Lapsi vuotta aikaisemmin kouluun, mitä saavutetaan?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi ylipäätään kaikilla aloittaa koulu vuotta aikaisemmin ja kieliopinnot pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Lukeminen ja yhteen- ja vähennyslaskut pitäisi olla sujuvia jo 6-vuotiaana. Suomi alkaa jäädä muun maailman kelkasta, joten koulua pitäisi tehdä vaikeammaksi, eikä helpottaa.

Suomi putosi ihmeellisesti pisa-tuloksissa sekä kirjoitus ja lukutaidossa, kun sun neuvojasi alettiin täällä toteuttamaan. Jostain syystä pärjäsivät paremmin silloin, kun saivat rauhassa olla lapsia 7 vuotiaaksi saakka 

En ole koskaan ajatellut, että kouluun vuotta aikaisemmin menemisestä olisi ollut mitään selkeää hyötyä (joskaan ei tosin haittaakaan), mutta olihan se toisaalta kiva, että jatko-opintoihin ei tuntunut olevan niin kova kiire vaan sai rauhassa pitää pari välivuotta ilman, että olisi ollut muiden fuksien kanssa kovin eri-ikäinen. Aika tyhjän päiväinen juttu, mutta tiivistetysti minulta on koko elämäni puuttunut krooninen kiireen tuntu saavuttaa asioita.

Jos nyt aikuisena mietin sitä vuotta aiemmin kouluun menemistä, niin eipä sillä sen kummempaa vaikutusta ole ollut elämääni. Kuten jo aiemmin kirjoitin, en kouluaikana erottunut joukosta mitenkään erityisesti, koska lähtötaso ekaluokkalaisilla oli muutenkin varmasti kaikilla erilainen.

Enemmän se vaikutti silloin kun se tapahtui, jee, sain jatkaa suoraan kouluun eikä tarvinut kulkea eskarin ja päiväkodin kautta. Se oli siinä tilanteessa paras ratkaisu. Mielestäni lapsen tilanne pitäisi aina arvioida kokonaisvaltaisesti, lukemis-laskemis jne. -taitojen lisäksi pitäisi kiinnittää huomio siihen miten lapsi pärjää ryhmässä, muiden lasten kanss, sosiaalisissa tilanteissa ja miten valmis lapsi yleensäkin on siihen "kouluelämään". Onnistuuko koulumatkat, työskentely ohjeistetusti ja itsenäisesti? Entä omista tavaroista, tekemisistä jne. huolehtiminen? Läsnäolo koulussa ja opetukseen osallistuminen? Toki kukaan lapsi ei ole täydellinen, joten mitään täydellisyyttä ei kannata ekaluokkalaiselta vaatia, yleensä lapset ottaa ne mahdolliset puutteet taidoissa kiinni jo ekoina kuukausina. Mutta kokonaisuus on se, mitä pitäisi kuitenkin aina arvioida.

"Naisen hedelmällisyys laskee iän myötä, luulisi akateemisen sen nyt ymmärtävän, että yksi vuosi voi olla ihan ratkaisevan merkitsevä, tuleeko raskaaksi vai ei. Mitä pidempään opiskellaan niin sitä pidemmälle lasten teko menee. Nimenomaan näille nämä aiksiset koulunaloitukset ovat tosi tärkeitä."

Olet siis miettinyt lapsesi uran ja lastentekoiänkin jo valmiiksi? Mitä, jos lapsesi onkin homoseksuaali tai ei vaan löydä puolisoa?  

Enpä ole yhtä sairasta tekstiä lukenut pitkiin aikoihin. Joku oikeasti miettii alle kouluikäisen lapsen hedelmällisyyttä. 

En ehkä suosittelisi siksi kun se on lapsille iso juttu olla eri ikäinen, puhumattakaan mopokortti, ajokortti ja baariin menoiästä ym tuollaiset ikään sidonnaiset jutut, aika ulkopuolinen olo tulee kun aina on se viimeinen. Itse olin vain loppuvuodesta syntynyt ja silti tuntui ulkopuoliselta kun kaikki muut oli jo pitkään saanu kokea esimerkiksi baarielämää ja suurinpiirtein ei enää kiinnostanut koko homma kun itse täytin 18.. mutta oppimisen puolesta olisi hyvä tarjota niille vähän fiksummille lapsille lisähaastetta.

