Naiset. Tuntuuko joltakin siltä, että elämä olisi mukavempaa, jos aviomiestä ei olisi?
Jotenkin ajauduin naimisiin miehen, josta en pitänyt, kanssa. Olin jo 30-vuotias eikä muut olleet ehdottaneet naimisiin menoa. Avioliitto on ollut surkea. Ainut hyvä puoli on ollut, että on syntynyt kaksi lasta. Olinko ollut onnellisempi, jos olisin odotanut, että löytyy parempi puoliso tai olisin elänyt yksin.
Kommentit (50)
Minkä ikäinen sinä nyt olet ja minkä ikäisiä lapset ovat?
Miten tuo avioliiton surkeus näkyy sinulle ja onko se perhe-elämä surkeaa myös lapsille?
Vieroksutko sinä eroa mahdollisten käytännönongelmien vuoksi vai siksi, ettet halua olla se "konna" joka jätti miehensä ja rikkoi lastensa perheen?
Minulla on vain negatiivisia tunteita miestäni kohtaan, mutta lapsillehän on hyvä isä. Siksi siedän häntä.
Strong independent woman. Ei kun miten se nyt menikään.
Mieheni on alkoholisti, mutta en voi kuitenkaan jättää häntä, koska ole jollain tasolla kiintynyt häneen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Siksi erosin ja olen viimein onnellinen.
Avioiliitto on usein huono diili naisille. Hassua, että se myydään naisille unelmana rakkaudentäyteisestä elämästä. Totuus on pahimmillaan kotiorjailua ilman mitään huomiota tai tunnelatausta, parhaimmillaan kädenlämpöistä kämppiselämää. Onnekkaita ne, joilla oikeaa välittämistä ja kunnioitusta puolin ja toisin.
Kukin elelee tyylillään ja itse valinnoistaan taakkansa kantaa, minä valitsin yksinelon ja taakka on nyt huomattavasti kevyempi.
Eipä se nyt miehillekkään kummoinen diili ole. Tili on aina tyhjä. Kotona on räksyttävä narttu. Seksistä on ihan turha edes haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vain negatiivisia tunteita miestäni kohtaan, mutta lapsillehän on hyvä isä. Siksi siedän häntä.
Sairasta. Sääliksi käy lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Aika yleinen kuvio. Valtaosa naisista ei loppupeleissä halua miestä ja seksiä, vaan parisuhteen ja lapsia. Mies ja seksi ovat vain välttämättömiä pahoja jotka tarvitaan suhteen ja lapsen saadakseen
Laitatko linkin tähän tilastoon.
Ei tunnu.
Meillä on kaksi lasta, oma asunto, molemmat ovat töissä.
Kurjalta tuntuis elämä ilman aviomiestä ja lapsia.
Kun tällä palstalla aina valitetaan ja kaikki on kirjoittajille jatkuvasti pelkkää paskaa, ikävää ja negaa.
Silloin unohtuu, että Suomessa on paljon ihan tavallisia perheitä, jotka ovat onnellisia ja tyytyväisiä ja joilla menee tavallisem hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on alkoholisti, mutta en voi kuitenkaan jättää häntä, koska ole jollain tasolla kiintynyt häneen.
Läheisriippuvuus kyseessä. Sitä pelkää, ettei ole toiselle tärkeä ja ettei hän pärjää yksin. Oikeasti hänen kuuluu pärjätä, koska on tehnyt ennenkin niin. Jos ei ole, hänellä on ongelma.
Kokeile muuttaa erilleen vähäksi aikaa. Voi olla ettet tahdo enää yhteistä taloutta, vaikka jäisitte suhteeseen.
Kyllä. Siksi erosin ja olen viimein onnellinen.
Avioiliitto on usein huono diili naisille. Hassua, että se myydään naisille unelmana rakkaudentäyteisestä elämästä. Totuus on pahimmillaan kotiorjailua ilman mitään huomiota tai tunnelatausta, parhaimmillaan kädenlämpöistä kämppiselämää. Onnekkaita ne, joilla oikeaa välittämistä ja kunnioitusta puolin ja toisin.
Kukin elelee tyylillään ja itse valinnoistaan taakkansa kantaa, minä valitsin yksinelon ja taakka on nyt huomattavasti kevyempi.