Tarvitseeko 3-vuotias samanikäisiä leikkikavereita?
Monet tuntuvat ajattelevan, että lapsen paikka on kotona niin kauan kuin mahdollista. Jos lähipiirissä ei ole lapsia, eikä mahdollisuutta kerhoihin, niin onko lapsen todella parempi olla äidin kanssa kotona 24/7 vai esimerkiksi 3 x 5h viikossa päiväkodissa leikkimässä ikätovereiden kanssa?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee tämä ajatus, että lapsen on parasta olla vain kotona ja päiväkoti on paha? Miten nämä 6-vuotiaat eskarilaiset oppii toimimaan ikätovereiden kanssa, jos on siihen asti ollut vain äitinsä kanssa?
Mistä tulee ajatus, että lapsi saa sosiaalisia kontakteja vain päiväkodissa?
Miten olisi vaikka naapurilapsiin tutustuminen. Tai harrastukset? Sisaruksetkin riittää monelle ihan hyvin.
Päiväkodissa lapsi voi oppia huonoja tapoja muilta lapsilta. Taudeista ja kiusaamisesta puhumattakaan.
Kaikilla ei ole sisaruksia tai naapurin lapsia. 1h viikossa harrastuksessa on vähän eri asia kuin vaikka 15-20 h viikossa päiväkodissa. Kummassakohan tutustuminen onnistuu paremmin?
Hirveä hinku mammoilla päästä lapsistaan eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee tämä ajatus, että lapsen on parasta olla vain kotona ja päiväkoti on paha? Miten nämä 6-vuotiaat eskarilaiset oppii toimimaan ikätovereiden kanssa, jos on siihen asti ollut vain äitinsä kanssa?
Mistä tulee ajatus, että lapsi saa sosiaalisia kontakteja vain päiväkodissa?
Miten olisi vaikka naapurilapsiin tutustuminen. Tai harrastukset? Sisaruksetkin riittää monelle ihan hyvin.
Päiväkodissa lapsi voi oppia huonoja tapoja muilta lapsilta. Taudeista ja kiusaamisesta puhumattakaan.Kaikilla ei ole sisaruksia tai naapurin lapsia. 1h viikossa harrastuksessa on vähän eri asia kuin vaikka 15-20 h viikossa päiväkodissa. Kummassakohan tutustuminen onnistuu paremmin?
Ei se määrä, vaan laatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun 2v:kin kaipaa muiden lasten seuraa ja hänellä on paras kaverikin. Kaipaili kyseistä kaveria kovasti lomalla. Miksei siis myös 3v kaipaisi muita lapsia. Lapset myös oppivat sosiaalista normistoa toisiltaan, joten muiden lasten seura on tärkeää.
Tietysti kavereita voi olla myös muualla kuin päiväkodeissa, mutta helpoiten niitä saa siellä tai sitten harrastuksissa, jossa on aina sama porukka paikalla.
Joskus tulevaisuudessa kauhistellaan tätä käsittämätöntä lapsen sosiaalistamisen tarvetta. Sysätään muiden sekaan vaan niin oppii muka olemaan.
Näin on toimittu aina. Ennen oma sisarusparvi oli niin iso että se riitti. Ennen lapset olivat taaperoista asti pihalla muiden lasten kanssa, eli sekin riitti. Vasta jostain ysäriltä alkaen perheet on olleet yhtä omissa oloissaan kuin nyt.
Alle kouluikäisellä lapsella joka ei harrasta mitään (edes äiti-lapsijumppaa) ja joka ei ole päiväkodissa/kerhossa on todennäköisesti aivan superpienet ympyrät jolloin ei opi toimimaan muiden lasten kanssa läheskään samalla tavalla kuin ne lapset jotka ovat ikäistensä seurassa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap selvästi haluaisi kipata lapsensa hoitoon.