Itsekin opin alisuoriutumaan enkä oppinut oppimaan kun peruskoulun ensimmäiset 6 vuotta (jopa kaikki 9) osaa "kaiken" näkemättä yhtään vaivaa ja saa odotella hitaita (ja tyhmempiä, anteeksi). Läksyjäkään ei juuri koskaan ollut koska tein aiheeseen liittyvät kaikki tehtävät jo tunnilla tai viimeisen 10 minuutin aikana ne mitä arvelin tulevan läksyksi, oikein osuin yleensä. Muilla aika meni loppusähellykseen ja opettajien läksynannon kuuntelemiseen ym. Lukemisenkin osasin ennen kouluun menoa ja turhautti lukuläksyinä olevat tavutetut aapisen pätkät, aika nopeesti lopetin lukuläksyt kun luettava teksti ei kiinnostanut ja eihän sitä saanut selville oliko niitä tehty. Fiksu ja mukavuudenhaluinen on huono yhdistelmä koulussa. Lukiossa sitten numerot romahtivat kun niiden eteen olisikin pitänyt tehdä jotain enkä ollut oppinut näitä taitoja kun ei koskaan tarvinnut panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille aihetta kehuskeluun.

Mitä keshuskelun aihetta siinä on, kun tarkoituksella siirtävät lapsensa luokan nuorimmaiseksi. Siitä ei ole mitään etua, päinvastoin. 

Onhan siitä juuri se etu, että lapsi pääsee älyllisesti vastaavaan seuraansa. Nämäjän usein lukevat ja laskevat jo ekalla luokalle mennessään. Etu on myös, että voittaa elämästä vuoden, saa todennäköisesti paremman vieraiden kielten kielitaidon, voi pitää vaihtarivuoden, pääsee työelämään vuotta aikaisemmin, rahallisesti voittaa vähintään noin 50000 euroa, lapsia voi hankkia vuotta aiemmin jne.

Harvoin ne vuotta vanhemmat ovat älyllisesti sen kummempaa seuraa kuin oman ikäisetkään, ja jos ovatki

Elämänkumppanin voi löytää vaikka 15-vuotiaana tai 35-vuotiaana. Vai pitääkö lapset tehdä heti sen ensimmäisen kanssa jonka kanssa asiat näennäisesti sujuu? Oikean kumppanin löytäminen ei katso ikää, eikä etenkään sitä milloin on koulunsa aloittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille aihetta kehuskeluun.

Mitä keshuskelun aihetta siinä on, kun tarkoituksella siirtävät lapsensa luokan nuorimmaiseksi. Siitä ei ole mitään etua, päinvastoin. 

Onhan siitä juuri se etu, että lapsi pääsee älyllisesti vastaavaan seuraansa. Nämäjän usein lukevat ja laskevat jo ekalla luokalle mennessään. Etu on myös, että voittaa elämästä vuoden, saa todennäköisesti paremman vieraiden kielten kielitaidon, voi pitää vaihtarivuoden, pääsee työelämään vuotta aikaisemmin, rahallisesti voittaa vähintään noin 50000 euroa, lapsia voi hankkia vuotta aiemmin jne.

Harvoin ne vuotta vanhemmat ovat älyllisesti sen kummempaa seuraa kuin oman ikäisetkään, ja jos ovatki

Tirsk! Sillä koulunaloitusvuodella ei ole lastenteon kanssa mitään tekemistä. Enemmän on sillä, että lapsi on koulukypsä mennessään kouluun, jolloin opintomenestyskin on hyvä.

Tutkitusti joulukuussa syntyneet pärjäävät huonommin kuin alkuvuodesta syntyneet, joten se näkyy arvosanoissa ja voi näkyä myös siinä, kuinka nopeasti edes pääsee opiskelemaan.

Itse kun menin opiskelemaan, olin nuorimpia siksi että pääsin opiskelemaan suoraan lukiosta. Koulussa taas olin aina ollut vanhimpia, koska olin alkuvuoden lapsi.

