Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon kerrot työkavereille yksityiselämästäsi?
24.08.2024 |
Hämmentää miten jotkut kertoo ihan kaikki lastensakin asiat.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Rupattelen niitä näitä mutten kerro mitään kovin henkilökohtaista paitsi niille joiden kanssa olen ystävä, heidän kansaan tulee puhuttua hyvinkin henkilökohtaisia.
Te jotka ilmeisesti puhutte pelkästään työasioista työkavereiden kanssa niin mitä teette työksenne ja istutteko esim tauolla tai ruokatunnilla tuppisuuna?
En käy tauolla tai ruokatunnilla työkavereiden kesken toimistolla. Työasioista vaan puhun työkavereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopivasti. Jos elämän ilot tai surut vaikuttavat siihen, millainen olen töissä tai miten suoriudun, kerron ainakin esihenkilölle ja lähimmille työkavereille. Helpottaa, kun tulee hyväksytyksi hyvinä ja huonoina päivinä.
Ei mulla ainakaan yksityisasiat vaikuta mitenkään töihin enkä todellakaan ala selittää joitain murheita esihenkilölle ja työkavereille. Tietty kuolintapaukset olen kertonut, kun pitänyt ottaa lomaa hautajaisten järjestelyyn.
Siis munkin mielestä aivan käsittämätöntä antaa tunteiden tai siviilielämän vaikuttaa työpersoonan. Mulla ei töissä ikinä työpersoona repeile, joten voisi sanoa, että kukaan ei ikinä saa tietää todellisesta persoonasta miään
Hauska mielikuva tulee näistä keskusteluista. Kuvitelkaa, jos oltaisiin 30 vuotta samassa duunissa samojen työkaverien kanssa eikä kukaan koskaan puhuisi mitään yksityiselämästään kellekään. Ei tiedettäisi lapsista, vanhemmista, asuinpaikoista, ei mistään. Kahvitauoilla ja muutenkin vain ratkoisimme työasioita. "Tuletko kahville? Siinä viime kvartaalin laskelmassa oli virhe, jota voitaisiin muun työn ohessa nyt selvitellä kjmmenen minuutin ajan virkistykseksemme."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rupattelen niitä näitä mutten kerro mitään kovin henkilökohtaista paitsi niille joiden kanssa olen ystävä, heidän kansaan tulee puhuttua hyvinkin henkilökohtaisia.
Te jotka ilmeisesti puhutte pelkästään työasioista työkavereiden kanssa niin mitä teette työksenne ja istutteko esim tauolla tai ruokatunnilla tuppisuuna?
En käy tauolla tai ruokatunnilla työkavereiden kesken toimistolla. Työasioista vaan puhun työkavereille.
Lisään vielä, että meillä on avokonttori ja ihan kaikki kuulee kaiken, jos omia asioita alat jollekin toiselle selittää.
Toivottavasti nämä keskustelutaidottomat tollot yksitavuisine vastauksineen, eivät ole niitä samoja ihmisiä jotka jatkuvasti uhittelevat muuttavansa ulkomaille. Voisi olla aikamoinen kulttuurishokki.
t: ulkomailla uraa luova
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sellainen hyvin avoin ihminen mutta osaan suodattaakin asioita tarpeen mukaisesti. Eivät kaikki ymmärrä tätä mutta ei minulla ole salattavaa ja elämähän on elämää kuitenkin joten onko tuo nyt niin sitten haitaksi. Taas toisaalta on myös heitä jotka auliisti kyllä puhuvat muista vain valittaen hyvin negatiivisesti, en itse taas ole sellainen ihminen.
Vaikutat rasittavalta.
Teen pääasiassa yksin töitä, joten ei ole edes ketään kenelle puhuisin mitään. Mutta yksityiselämästä en kerro, jos sillä ei ole vaikutusta työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä keskustelutaidottomat tollot yksitavuisine vastauksineen, eivät ole niitä samoja ihmisiä jotka jatkuvasti uhittelevat muuttavansa ulkomaille. Voisi olla aikamoinen kulttuurishokki.
t: ulkomailla uraa luova
Teen töitä ulkomailla eikä mitään shokkia ole tullut. Työkaverit tietävät etten puhu yksityisasioista ja he kunnioittavat minua. Mulla on tosi hyvät välit kaikkiin työkavereihin töiden puolesta ja olen erittäin tykätty työkaveri, jolta saa apua ja neuvoa aina tarvittaessa.
