Päivän muistutus: parisuhdetilanne tai lapsihaaveet/suunnitelmat eivät ole hyvä small talk aihe juhlissa tms.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä voin puhua kysyä ihmisiltä aiheesta tykkäisikö he saada lapsia jne. Joskus naiset vastaa että eivät ole löytäneet oikeaa ja monia muita syitä vaikka haluaisivat lapsia. Joskus voivat olla varattuja samaan aikaan kun sanovat näin minulle ja minkä otan helposti flirttailuna kylläkin.

Jos se, haluaako joku lapsia yleensäkään, on yksityisasia. Vähissä jos keskustelunaiheet, jos ei muusta osaa puhua. Vai onko tarkoitus saada toinen ahdistumaan ja siitä tulee itselle parempi mieli? 

Osa ihmisistä jättää tulematta sukujuhliin, kun ei jaksa sitä tenttausta. Jos on juuri eronnut, jäänyt työttömäksi, omilla lapsilla elämässä hankaluuksia... ja paikalla osuu tällainen tenttaaja... Ei jaksa millään. 

Vierailija kirjoitti:

Osa ihmisistä jättää tulematta sukujuhliin, kun ei jaksa sitä tenttausta. Jos on juuri eronnut, jäänyt työttömäksi, omilla lapsilla elämässä hankaluuksia... ja paikalla osuu tällainen tenttaaja... Ei jaksa millään. 

Jep. Jäi erinäisistä syistä johtuen yhteydenpito sukulaisiin muutamaksi vuodeksi tosi vähiin. Ne juhlat uteluineen ovat vaan niin ikäviä kun oma elämä ei mene ideaalisti ja tuntuu pahalta ruotia sitä. Mieluummin puhun säästä kuin omista ongelmistani. 

Ihan yleensä voitaisiin jo päästää irti oletuksesta että kaikilla on joku rikas sosiaalinen elämä ja asiat tapahtuu ihan vaan kun valitsee niin. Tää on sitkeä väärinkäsitys johon törmää vaikka lääkärissä. Että tottakai mulla on joku joka saattaa toimenpiteen jälkeen kotiin ja valvoo vieressäni yön. Tottakai mulla olisi jo lapsia jos olisin halunnut ja koska ei ole en siis ole halunnut eli mun hedelmällisyyttä ei tarvitse huomioida hoidoista päätettäessä ja siitähän ei tietenkään voida keskustella. Muuten nää oletukset tyyliin, totta kai on kavereita auttamassa vaikka muutossa, työpaikan saa helposti kun vaan laittaa hakemuksen ja käy hurmaamassa kaikki haastattelussa jne. Joillekin tekisi hyvää kokea roolien vaihto ja saada kokemusta siitä mitä on olla yksin, kun ei kelpaa kenellekään tai mihinkään, kaikki mitä yrittää torpataan ja saat vaan tyytyä. Haaveilu on turhaa kun mikään ei toteudu. Ärsyttävimpiä on nää muka rohkaisevat kommentit "minäkin vietin yhden kesän yksin ja vuoden päästä olinkin jo parisuhteessa ja perheellinen" tai että "kyllä sä jonkun löydät" joista ei tiedä onko sanoja harhainen vai pitääkö minua hölmönä.

Ootte te kyllä herkkiähipijöitä hyypiöitä

Mitäs sitä äidillesi kuuluu?

Todellisuus:

No hän on tosiaan seonnut taas hieman lisää. Viimeksi tuli harhaluuloisuusdiagnoosi. Välillä on hoidossa psykiatrisella osastolla.

Vastaus:

Niin, ikähän ei tule yksinään... hyminää. Edelleen asuu kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kyllä herkkiähipijöitä hyypiöitä

Mieluummin herkkähipiäinen hyypiö kuin sosiaalisesti taidoton törppö debiili.

Kaikissa juhlissa on ammattiloukkaantujia. Olin viikonloppuna häissä ja juttelin omasta mielestäni neutraalista aiheesta eli omenasadosta ja siitäkin yleisesti eli "kylläpä tänä vuonna tulee paljon omenoita". Keskustelukumppani loukkaantui sydänjuuriaan myöten, koska ei ole sopivaa kerskailla sillä, että on oma puutarha. Sain kuulla kunniani siitä, että kehtasin mennä puhumaan mammuttiomaisuudesta, kun hääparilla ei ollut varaa edes häämatkaan.

Joten kertokaapa nyt, että mistä saa puhua. Säästäkään ei sovi rupatella, koska jos mainitsee, että Kuopiossa oli heinäkuussa pari sadepäivää, niin saa äkkiä kuulla, että pitääkö sitä matkustaa niin kauas ja tuhota ilmastoa.

Vierailija kirjoitti:

Työttömänä, perhekriisissä ja burn outissa on myös kiva vastailla kysymyksiin kuten miksi et käy töissä, no mitä sä sitten teet, kyllähän sun jotain pitää tehdä, oletkos kokeillut x ja y. Aina parempi, mitä enemmän ihmisiä on pöydän ääressä.

