Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kadutko lasten hankkimista tähän maailmaan?
25.08.2024 |
Lapset eivät enää tuo iloa ja onnea elämään samalla tavalla kuin ennen, vaan jatkuvasti pitää pelätä, että he pilaavat elämäsi: on jengirikollisuutta, huumekokeiluja, someriippuvuutta, nuoret pojat vihaavat naisia... Mitä järkeä enää hankkia lapsia? Ei ole edes takeita, että lapsesi tulee huolehtimaan sinusta vanhoina päivinä, vaan todennäköisesti joudut kitumaan erityislapsesi tai huumeriippuvaisen omaishoitajana. Omalla kasvatuksella ei enää ole mitään väliä, kun internet ja muut lapset vaikuttavat niin vahvasti lapsen kehitykseen. Koulujärjestelmä on täysin romutettu ja lapsesi ei tule työllistymään.
Olen NIIN onnellinen, ettemme mieheni kanssa painostuksesta huolimatta sortuneet hankkimaan lapsia. Avio-onnea kestänyt jo 12 vuotta ja sitä ennen toiset 10 vuotta parisuhteessa. Kaikki tuttuni, jotka hankkivat lapsia, erosivat 1-3 vuoden päästä lapsen syntymästä.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen ja onnellinen siitä, että vanhempani mahdollistivat syntymäni tähän maailmaan.
Oikeastiko? Itse olen aina ollut juuri päinvastaista mieltä omalta kohdaltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen ja onnellinen siitä, että vanhempani mahdollistivat syntymäni tähän maailmaan.
Minä myös, mutta ennen ajat olivat eri. Oletan että olet yli 30v kuten minäkin, ja me kasvoimme yksinkertaisesti paremmassa maailmassa.
En kadu. Omani ovat jo aikuisia ja hyvin omaan elämään sijoittuneet, heistä ei ole huolta.
Olin yksinhuoltaja siitä asti kun nuorempi eli tyttö täytti 4, ja nautin siitä. Meillä oli tiivis ja rakastava kolmen hengen perhe, ja lapsista kasvoi hienoja ja pärjääviä aikuisia. Olen kiitollinen siitä.
Nyt jos olisin siinä iässä, en parisuhteeseen ollenkaan alkaisi enkä lapsia hankkisi. Tämä maailma on mennyt siihen malliin etten voisi ottaa vastuuta synnyttää tänne lapsia kaiken epävarmuuden ja turvattomuuden keskelle.
Itselleni oli aina tärkeintä että lapsilla on turvallinen ja hyvä koti ja kaikki tarvittava ja vähän ylimääräsitäkin. Että saan heistä kasvatettua tasapainoisia ja pärjääviä aikuisia ja siinä onnistuin.
Miehen mallia saivat isältäni joka on hyvin lapsirakas ja turvallinen roolimalli niin pojalle kuin tytöllekin. Ei mitään epävakaata joka tuulenvietävää. Lasten isästä ei isäksi ollut, onneksi sitten minun isäni oli paikalla ja antoi mallia oikeasta miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen ja onnellinen siitä, että vanhempani mahdollistivat syntymäni tähän maailmaan.
Oikeastiko? Itse olen aina ollut juuri päinvastaista mieltä omalta kohdaltani.
Oletko niin avuton ettet löydä keittiöstä veistä jolla pääset tuosta kauheudesta?
Olen M ja olen kuivilla oleva alkoholisti. Alkoholismi, siis ei suurkulutus, on 100 %:esti geneettisesti periytyvä sairaus. Koska geenit periytyvät molemmilta vanhemmilta, eivät kaikki lapset ole alkoholisteja, mutta 40 % alkoholisti-isän pojista on alkoholisteja. Poikani tosin ei ole, mutta RISKI on niin valtava, että jos olisin silloin tiennyt periytymisen korkeuden, en todellakaan olisi uskaltanut.
Siis 4 kymmenestä alkoholistin pojasta on alkoholisteja (!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella moni katuu, ja tuo katumus on usein eri lähteissä kuvattu vain sen oman elämän muuttumisen kautta. Jos yhtään olisi kykyä ajatella tätä todellisuutta pidemmälle ja muiden kuin itsekkäiden ja biologisen impulssin kautta, yhä useampi jättäisi lisääntymättä. Tähänkin ketjuun joku hormonihuuruinen sekopää spämmää lässytyksiään, joilla ei ole mitään tekemistä kysymyksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Av:n käyttäjäkunta muodostuu menopaussi-ikäisistä katkerista velavanhapiioista. Sellainen Ap:kin on.
En mieltäisi naimisissa olevaa naista vanhapiiaksi, mutta ei vanhapiikaus ole mikään ikävä kohtalo. Esimerkiksi Jane Austen, Elizabeth I, Coco Chanel ja Greta Garbo olivat kaikki naimattomia ja lapsettomia naisia, ja heidät muistetaan paremmin kuin yhtäkään huumeriippuvaisen pojan äitinä kitunutta naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma on aina ollut paska paikka, ja aina siihen on syntynyt lapsia. Muuten meitäkään ei olisi täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy ap äidiltäsi.
Teen omasta puolestani kaikkeni, ettei äitini joudu katumaan. Kaksi muuta sisarusta ei häneltä kaipaa muuta kuin apua lastenhoidossa samalla, kun hän tekee vuorotyötä pienellä palkalla. Itse lahjoitan hänelle kuukausittain osan palkastani (koska en hankkinut lapsia, onnistui myös hyväpalkkaisen uran rakentaminen) ja pidän huolen, että arki pyörii.
Kadun
T: ruma ja lihava pentutehtailija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä Suomessa lasten on hyvä kasvaa ja elää, uutisointi vain painottuu negatiivisiin asioihin, vaikka oikeasti eliniänodote pitenee (lisäten terveitä vuosia), lapsikuolleisuus vähenee, lasten itsemurhat vähenevät jne. Sen sijaan mietin pieniä sodan jaloissa Ukrainassa, Gazassa, Etelä-Sudanissa... Ja kyllähän vanhemmilla on merkitystä, ei kasvatustyö edelleenkään ole turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen ja onnellinen siitä, että vanhempani mahdollistivat syntymäni tähän maailmaan.
Oikeastiko? Itse olen aina ollut juuri päinvastaista mieltä omalta kohdaltani.
Oletko niin avuton ettet löydä keittiöstä veistä jolla pääset tuosta kauheudesta?
I t s e m u r h a ei ole sama, kuin että olisi jäänyt kokonaan syntymättä. Jos siihen päätyisin, tietäisin aiheuttavan turhaa tuskaa monelle.
Alue: Aihe vapaa
Olen iloinen ja onnellinen siitä, että vanhempani mahdollistivat syntymäni tähän maailmaan.