Nykyajan työsanastoa, en kestä!!

Sähköistäminen ja automatisointi. Jotkut vaikuttavat luulevan synonyymeiksi. Jos jotain sähköistetään, poistuuko työntekijöiden tarve? Ehkä jos olet postinjakaja. Tuskin kokonaan jos olet toimistotyössä.

Sitten uskotaan että automaatiolla hoidetaan kohta ihmisten työt.

Jännä miksi ennen ohjelmistojen ja sovellusten käyttölisenssitkin maksoivat. Eikö kohta tarvitse enää maksaa niistäkään? Mitä koodarit ja ideoivat saavat, paitsi konsulttipalkkioita?

Jos muut kouluttavat jonkun tekoälyä, saako järjestelmän myyjä etua itselleen? Kuinka paljon ja mitä jos touhu kannattaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet termit on toki vähän hassuja, mutta mitä outoa on ketteryydessä?

Ketterällä toiminnalla tarkoitettaneen sitä, että organisaatio on muutovalmis, nopeasti tilanteisiin sopeutuva, energinen/innovoiva, ja tehokkuus olennaisena osana.

Vastakohtana sitten sellainen homeinen ja pölyinen, käkikellon raksutus salin perältä kuuluva virasto, jossa jokainen saranan narahdus pääovelta saa virkamiehen hitaasti kääntämään katseensa tulijaa kohti, ja valmiina vastustamaan; jo varuilta hapan ilme naamallaan, mitä tahansa uutta toimintatapauudistusta.

Ketterä on suomalainen sana, ja toki, käyttäkää jotain muuta synonyymia halutessanne, mutta itse ainakin ymmärrän tuon tarkoituksen. 

Ketterä on kielenraiskaamista väärissä yhteyksissä käytettynä. Väärinkäyttäjä tekee sillä lähinnä itsestään t

Ahdistuit sitten heti, kun kuulit yhden perinteisen sivistyssanan joka on esim. tekniikan alalla ollut käytössä vuosikymmeniä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni viime vuosien pahin on SANOITTAA. Siis mitä ttua, miksei kuvata enää sanoin tai kuvailla, kerrota, kirjoiteta ohjeisteta, mistä nyt milloinkin on kyse. Paha allergia puhkeaa heti kun puhutaan sanoittamisesta. 

Sanoittaminen on hyvin yksityiskohtaista kuvaamista. Aivan uutta suomalaisessa kulttuurissa. Yleensä asiat vain pitäisi tietää työpaikoilla. Uudet sitten oppii jos oppii.

Ei, nyt ei mennyt oikein. Sanoittaminen liittyy tunteiden sanalliseen avaamiseen. On päiväkotikieltä, kun varhaiskasvatuksen opettajat haluavat tuntea itsensä tärkeäksi tällaisilla sanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Sähköistäminen ja automatisointi. Jotkut vaikuttavat luulevan synonyymeiksi. Jos jotain sähköistetään, poistuuko työntekijöiden tarve? Ehkä jos olet postinjakaja. Tuskin kokonaan jos olet toimistotyössä.

Sitten uskotaan että automaatiolla hoidetaan kohta ihmisten työt.

Jännä miksi ennen ohjelmistojen ja sovellusten käyttölisenssitkin maksoivat. Eikö kohta tarvitse enää maksaa niistäkään? Mitä koodarit ja ideoivat saavat, paitsi konsulttipalkkioita?

Jos muut kouluttavat jonkun tekoälyä, saako järjestelmän myyjä etua itselleen? Kuinka paljon ja mitä jos touhu kannattaa?

Sähköistäminen liittyy siihen,  että jonnekin vedetään sähköt.  

Takavuosina kokoomuspoliitikko viljeli sanontaa erinomaisen huono. Loistavaa paskaa, tai mitä helvettiä se sillä sitten tarkoittikaan, mutta jonkin aikaa sitä hoettiin jo puhekielessäkin. Onneksi katosi jonkin ajan kuluttua.

Sitten tuli Kataisen kestävyysvaje 😞

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sanoisit lyhyesti suomeksi:

briiffataan

sparrataan

 

Tiivistää, tiivistys

Harjoituttaa

No ei sovi kyllä sparraaminen harjoituttamiseen. Sparrailu on kollegan kanssa ajatustenvaihtoa, toisen idean haastamista ja ideoimista. Se terminä pitää sisällään niin paljon muutakin kuin yhden sanan. Mutta tietysti jos et tykkää siitä sanasta, niin voithan sä varata työkaverin kalenteriin *harjoittelutuokion*. Tuskin hän siitä pahastuu.

Briiffauskaan ei tarkoita vain tiivistämistä. Pikemminkin se on kertoa jotain lyhyesti tai kertoa olennainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni viime vuosien pahin on SANOITTAA. Siis mitä ttua, miksei kuvata enää sanoin tai kuvailla, kerrota, kirjoiteta ohjeisteta, mistä nyt milloinkin on kyse. Paha allergia puhkeaa heti kun puhutaan sanoittamisesta. 

Sanoittaminen on hyvin yksityiskohtaista kuvaamista. Aivan uutta suomalaisessa kulttuurissa. Yleensä asiat vain pitäisi tietää työpaikoilla. Uudet sitten oppii jos oppii.

