Lue keskustelun säännöt.
Lapsi vuotta aikaisemmin kouluun, mitä saavutetaan?
24.08.2024 |
Aikaavievät ja kalliit testaukset enkä ole oikein koskaan tajunnut sitä minkä edun tämä lapsi sitten sillä saa ettei mene ikätoveriensa kanssa samaan aikaan kouluun vaan aikaistetusti?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että kouluun vuotta aikaisemmin menemisestä olisi ollut mitään selkeää hyötyä (joskaan ei tosin haittaakaan), mutta olihan se toisaalta kiva, että jatko-opintoihin ei tuntunut olevan niin kova kiire vaan sai rauhassa pitää pari välivuotta ilman, että olisi ollut muiden fuksien kanssa kovin eri-ikäinen. Aika tyhjän päiväinen juttu, mutta tiivistetysti minulta on koko elämäni puuttunut krooninen kiireen tuntu saavuttaa asioita.
Lapseni aloittaessa yliopisto-opinnot fuksien ikähaitari oli 19 - 42v.
Minä taisin olla vanhimmasta päästä (ellen vanhin), kun olin fuksina 52v. Meillä on +30-vuotiaille ja alanvaihtajille oma fuksiryhmä, missä on useampia noin nelikymppisiä. Hyvin on löytynyt opiskelukavereita tämänkin ikäisenä ja nuorempiinkin on päässyt opintojen lomassa tutustumaan, vaikka en ole biletystyyppisiin kuvioihin osallistunut.
Oma lapseni oli vielä 17v kun aloitti Aallossa, kun oli loppuvuodesta syntynyt. Hän ei juurikaan missään riennoissa kulkenut, kaveripiiri pysyi melkolailla samana kuin lukiossa. Kyllä kaikenikäisistä löytyy niitä, jotka keskittyvät ensisijaisesti opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin saavutetaan mitään sellaista, jonka voi yleistää kaikkiin vuotta aikaisemmin kouluun menneisiin. Itse olen mennyt vuotta aikaisemmin kouluun, niin että luokallani kaikilla muilla oli eri syntymävuosi, mutta halusin sitä itse. Pärjäsin hyvin, olin kaltaisteni joukossa, en ollut huonompi enkä parempi missään. Jos olisin joutunut odottamaan vuoden, tilanne olisi voinut olla eri.
Aikaisemman koulunaloituksen pitäisi tulla lapsen itsensä aloitteesta.
No ei helvetissä pidä, mikään lapsi ei tuossa iässä ole kykenevä tekemään tuollaisia aloitteita rationaalisesti.
Itse asiaan, mitään hyötyä koulun aikaistamisessa ei ole, se peruskoulu on samaa höttöä vuodesta riippumatta eikä siellä mitään fiksuille tarjota kuitenkaan. Potentiaalisia haittoja sen sijaan on runsaasti.
Siellä olisi pitänyt säilyttää tasokurssit. Se olisi kaikkein reiluinta sekä älykkäille, että niille vaatimattomammille oppilaille
Menin 70-luvuln lopulla 6-vuotiaana kouluun, omasta halusta. Olisko ollut yhtään kehittävämpää olla isän ja äidin sekä koiran kanssa kotona yksi vuosi lisää kun isosisko oli jo kyläkoulussa. Osasin jo lukea ja laskea eikä ketään muuta lasta ollut lähimaillakaan, ei myöskään lastentarhaa.
Olihan se tietty teininä vähän hämmentävää kun oli eri ikärajat luokkakavereiden kanssa. Mutta mitään tuo ei ole haitannut kun tuli täysi-ikäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Mikä on ikätoveri?
Jos synnyt 2.1. ja luokka on valtaosin muuten joulukuussa syntyneitä, olet käytännössä vuoden vanhempi kuin muut.
Missään luokassa ei ole valtaosa syntynyt joulukuussa. Ei missään muualla kuin kuvitelmissasi.
Riippuu ihan vuodesta ja luokasta. Omalla ekaluokallani oli todella paljon marras-joulukuussa syntyneitä. Vanhin taisi olla syntynyt helmikuun lopulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kävi 1920-luvulla pientä koulua, joka sai valtionapua, jos koululaisia oli tarpeeksi. Hänetkin laitettiin vuotta aiemmin kouluun ja sitten myöhemmin jäi luokalleen omanikäistensä joukkoon.
Vaikea käsittää, miten tuollainen on häneen vaikuttanut.
Miten vanha olet?
Miksi kysyt? Isäni oli 40, kun synnyin. Minä 60 nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään oikein usko, että tästä on mitään hyötyä kellekään. Ehkä poikkeus joku sellainen, jolla on valmiudet kouluun jo aikaisemmin ja kaverit ovat syystä tai toisesta vuotta vanhempia.