Yliopistossa suurin osa oli kuitenkin viettänyt välivuosia ennen opiskelua, joten minä olin yhtäkkiä niitä nuorimpia vuosikurssillani. En kuitenkaan tehnyt lapsia sen nuorempana, koska vakituisen työn löytäminen oli vaikeaa. Ennemmin sanoisin, että tärkeintä on, että lapsi pärjää siellä koulussa ja koulun aloitus pitää miettiä sen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskin saavutetaan mitään sellaista, jonka voi yleistää kaikkiin vuotta aikaisemmin kouluun menneisiin. Itse olen mennyt vuotta aikaisemmin kouluun, niin että luokallani kaikilla muilla oli eri syntymävuosi, mutta halusin sitä itse. Pärjäsin hyvin, olin kaltaisteni joukossa, en ollut huonompi enkä parempi missään. Jos olisin joutunut odottamaan vuoden, tilanne olisi voinut olla eri.

Aikaisemman koulunaloituksen pitäisi tulla lapsen itsensä aloitteesta.

Niin, multa kysyttiin vuonna -68, että haluaisinko mennä, kun olen tammikuussa syntynyt. Paras kaverini meni joka oli joulukuussa syntynyt.

Kyllä otti päähän jäädä kesän jälkeen yksin. Ainoa hyöty oli että jouduin käymään vain ekan vuoden lauantait koulua. Laki siitä tuli ja kunnat siirtyivät asteittain luopumalla lauantai-koulupäivistä.

Koulussa kyllä jouduin odottelemaan muita. Kyllästyin opiskelemaan sitten noin 5. Luokan paikkeilla. Mielestäni osasin tuolloin jo kaiken mitä tarvitsee😏. Luen itsenäisesti paljon ja olen kävelevä yleistietokone. Puhun useampaa kieltä ja olen menestynyt elämässäni hyvin. Lapset ovat yksilöitä eikä yksi vuosi ratkaise, aiemmin koulun aloittaneet voivat olla jopa menestyvämpiä ja keskittyvät kiltisti kouluun kun taas mitä vanhempi lapsi usein harrastaa jo niin monia asioita että koulu ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ajatellut, että kouluun vuotta aikaisemmin menemisestä olisi ollut mitään selkeää hyötyä (joskaan ei tosin haittaakaan), mutta olihan se toisaalta kiva, että jatko-opintoihin ei tuntunut olevan niin kova kiire vaan sai rauhassa pitää pari välivuotta ilman, että olisi ollut muiden fuksien kanssa kovin eri-ikäinen. Aika tyhjän päiväinen juttu, mutta tiivistetysti minulta on koko elämäni puuttunut krooninen kiireen tuntu saavuttaa asioita.

Lapseni aloittaessa yliopisto-opinnot fuksien ikähaitari oli 19 - 42v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille aihetta kehuskeluun.

Mitä keshuskelun aihetta siinä on, kun tarkoituksella siirtävät lapsensa luokan nuorimmaiseksi. Siitä ei ole mitään etua, päinvastoin. 

Onhan siitä juuri se etu, että lapsi pääsee älyllisesti vastaavaan seuraansa. Nämäjän usein lukevat ja laskevat jo ekalla luokalle mennessään. Etu on myös, että voittaa elämästä vuoden, saa todennäköisesti paremman vieraiden kielten kielitaidon, voi pitää vaihtarivuoden, pääsee työelämään vuotta aikaisemmin, rahallisesti voittaa vähintään noin 50000 euroa, lapsia voi hankkia vuotta aiemmin jne.

Harvoin ne vuotta vanhemmat ovat älyllisesti sen kummempaa seuraa kuin oman ikäisetkään, ja jos ovatki

Naisen hedelmällisyys laskee iän myötä, luulisi akateemisen sen nyt ymmärtävän, että yksi vuosi voi olla ihan ratkaisevan merkitsevä, tuleeko raskaaksi vai ei. Mitä pidempään opiskellaan niin sitä pidemmälle lasten teko menee. Nimenomaan näille nämä aiksiset koulunaloitukset ovat tosi tärkeitä.

Minä olen yksi 6v kouluun mennyt, täytin 6v suunnilleen samaan aikaan kun koulu alkoi.

Sain ekan lapseni 31-vuotiaana, samana vuonna valmistuin yliopistosta, ja itseasiassa opiskelen jälleen. En koe olevan mitään yhteyttä siinä minä vuonna menin kouluun ja milloin sain lapsia.