Olen kertonut työkavereilleni, etten avaa yksityiselämääni siellä. Siinä kulkee raja. Jotain tietysti aina voi päätellä, mutta se ei kuulu minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä.
Hyville työkavereille, jotka ovat ystäviä myös työn ulkopuolella kerron asioita ihan kuin kenelle tahansa ystävälle. Tiimin porukalle en niin yksityiskohtaisesti, mutta kyllä heidänkin kanssa voidaan keskustella lasten asioista. Työpaikalla on myös näitä moikkaustuttuja, joiden kanssa voi rupatella säästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy tauolla tai ruokatunnilla työkavereiden kesken toimistolla. Työasioista vaan puhun työkavereille.
Lisään vielä, että meillä on avokonttori ja ihan kaikki kuulee kaiken, jos omia asioita alat jollekin toiselle selittää.
Mitä se haittaa jos reskontran Mirkku kuulee sin olleen Teneriffalla lomalla? Ei kai se nyt mikään valtionsalaisuus ole?
Sinua hämmentää, jos jotkut luovat työpaikoilla myös ystävyyssuhteita? Kyllä niin voi käydä, jos vuosia työskentelet samojen ihmisten kanssa 8 tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä keskustelutaidottomat tollot yksitavuisine vastauksineen, eivät ole niitä samoja ihmisiä jotka jatkuvasti uhittelevat muuttavansa ulkomaille. Voisi olla aikamoinen kulttuurishokki.
t: ulkomailla uraa luova
Teen töitä ulkomailla eikä mitään shokkia ole tullut. Työkaverit tietävät etten puhu yksityisasioista ja he kunnioittavat minua. Mulla on tosi hyvät välit kaikkiin työkavereihin töiden puolesta ja olen erittäin tykätty työkaveri, jolta saa apua ja neuvoa aina tarvittaessa.
Miten olet tutustunut paikallisiin ja saanut kavereita? Itselleni ainakin työpaikoilta on tarttunut mukaan pitkäaikaisia ja läheisiä ystäviä vuosien varrella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy tauolla tai ruokatunnilla työkavereiden kesken toimistolla. Työasioista vaan puhun työkavereille.
Lisään vielä, että meillä on avokonttori ja ihan kaikki kuulee kaiken, jos omia asioita alat jollekin toiselle selittää.
Mitä se haittaa jos reskontran Mirkku kuulee sin olleen Teneriffalla lomalla? Ei kai se nyt mikään valtionsalaisuus ole?
Jotkut voivat pahoittaa mielensä lomamatkoista. Tunnen ihmisiä, joiden mielestä niistä kertominen on jotain elvistelyä, etenkin jos ovat suuntautuneet ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Sinua hämmentää, jos jotkut luovat työpaikoilla myös ystävyyssuhteita? Kyllä niin voi käydä, jos vuosia työskentelet samojen ihmisten kanssa 8 tuntia päivässä.
Musta on outoa jos ei minkäänlaisia ystävyyssuhteita synny työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy tauolla tai ruokatunnilla työkavereiden kesken toimistolla. Työasioista vaan puhun työkavereille.
Lisään vielä, että meillä on avokonttori ja ihan kaikki kuulee kaiken, jos omia asioita alat jollekin toiselle selittää.
Mitä se haittaa jos reskontran Mirkku kuulee sin olleen Teneriffalla lomalla? Ei kai se nyt mikään valtionsalaisuus ole?
Eipä kiinnosta kuunnella Mirkun lomasta, joten todella hyvä, ettei suurin osa puhu yksityisasioistaan koko toimiston kuullen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sellainen hyvin avoin ihminen mutta osaan suodattaakin asioita tarpeen mukaisesti. Eivät kaikki ymmärrä tätä mutta ei minulla ole salattavaa ja elämähän on elämää kuitenkin joten onko tuo nyt niin sitten haitaksi. Taas toisaalta on myös heitä jotka auliisti kyllä puhuvat muista vain valittaen hyvin negatiivisesti, en itse taas ole sellainen ihminen.
Vaikutat rasittavalta.
Vaikutat pullatiinalta
Jaan lähinnä sellaisia asioita, jotka on suhteellisen kevyitä. Joko hauskoja sattumuksia, pieniä ärsytyksiä, suurempia elämän muutoksia, ja mitä milloinkin. Mutta en koskaan sellaisia, jotka on itselleni kipeitä kerrottavaksi. Terapia ja työpaikka on hyvä olla erillään omasta mielestäni.
En kerro mitään. Työpaikalla tehdään töitä.