Esikoiseni on aina ollut hyvin "kirjaorientoitunut" ja olisi pärjännyt varmasti vuotta aikaisemmin koulussa jo ihan ongelmitta, oli jo 5v kiinnostunut matikasta ja lukemisesta ja ostimme hänelle ekaluokkalaisten harjoituskirjoja kun tykkäsi tehdä näitä tehtäviä. Kaverit oli kuitenkin samanikäisiä ja melkein kaikki meni samaan kouluun, joten se koulun aloitus oli paljon kivempaa "oikeaan aikaan". Mitään harmia ei tästäkään ole ollut, vaikka se ekaluokka olikin sitten vähän turhan helppo, tokalle luokalle lähti sitten aika samoista lähtökohdista kuin muutkin, kun ei enää tullut itsekseen tehtyä niitä tehtäviä vaan vapaa-ajalla vietti aikaa kavereiden kanssa, mikä silloin aikaisemmin oli tapahtunut päiväkodissa ja iltapäivisin leikki koulua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi ylipäätään kaikilla aloittaa koulu vuotta aikaisemmin ja kieliopinnot pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Lukeminen ja yhteen- ja vähennyslaskut pitäisi olla sujuvia jo 6-vuotiaana. Suomi alkaa jäädä muun maailman kelkasta, joten koulua pitäisi tehdä vaikeammaksi, eikä helpottaa.
Suomi putosi ihmeellisesti pisa-tuloksissa sekä kirjoitus ja lukutaidossa, kun sun neuvojasi alettiin täällä toteuttamaan. Jostain syystä pärjäsivät paremmin silloin, kun saivat rauhassa olla lapsia 7 vuotiaaksi saakka
Syyt laskuun ovat ihan muualla kuin tuossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin olen iloinen, että sain aloittaa vuotta aiemmin. Olen syntynyt tammikuussa. Aloitin ekaluokan kuusivuotiaana v. 1981, ja silloin suurin osa koulun aloittavista ei osannut lukea. Itse olin oppinut lukemaan jo nelivuotiaana, osasin tehdä peruslaskutoimituksia ja olin motorisesti hyvin kehittynyt. Ekalla ja vielä tokallakin suunnilleen vain hengailin ja odottelin, että muut oppisivat kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. Eipä olisi ollut mitään järkeä sen päälle vielä odotella yhtä vuotta "oikeaa" kouluunmenoaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kävi 1920-luvulla pientä koulua, joka sai valtionapua, jos koululaisia oli tarpeeksi. Hänetkin laitettiin vuotta aiemmin kouluun ja sitten myöhemmin jäi luokalleen omanikäistensä joukkoon.
Vaikea käsittää, miten tuollainen on häneen vaikuttanut.
Lisään, että sai kyllä aikaiseksi hienon akateemisen uran, ei se sitä pilannut.
Mietin tunne-elämää. Joutui vielä myöhemmin sotimaankin.
Siihen aikaan moni jäi luokalle. Tuskin sai traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi osaa kouluasiat ikäistään paremmin, ainahan voi auttaa kotona siihen, että on kympin/ysin oppilas. Helpompaa, jos on jo valmiiksi muita edellä ja asiat helppoja. Periaatteessa lumipalloefektin saa pyörimään lukioon saakka. Haastetta voi tarjota kotona ylimääräisillä tehtävillä.
Riippuu varmaan myös siitä mihin vuoden aikaan on syntynyt. Jos on loppuvuodesta syntynyt niin koulun alkaessa on joka tapauksessa 6v. Jos menisi vuotta aikaisemmin kouluun niin olisi vasta 5v. Tyttö osasi 5v jo lukea ja kirjoittaa ja laskea ekan luokan laskuja mutta tuskin olisi ollut koulukypsä ja oli myös tosi pienikokoinen. Oli kyllä jo motorisesti taitava koska harrasti voimistelua ja luistelua. Mutta mihin sitä lapsella olisi kiire. Ehtii sitä elämää suorittaa myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekaluokkalaisissa on vielä todella paljon eroja valmiuden suhteen. Moni varmasti voisi aloittaa vuotta aikaisemmin ihan ongelmitta, mutta koulu on myös sosiaalinen ympäristö, ja tällä on etenkin väliä sitten yläasteiässä.
Tietysti sitä helpompi, mitä aiemmin vuonna on syntynyt, mutta vaikka kävin oman ikäisteni kanssa koulua, oli ihan tosi peestä olla se loppuvuodesta syntynyt, kun mopoikä ja lukiossa täysi-ikäisyys tuli kuvioihin. Tämän lisäksi murrosikä tuli normaalia myöhemmin, joten olin myös koko yläasteen se ainoa pikkulapsen näköinen, kun kaverit alkoivat jo olemaan "aikuisemman" näköisiä.
