitä en ihmettele, jos av-mammat ovat kyseessä.
Omien vanhempien seura ei vastaa oman ikäluokan seuraa. Oma ikäluokka opettaa sosiaalista kanssakäymistä aivan eri tavalla kuin äiti tai isä, jotka sietää paljon keskivertoa enemmän ja (toivottavasti) omaavat myös paremmin ymmärrystä ja hermoja kuin lapset.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun 2v:kin kaipaa muiden lasten seuraa ja hänellä on paras kaverikin. Kaipaili kyseistä kaveria kovasti lomalla. Miksei siis myös 3v kaipaisi muita lapsia. Lapset myös oppivat sosiaalista normistoa toisiltaan, joten muiden lasten seura on tärkeää.
Tietysti kavereita voi olla myös muualla kuin päiväkodeissa, mutta helpoiten niitä saa siellä tai sitten harrastuksissa, jossa on aina sama porukka paikalla.
Joskus tulevaisuudessa kauhistellaan tätä käsittämätöntä lapsen sosiaalistamisen tarvetta. Sysätään muiden sekaan vaan niin oppii muka olemaan.
No ihminen on pääasiassa sosiaalinen! Ja varsinkin lapset nauttii suunnattomasti muiden lasten seurasta.
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikahoito päiväkodissa on huono vaihtoehto. Miksi? Kokopäiväiset ryhmäytyvät, eikä harvoin paikalla käväisevä pääse porukoihin mukaan, vaikka työntekijät tekisivät parhaansa auttaakseen vierailevaa tähteä leikkiin liittymisessä. Ulkopuolisuuden tunne voi jäädä pitkäksi aikaa, eikä lapsi ymmärrä, mistä se johtuu. Tuskin vanhemmatkaan, valitettavasti.
Päiväkotiryhmään myös otetaan enemmän lapsia, jos jotkut ovat vain osapäiväisiä. Kaikille pitää kuitenkin tehdä vasut yms. jolloin henkilökunnalle jää vähemmän aikaa myös sinun lastasi kohden. Ei hyvä.
Kerho tai kokopäiväpaikan varaaminen, jota voit kuitenkin käyttää vähemmän pitämällä säännöllisesti lomia.
Höpö höpö! Nykyään on paljon osa-aikaisia työpaikkoja vanhemmilla ja sitä myöten lapsiakin osa-aikaisesti hoidossa.
Mulla on 3,5v tyttärentytär, jota just tapasin pitkästä aikaa. Se sepusti ihan innoissaan ummet ja lammet sen kahdesta parhaasta kaverista, joitten kanssa on sekä samassa päiväkodissa, että harrastusryhmässä. Kyllä kaverit on tosi tärkeitä kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta, ei vanhemmat voi ystäviä korvata.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkään kukaan ei ole kertonut, että mistä niitä säännöllisiä kaverikontakteja lapselle saa, jos ei ole kerhoja, ei samanikäisiä lapsia lähipiirissä tai naapuristossa. Lapsille harrastukset on 1h viikossa ja siellä tehdään koko ajan jotain, ei niissä ehdi tutustumaan ja juttelemaan. Eli: mistä kavereita? Mä en jotenkin jaksa uskoa, että 3-vuotiaalle on hyväksi, ettei hänellä ole kavereita.
Samaa mäkin tässä pohdin.
Uppp