Itse olet lapsesi hankkinut, joten kyllä, sinun pitää olla sen kanssa 24/7. Tai sitten palkkaat joskus hoitajan kotiin, jos sinulla on joku meno. Päiväkoti ei ole hyvä paikka pienelle lapselle, etenkin jos itse vedät lonkkaa kotona etkä edes käy töissä. Kyllä lapsi sen vaistoaa.
Käyn kyllä töissä ja myös opiskelen. Ei 3 x 5h viikossa päiväkodissa ole lapsen kippaamista hoitoon. Millaiset sosiaaliset taidot kasvaa lapselle, joka on kiinni äidissä 24/7? Hoitajan 15 tunnille viikossa saa tietysti itse maksamalla muutakin kautta, mutta aloituksessa oli kyse 3-vuotiaan tarpeesta oman ikäiseen kaveriseuraan.
Miten lapsi on sinussa kiinni 24/7, jos opiskelet ja käyt töissä?
3-vuotias ei tarvitse oman ikäistään kaveriseuraa niin paljon, ett
Ap:n kysymys on tarvitseeko 3v ikäistään seuraa ja vastaus on yksiselitteisesti kyllä tarvitsee.
Jos ei päiväkodista niin jostain muualta: harrastuksista, kerhoista, serkuista, vanhempien kavereiden lapsista. Jostain. Mitä isompi ryhmä / mitä enemmän lapsia tapaa, sitä helpompi on löytää kavereita joista itse pitää ja joiden kanssa itse sen ystävyyden solmii. Mikä muuten on myös tärkeä taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
t.
Silloin on pahasti vikaa vanhemmissa. Mitä en ihmettele, jos av-mammat ovat kyseessä.
Omien vanhempien seura ei vastaa oman ikäluokan seuraa. Oma ikäluokka opettaa sosiaalista kanssakäymistä aivan eri tavalla kuin äiti tai isä, jotka sietää paljon keskivertoa enemmän ja (toivottavasti) omaavat myös paremmin ymmärrystä ja hermoja kuin lapset.
Miten niin vanhemmilla olisi paremmin hermoja? Lapset sietää toisten kiljumista, mutta aikuiset ei yleensä jaksa kuunnella.
Joukossa tyhmyys myös tiivistyy.
Lapset oppivat toisiltaan kirosanoja ja ottavat muutenkin käyttäytymiseen mallia.
Ei tarvitse. Kyse on vasta 3-vuotiaasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun 2v:kin kaipaa muiden lasten seuraa ja hänellä on paras kaverikin. Kaipaili kyseistä kaveria kovasti lomalla. Miksei siis myös 3v kaipaisi muita lapsia. Lapset myös oppivat sosiaalista normistoa toisiltaan, joten muiden lasten seura on tärkeää.
Tietysti kavereita voi olla myös muualla kuin päiväkodeissa, mutta helpoiten niitä saa siellä tai sitten harrastuksissa, jossa on aina sama porukka paikalla.
Joskus tulevaisuudessa kauhistellaan tätä käsittämätöntä lapsen sosiaalistamisen tarvetta. Sysätään muiden sekaan vaan niin oppii muka olemaan.
Näin on toimittu aina. Ennen oma sisarusparvi oli niin iso että se riitti. Ennen lapset olivat taaperoista asti pihalla muiden lasten kanssa, eli sekin riitti. Vasta jostain ysäriltä alkaen perheet on olleet yhtä omissa oloissaan kuin nyt.
<
Kokemukseni on vanha mutta esikoulun aikaan ( kun se oli kotihoidetuille) koulukypsyystestit tehtiin pääosin heille jotka ennen esikoulua eivät olleet käyneet missään kerhoissa, ei seurakunnan, ei leikkikenttien kerhoissa, hyvin suppeasti vai n kotona ja omalla pihalla.
Kyselin hämmästyneenä miksei meidän pirjoa testattu, joulukuussa syntynyt. No ei nyt ilman muuta koulukypsiä, lukevia, sosiaalisia lapsia turhaan testata. Hän oli srkn kerhot, tanhusi, voimisteli, leikkikentän kerhoissa viihtyi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee tämä ajatus, että lapsen on parasta olla vain kotona ja päiväkoti on paha? Miten nämä 6-vuotiaat eskarilaiset oppii toimimaan ikätovereiden kanssa, jos on siihen asti ollut vain äitinsä kanssa?
