Lue keskustelun säännöt.
Näettekö joskus entisiä luokkakavereitanne?
31.08.2024 |
Olen käynyt ala-asteen, yläasteen, lukion, ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun. Asun edelleen samassa kaupungissa jossa kaikki koulut kävin. En ole 15 vuoteen nähnyt yhtään entistä luokkakaveria. En sattumalta, enkä myöskään järjestetyn luokkakokouksen muodossa.
Vanhemmillani (70+) on joka vuosi luokkakokouksia heidän jotain 50 vuotta sitten käymiensä koulujen tiimoilta. Siis alkaako entisten luokkakaverien näkeminen vasta eläkeiässä, vai nykyään enää ollenkaan?
Kommentit (36)
Yksi niistä on töissä mun naapurissa. Kerran näin ohimennen ja se ei onneksi huomannut mua. Toi on entinen kaveri kyllä ja kyllä se varmaan on nähnyt mut joskus täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt entisiä luokkakavereita ainoastaan TV:ssä. :D
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän useasti aina johonkin entiseen luokkakaveriani törmää, vaikka en asu samassa kaupungissa enää, vaan 400 kilometrin päässä. Vierailen kuitenkin muutaman viikon välein äidin luona.
Useamman luokkakaverin vanhemmat asuvat edelleen samassa talossa kuin 35 vuotta sitten, joten entisiä luokkakaverrita näkee lapsuudenkodin pihassa.
Mun entinen luokkakaveri /kaveri, jonka kanssa asuttiin samaan aikaa pohjois-suomessa ja oltiin samassa koulussa sekä kaveriporukassa, on töissä mun naapurissa täällä etelä-suomen melko pienellä paikkakunnalla. Me ollaan niinku ajauduttu samaa reittiä pitkin eteenpäin.
En. He eivät olleet kiinnostuneita minusta luokkakaverina vaan jättivät aina ulkopuolelle joten miksi olisin kiinnostunut heistä nytten. Jotain luokkakokouksia ala-asteen luokka koitti viritellä mutta en koskaan mennyt.
Yhtä näen tapahtumissa 3-4 kertaa vuoteen, yhden tapaan muutaman vuoden välein. Muutama kuollut ja loppuja en ole nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, en muista naamoja, en nimiä.
Minä muistan jokaisen nimen ja kasvot. Mutta paljonko ovat parissakymmenessä vuodessa muuttuneet, itse ainakin olen.
Mietitään paljonko helpompi oli kutsua luokka koolle vielä 90-luvulla. Puhelinluettelo auki ja jokaisen nimi ja puhelinnumero oli siinä. Nyt kaikista ei ole jälkeäkään missään, vaikka asuisivat sattumalta ihan naapurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietitään paljonko helpompi oli kutsua luokka koolle vielä 90-luvulla. Puhelinluettelo auki ja jokaisen nimi ja puhelinnumero oli siinä. Nyt kaikista ei ole jälkeäkään missään, vaikka asuisivat sattumalta ihan naapurissa.
No aika outo luokka jos kaikki asuu samassa kaupungissa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Mietitään paljonko helpompi oli kutsua luokka koolle vielä 90-luvulla. Puhelinluettelo auki ja jokaisen nimi ja puhelinnumero oli siinä. Nyt kaikista ei ole jälkeäkään missään, vaikka asuisivat sattumalta ihan naapurissa.
Minulta meinasi mennä tosi tärkeät häät ohi sen vuoksi ettei puhelinnumeroani saanut numerotiedustelusta. Onkohan mennyt monta luokkakokoustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu en ole nähnyt ketään. Yksi luokkakokous oli, mutta siitäkin jo 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Juu en ole nähnyt ketään. Yksi luokkakokous oli, mutta siitäkin jo 20 vuotta.
No hemmetti, kun entinen luokkakaveri tai kaveriporukasta muutti samaan kaupunkiin. Ennen oltiin hyvissä väleissä aikanaan. Kun se muutti vuosikausia myöhemmin samaan kaupunkiin, meillä oli yksi yhteinen tuttu ja sen takia törmättiin. Se entinen luokkakaveri tuli kännissä riehumaan mulle, kun ei oltu edes nähty melkein 10 vuoteen. Se riehui jostain ihan mitättömistä asioista. Sitä häiritsi mun vaatteet, mun miesasiat ja kaikki mahdollinen. Nyt se dorka asuu taas samassa paikassa mun kanssa. Kyllä mää välttelen tuollaista noita-akkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potilaana on ollut sen verran että luokkakokous olisi turhan kiusallinen
Ei kiinnosta. Ja jos näkisinkin ja tunnistaisin, niin en reagoisi mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tekemisissä, onneksi. Osa yläasteelta kyllä ihan mukavia, osa ei. Jos olisi luokkakokous, en menisi, ei vaan kiinnosta. Sen verran huonoja muistoja on.
Enpä juuri ellei ohimennen kaupungilla vilahda väenpaljoudessa. Yhteen aikaan yrittivät saada mukaan kemuihin, totesin vain "en halua olla tekemisissä kenenkään tai minkääm kanssa joista on olosuhteiden pakosta tullut osa menneisyyttäni. Koskee peruskoulua, lukomiota, amkia, ttkkta, ilta-amitsua ja erityisesti valtion poikaleiriä" - eipä ole ollut yhteydenottoja 15 vuoteen.
Ala- ja yläasteen luokalla oli tosi huono luokkahenki. Esim. luokkakokous ei kiinnosta mua lainkaan, ja tuskin sellaisia kukaan koskaan haluaa järjestääkään. Tosin tapasin pitkän tauon jälkeen erään kaverin, joka oli ala-asteen luokallani, ja lupasin hänelle, että jos järjestetään, tulen paikalle hänen mielikseen.
Mulla on oikeastaan vain yksi peruskoulussa samalla luokalla ollut henkilö, jonka kanssa olen säännöllisesti tekemisissä, ja hänet olen tuntenut kaksivuotiaasta asti. Tuo ensimmäisessä kappaleessa mainittu henkilö on erittäin hyvä tyyppi, mutta ei vain ole törmätty vuosiin. Päivälukiossa olin vain yhden vuoden, joten siellä en ehtinyt hirveästi bondaamaan luokkalaisteni kanssa, jotka olivat mua vuotta nuorempia (en mennyt suoraan peruskoulusta lukioon). Ihan kivoja tyyppejä siellä oli, mutta yhden kanssa vain olen tekemisissä, eikä hänkään ollut tuolloin lukioaikaan kaverini.