Tietysti loppupeleissä aika pieniä asioita ja osalle ei mitään vaikutusta, mutta sitäkin kannattaa miettiä, miten se vaikuttaa jos on aina pienin ja nuorin, harrastuksissa kaverit pelaa ikäluokkansa mukaisesti eri joukkueessa jnejnejne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi ylipäätään kaikilla aloittaa koulu vuotta aikaisemmin ja kieliopinnot pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Lukeminen ja yhteen- ja vähennyslaskut pitäisi olla sujuvia jo 6-vuotiaana. Suomi alkaa jäädä muun maailman kelkasta, joten koulua pitäisi tehdä vaikeammaksi, eikä helpottaa.
Meillähän on pakollinen eskari, jonka aikana opetellaan esimerkiksi hajotelmia lukualueella 1-10 ja melkein puolet lapsista oppii lukemaankin.
Olisi järkevämpää näille puolelle aloittaa koulun 6-vuotiaana ja hitaammin kehittyvät sitten 7-vuotiaana. Suomessa jotenkin vieläkään täysin ymmärretä, että Suomesta tulee kehitysmaa, jos älykkäimmät lapset eivät saa ulkomaiden huippumaiden tasoista koulua. Ei se muu maailma odota Suomea, vaan raha menee sinne, jossa on parhaat opiskelijat ja sitä myötä yritykset. Ilman rahaa ei ole kivaa köyhilläkään, ei tule tukia ym. palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi osaa kouluasiat ikäistään paremmin, ainahan voi auttaa kotona siihen, että on kympin/ysin oppilas. Helpompaa, jos on jo valmiiksi muita edellä ja asiat helppoja. Periaatteessa lumipalloefektin saa pyörimään lukioon saakka. Haastetta voi tarjota kotona ylimääräisillä tehtävillä.
Nykyisin koulu on liian helppoa keskivertoa fiksummille. Onneksi on nämä Pisa-testit, koska muuten moni haluaisi sina vaan helpomman koulun tyhmemmille lapsilleen. Se, ettei saavuteta entisaikojen tasoja enää missään on suuri yhteiskunnallinen ongelma ja vaikeuttaa myös sitä, etteivät suomalaiset lapset pääse jatko-opintoihin ulkomaille, jos tasoa pidetään liian huonona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmille aihetta kehuskeluun.
Mitä keshuskelun aihetta siinä on, kun tarkoituksella siirtävät lapsensa luokan nuorimmaiseksi. Siitä ei ole mitään etua, päinvastoin.
Onhan siitä juuri se etu, että lapsi pääsee älyllisesti vastaavaan seuraansa. Nämäjän usein lukevat ja laskevat jo ekalla luokalle mennessään. Etu on myös, että voittaa elämästä vuoden, saa todennäköisesti paremman vieraiden kielten kielitaidon, voi pitää vaihtarivuoden, pääsee työelämään vuotta aikaisemmin, rahallisesti voittaa vähintään noin 50000 euroa, lapsia voi hankkia vuotta aiemmin jne.
Harvoin ne vuotta vanhemmat ovat älyllisesti sen kumm
Yleensähän ihmiset hankkivat lapsia vasta valmistumisensa jälkeen eli siinähän on suora ajallinen yhteys. Jos olisit valmistunut myöhemmin, olisit hankkinut lapsia myöhemmin.
Hedelmällisyyden kanssa yksikin vuosi voi ratkaista sen, saako yhtään lasta tai saako haluamaansa lapsimäärää. Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät saa haluamaansa lapsimäärää mm. sen takia, että opiskelut vievät liian pitkän ajan nuoruudesta eli siitä hedelmällisestä ajasta liian suuren osan.
Feeniks-nettikoulu
https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/
Ja voitte aloittaa MILLOIN VAIN!
Vierailija kirjoitti:
Feeniks-nettikoulu
https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/
Ja voitte aloittaa MILLOIN VAIN!
Hyvänä johtopäätöksestä voidaan havaita, että akateemisten älykkäiden vanhempien kannattaa laittaa lapsi 6-vuotiaana kouluun. Niiden ei kannata, joille mopon, ajokortin saanti tai baariin pääsy on ollut hyvin tärkeää. Yleensä lapsista tulee lähelle vanhempia, joten voi päätellä, onko asiasta hyötyä (akateemisuus) vai haittaa (bilettäminen ja mopoilu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feeniks-nettikoulu
https://feeniks-koulu.fi/wp_feeniks/
Ja voitte aloittaa MILLOIN VAIN!
Ei tarvii mennä ollenkaan edes "esikouluun".
Miten vanha olet?