Mistä tulee ajatus, että lapsi saa sosiaalisia kontakteja vain päiväkodissa?
Miten olisi vaikka naapurilapsiin tutustuminen. Tai harrastukset? Sisaruksetkin riittää monelle ihan hyvin.
Päiväkodissa lapsi voi oppia huonoja tapoja muilta lapsilta. Taudeista ja kiusaamisesta puhumattakaan.Kaikilla ei ole sisaruksia tai naapurin lapsia. 1h viikossa harrastuksessa on vähän eri asia kuin vaikka 15-20 h viikossa päiväkodissa. Kummassakohan tutustuminen onnistuu paremmin?
Eikö parin kilometrin säteellä asu siis lapsia? Tuo harrastus olisi parempi tutustua, koska lapset löytää heti jotain yhteistä toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
t.
Silloin on pahasti vikaa vanhemmissa. Mitä en ihmettele, jos av-mammat ovat kyseessä.
Omien vanhempien seura ei vastaa oman ikäluokan seuraa. Oma ikäluokka opettaa sosiaalista kanssakäymistä aivan eri tavalla kuin äiti tai isä, jotka sietää paljon keskivertoa enemmän ja (toivottavasti) omaavat myös paremmin ymmärrystä ja hermoja kuin lapset.
Miten niin vanhemmilla olisi paremmin hermoja? Lapset sietää toisten kiljumista, mutta aikuiset ei yleensä jaksa kuunnella.
Joukossa tyhmyys myös tiivistyy.
Lapset oppivat toisiltaan kirosanoja ja ottavat muutenkin käyttäytymiseen mallia.
Vanhemmat jaksaa lapsen kiukuttelua, pomottelua ja päsmäröintiä aivan eri tavalla kuin lapset. Lasten kanssa opitaan ne pelisäännöt jotka pätee siellä lasten maailmassa. Usko vain huviksesi. Lapsi joka on ollut koko lapsuutensa vain vanhempien ja isovanhempien kanssa ei pärjää omassa ikäryhmässään sosiaalisesti.
Luin "tarvitseeko 3-vuotias uhmaikäisiä leikkikavereita?" ;)
Mutta kysymykseesi. Kyllä minusta 3-vuotias jo tarvitsee, ystävystyy jo tuossa iässä ja nauttii yhdessä leikkimisestä ja touhuamisesta. Ja tarvitsee myös konfliktitilanteista jo vähän kokemusta, varsinkin, jos on ainoa lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun 2v:kin kaipaa muiden lasten seuraa ja hänellä on paras kaverikin. Kaipaili kyseistä kaveria kovasti lomalla. Miksei siis myös 3v kaipaisi muita lapsia. Lapset myös oppivat sosiaalista normistoa toisiltaan, joten muiden lasten seura on tärkeää.
Tietysti kavereita voi olla myös muualla kuin päiväkodeissa, mutta helpoiten niitä saa siellä tai sitten harrastuksissa, jossa on aina sama porukka paikalla.
Joskus tulevaisuudessa kauhistellaan tätä käsittämätöntä lapsen sosiaalistamisen tarvetta. Sysätään muiden sekaan vaan niin oppii muka olemaan.
Esimerkkejä näkyy jo. Kymmenvuotiaat puoleenyöhön kylillä hillumassa, vanhemmat ei tiedä missä liikkuvat.
Kyllä tarvitsee. Jo kaksi vuotias arvostaa kovasti kavereita. Meillä ei ole 3-vuotiaalla lapsella vielä yhtään kaveria, mutta arvostaa kovasti muiden lasten seuraa päiväkodissa. Olemme perheenä hyvin yksin ja sulkeutuneita. Meillä vanhemmilla on omat elämät harrastuksineen tai sitten ollaan kotona. Naapurissa ei asu lapsia, sukulaisilla ei ole lapsia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun 2v:kin kaipaa muiden lasten seuraa ja hänellä on paras kaverikin. Kaipaili kyseistä kaveria kovasti lomalla. Miksei siis myös 3v kaipaisi muita lapsia. Lapset myös oppivat sosiaalista normistoa toisiltaan, joten muiden lasten seura on tärkeää.