Tylsää vastata työuteluihin silloinkin kun oma työ on sellainen mitä ei yleisesti arvosteta. Muiden töistä sitten intoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa juhlissa on ammattiloukkaantujia. Olin viikonloppuna häissä ja juttelin omasta mielestäni neutraalista aiheesta eli omenasadosta ja siitäkin yleisesti eli "kylläpä tänä vuonna tulee paljon omenoita". Keskustelukumppani loukkaantui sydänjuuriaan myöten, koska ei ole sopivaa kerskailla sillä, että on oma puutarha. Sain kuulla kunniani siitä, että kehtasin mennä puhumaan mammuttiomaisuudesta, kun hääparilla ei ollut varaa edes häämatkaan.

Joten kertokaapa nyt, että mistä saa puhua. Säästäkään ei sovi rupatella, koska jos mainitsee, että Kuopiossa oli heinäkuussa pari sadepäivää, niin saa äkkiä kuulla, että pitääkö sitä matkustaa niin kauas ja tuhota ilmastoa.

Teoksesta Asioita joita ei koskaan tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kyllä herkkiähipijöitä hyypiöitä

 

Mieluummin herkkähipiäinen hyypiö kuin sosiaalisesti taidoton törppö debiili.

Mieluummin sosiaalisesti taidoton törppö debiili kuin herkkähipiäinen hyypiö. Saanhan sentään tietää vaikka ketä nainen juhlissa haluaisi lapsia kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kyllä herkkiähipijöitä hyypiöitä

 

Mieluummin herkkähipiäinen hyypiö kuin sosiaalisesti taidoton törppö debiili.

Mieluummin sosiaalisesti taidoton törppö debiili kuin herkkähipiäinen hyypiö. Saanhan sentään tietää vaikka ketä nainen juhlissa haluaisi lapsia kanssani.

Varmaan on jonoa.

Meillä on yksi lapsi ja emme halua lisää, koska tämä lukumäärä on meidän elämään sopivin. M Aika monta kertaa on saanut sanoa ettei lisää tule kun on mukamaste niin hauskaa juhlissa kysellä milloin tulee pikkusisko tai veli... Pitäkää huoli omista asioistanne!!

Jännä kun mulle ei tulisi mieleenkään kysellä kenenkään parisuhde/perhetilanteesta. Se on asia minkä voin ihmisessä noteerata jos näen hänet esim puolison tai lapsen kanssa, mutta miksi minun pitäisi tietää jotain näistä suunnitelmista? Elämä kun ei todellakaan aina mene niin kuin suunnittelee ja siinä on omassakin elämässä tarpeeksi miettimistä. Kyllä osa ihmisistä on uteliaita, huh. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootte te kyllä herkkiähipijöitä hyypiöitä

 

Mieluummin herkkähipiäinen hyypiö kuin sosiaalisesti taidoton törppö debiili.

Mieluummin sosiaalisesti taidoton törppö debiili kuin herkkähipiäinen hyypiö. Saanhan sentään tietää vaikka ketä nainen juhlissa haluaisi lapsia kanssani.

 

 

Varmaan on jonoa.

Jos ei satu olemaan tuollainen misantrooppinen ihmisiä vihaava tapaus niin voi kuvitellakin.

Vierailija kirjoitti:

Mä inhosin jo teininä kun vanhat sukulaiset uteli juhlissa, onko minulla jo poikaystävää. Olin ujo tyttö ja minulla oli huono itsetunto ja uteluista tuli paha mieli. Tuntui etten kelpaa kenellekään ja kuinka "pitäisi" jo löytää joku poika kun sukulaisetkin nuoruudessa seurustelevat jo 13-vuotiaana. Löytyi se poikakaveri sitten parikymppisenä. 

Minulla oli sama juttu. Koin itseni rumaksi ja etten kelpaa kenellekään, siksi nämä utelut sattuivat.. loukkasivat jopa, vaikka olivatkin hyväntahtoisia. 

Älkää myöskään "salaa" vilkuilko noin kolmekymppinen naisten vatsaa juhlissa. Jos ette voi olla katsomatta, sulkekaa ainakin se suunne. 

Jätin tänä kesänä juhlat väliin. Keväällä tuli burn out ja yrityksen konkurssi. Nyt olen työtön ja keräilen vielä palasiani. Ehkä säästyin mielipahalta kun jäin kotiin. 

"Joko teillä on lapsia?"

Ei. Ei koskaan onnistunut hoitojenkaan avulla. 

Vierailija kirjoitti:

Älkää myöskään "salaa" vilkuilko noin kolmekymppinen naisten vatsaa juhlissa. Jos ette voi olla katsomatta, sulkekaa ainakin se suunne. 

Älkääkä koskaan kysykö... ootko raskaana?