Ei, nyt ei mennyt oikein. Sanoittaminen liittyy tunteiden sanalliseen avaamiseen. On päiväkotikieltä, kun varhaiskasvatuksen opettajat haluavat tuntea itsensä tärkeäksi tällaisilla sanoilla.

Varmaan säveltävät ja sovittavat asiansa vielä musiikkikappaleena esitettävään muotoon 😂

Vierailija kirjoitti:

Olen 27 ja vihaan myös tätä finglish-pöhinä-corpseration-sanastoa. En uskokaan, että se liittyy ikään, vaan jotenkin siihen kulttuuriin. Mun työkavereista pahimpia pöhinäsanojen viljelijöitä on melkeinpä ne neli-viiskymppiset. Meillä sama, että palaveri on synkka tai möötte, keskustelu on one-to-one, yhteydenotto on kontaktointi, ja kaikella on tottakai aina joku tärkeilevä agenda. Välillä tarttis suomi-pöhinä-suomi-sanakirjan. 

Niin nämä viisikymppiset osaavat töyhöttämisen. Ovat ehkä sukunsa ensimmäisiä töyhöttäjiä ja se näkyy. Sivistynyt ihminen osaa termit suomeksi ja sitten on näitä töyhöttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sanoisit lyhyesti suomeksi:

briiffataan

sparrataan

 

Tiivistää, tiivistys

Harjoituttaa

No ei sovi kyllä sparraaminen harjoituttamiseen. Sparrailu on kollegan kanssa ajatustenvaihtoa, toisen idean haastamista ja ideoimista. Se terminä pitää sisällään niin paljon muutakin kuin yhden sanan. Mutta tietysti jos et tykkää siitä sanasta, niin voithan sä varata työkaverin kalenteriin *harjoittelutuokion*. Tuskin hän siitä pahastuu.

Ai. Minä kun oon luullut, että sparraaminen on esim. nyrkkeilijän valmentajan harjoitusvastustajana oloa ottamassa iskuja vastaan hanskoihin.

Termin käyttäminen konttoriolosuhteisiin on vähän kaukaa haettua. Mihin mentorointi unohtui, ja aivoriihi?

Ei ole, koska sitä käytetään. Termi myös ymmärretään, vaikka sinulla olisi hankalaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ketteryys.

Taas on lainattu USA:sta: Go and get, go- getter, kuvaa esim. energistä myyntitykkiä.

Vierailija kirjoitti:

Kompetenssi = pätevyys, ammattitaito

 

Käytetään varmasn myös sanan kilpailukyky tilalla?

"Otona tekeminen"

Juuri näin! Onko typerämpää hokemaa tarkoittamaan lausetta: Olen samaa mieltä?

Juuri näin! Ai niinkö se puunjuuri on? Ai, mitä muuta näit juuri? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketteryys.

Tulee koira mieleen.

Läheltä liippaa: Agility.

Pallotella :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sanoisit lyhyesti suomeksi:

briiffataan

sparrataan

 

Tiivistää, tiivistys

Harjoituttaa

No ei sovi kyllä sparraaminen harjoituttamiseen. Sparrailu on kollegan kanssa ajatustenvaihtoa, toisen idean haastamista ja ideoimista. Se terminä pitää sisällään niin paljon muutakin kuin yhden sanan. Mutta tietysti jos et tykkää siitä sanasta, niin voithan sä varata työkaverin kalenteriin *harjoittelutuokion*. Tuskin hän siitä pahastuu.

Briiffauskaan ei tarkoita vain tiivistämistä. Pikemminkin se on kertoa jotain lyhyesti tai kertoa olennainen.

Icke sa Nicke. Man bör skilja på brefing och debrefing. Brefing är att ge instruktioner. Debrifing är att avge en rapport. På finska = ohjeistaa och raportoida (selostaa). 

Jag ser gärna att man använder finska och svenska i det finska arbetslivet. Tyvärr finns det allt för många som vill göra sig intressanta med missförstådd amerikansk konsultslang i någon närmast komisk finglish. Resten av deltagarna är oftast lamm som inte vill verka vara efter och så babblar alla rotvälska om en stund och får bl.a. en "briiffi" då någon avlägger en rapport.

Vierailija kirjoitti:

Pallotella :D

 

 

Tai pompotella. Käytetään viranomaisten tapana kierrättää asiakasta tiskiltä toiselle.

Synonyymeja sanalle "raada kuin halpatyöorja" 

Oma taustani on yliopistoista perustutkimuksesta. Siellä tuota "sparraamista" kutsuttiin ihan vaan keskusteluksi.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni viime vuosien pahin on SANOITTAA. Siis mitä ttua, miksei kuvata enää sanoin tai kuvailla, kerrota, kirjoiteta ohjeisteta, mistä nyt milloinkin on kyse. Paha allergia puhkeaa heti kun puhutaan sanoittamisesta. 

Sanoittaminen sopii esim. tunteiden sanoittamiseen. Kuvailu ei tuohon mielestäni käy, koska se liittyy enemmän siihen, että miltä jokin näyttää. Ja _kuvailla sanoin_ tunteita taas kuulostaa melko tönköltä.