Tietysti kavereita voi olla myös muualla kuin päiväkodeissa, mutta helpoiten niitä saa siellä tai sitten harrastuksissa, jossa on aina sama porukka paikalla.
Joskus tulevaisuudessa kauhistellaan tätä käsittämätöntä lapsen sosiaalistamisen tarvetta. Sysätään muiden sekaan vaan niin oppii muka olemaan.
Esimerkkejä näkyy jo. Kymmenvuotiaat puoleenyöhön kylillä hillumassa, vanhemmat ei tiedä missä liikkuvat.
Turhaan itsellesi vastailet. Kaikki joilla on lapsia tietää että nämä on kaksi eri asiaa ja tietävät myös sen että pienikin lapsi kaipaa muita ihmisiä: äitiä, isää, mummoa, tätiä ja sitä kivaa Kerttua päiväkodista/harrastuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Luin "tarvitseeko 3-vuotias uhmaikäisiä leikkikavereita?" ;)
Mutta kysymykseesi. Kyllä minusta 3-vuotias jo tarvitsee, ystävystyy jo tuossa iässä ja nauttii yhdessä leikkimisestä ja touhuamisesta. Ja tarvitsee myös konfliktitilanteista jo vähän kokemusta, varsinkin, jos on ainoa lapsi.
Päiväkotiin ei silti kannata viedä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tarvitsee. Jo kaksi vuotias arvostaa kovasti kavereita. Meillä ei ole 3-vuotiaalla lapsella vielä yhtään kaveria, mutta arvostaa kovasti muiden lasten seuraa päiväkodissa. Olemme perheenä hyvin yksin ja sulkeutuneita. Meillä vanhemmilla on omat elämät harrastuksineen tai sitten ollaan kotona. Naapurissa ei asu lapsia, sukulaisilla ei ole lapsia jne.
Pelkästään leikkiminen on erilaista muiden lasten kanssa. Lapsethan ikään kuin elää todeksi sitä leikkiä ja aikuinen ei vain pääse enää samalle tasolle siinä leikissä. Eikä kuulukaan päästä, koska on aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsevat kyllä, mutta onhan niitä kerhoja. Hiekkalaatikolla seuraa yms.
Vauvamuskari yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin "tarvitseeko 3-vuotias uhmaikäisiä leikkikavereita?" ;)
Mutta kysymykseesi. Kyllä minusta 3-vuotias jo tarvitsee, ystävystyy jo tuossa iässä ja nauttii yhdessä leikkimisestä ja touhuamisesta. Ja tarvitsee myös konfliktitilanteista jo vähän kokemusta, varsinkin, jos on ainoa lapsi.
Päiväkotiin ei silti kannata viedä.
Ei sun ole pakko viedä. Jotkut joutuu viemään, koska töissä on käytävä ja muualle et lasta päivän ajaksi saa. 3v osaa kävellä ja puhua, eli se on ihan hyvä ikä aloittaa hoidossa. Tuolloin päättyvät myös kaikki tuet ja oikeudet olla kotona sen lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä hinku mammoilla päästä lapsistaan eroon.
Ihan normaalia, että lapsi näkee välillä muitakin kuin vanhempiaan. Ei ole tervettä, että vanhempi ripustautuu lapseensa eikä päästä tätä tutustumaan muihin ja hankkimaan kavereita. Oletko itse pitänyt lapset kotikoulussakin vai halunnut lapsista eroon laittamalla ne kouluun?
Siis kysyin, että jos opiskelet ja käyt töissä, miten lapsi on voinut olla sinussa kiinni 24/7 niin kuin itse kerroit?