Vierailija kirjoitti:

"Naisen hedelmällisyys laskee iän myötä, luulisi akateemisen sen nyt ymmärtävän, että yksi vuosi voi olla ihan ratkaisevan merkitsevä, tuleeko raskaaksi vai ei. Mitä pidempään opiskellaan niin sitä pidemmälle lasten teko menee. Nimenomaan näille nämä aiksiset koulunaloitukset ovat tosi tärkeitä."

 

Olet siis miettinyt lapsesi uran ja lastentekoiänkin jo valmiiksi? Mitä, jos lapsesi onkin homoseksuaali tai ei vaan löydä puolisoa?  

Enpä ole yhtä sairasta tekstiä lukenut pitkiin aikoihin. Joku oikeasti miettii alle kouluikäisen lapsen hedelmällisyyttä. 

Trollihan tuo on. Varmin merkki on se, että hän on kiinnostunut vain tyttöjen koulunaloituksesta. Oikeastihan nuorten naisten lastenteko viivästyy siksi, ettei nuoria miehiä kiinnosta.

Isäni kävi 1920-luvulla pientä koulua, joka sai valtionapua, jos koululaisia oli tarpeeksi. Hänetkin laitettiin vuotta aiemmin kouluun ja sitten myöhemmin jäi luokalleen omanikäistensä joukkoon. 

Vaikea käsittää, miten tuollainen on häneen vaikuttanut. 

Vierailija kirjoitti:

Isäni kävi 1920-luvulla pientä koulua, joka sai valtionapua, jos koululaisia oli tarpeeksi. Hänetkin laitettiin vuotta aiemmin kouluun ja sitten myöhemmin jäi luokalleen omanikäistensä joukkoon. 

Vaikea käsittää, miten tuollainen on häneen vaikuttanut. 

Lisään, että sai kyllä aikaiseksi hienon akateemisen uran, ei se sitä pilannut. 

Mietin tunne-elämää. Joutui vielä myöhemmin sotimaankin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskin saavutetaan mitään sellaista, jonka voi yleistää kaikkiin vuotta aikaisemmin kouluun menneisiin. Itse olen mennyt vuotta aikaisemmin kouluun, niin että luokallani kaikilla muilla oli eri syntymävuosi, mutta halusin sitä itse. Pärjäsin hyvin, olin kaltaisteni joukossa, en ollut huonompi enkä parempi missään. Jos olisin joutunut odottamaan vuoden, tilanne olisi voinut olla eri.

Aikaisemman koulunaloituksen pitäisi tulla lapsen itsensä aloitteesta.

No ei helvetissä pidä, mikään lapsi ei tuossa iässä ole kykenevä tekemään tuollaisia aloitteita rationaalisesti.

Itse asiaan, mitään hyötyä koulun aikaistamisessa ei ole, se peruskoulu on samaa höttöä vuodesta riippumatta eikä siellä mitään fiksuille tarjota kuitenkaan. Potentiaalisia haittoja sen sijaan on runsaasti. 

"En ehkä suosittelisi siksi kun se on lapsille iso juttu olla eri ikäinen, puhumattakaan mopokortti, ajokortti ja baariin menoiästä ym tuollaiset ikään sidonnaiset jutut, aika ulkopuolinen olo tulee kun aina on se viimeinen. Itse olin vain loppuvuodesta syntynyt ja silti tuntui ulkopuoliselta kun kaikki muut oli jo pitkään saanu kokea esimerkiksi baarielämää ja suurinpiirtein ei enää kiinnostanut koko homma kun itse täytin 18.. mutta oppimisen puolesta olisi hyvä tarjota niille vähän fiksummille lapsille lisähaastetta."

Tämähän onko lapselle iso juttu olla eri ikäinen kuin "muut", riippuu ihan siitä lapsesta ja hänen tilanteestaan.

Itselleni se ei ollut iso juttu. Itseasiassa harvemmin se asia edes tuli esiin, että olen muita jopa yli vuoden nuorempi. Mopokorttia minulla ei ollut kuten ei monilla muillakaan, ajokorttikaan ei ollut mikään merkityksellinen asia, baareihinkaan minulla ei ollut mikään kiire.

Teininä kun nuo asiat alkoi olla ajankohtaisisia, kaveri- ja tuttavapiiriin kuului paljon muitakin kuin just niitä omanikäisiä tai samanluokkalaisia, ikäeroja kavereihin oli muutenkin muutaman vuoden minua vanhempia ja pari vuotta nuorempia. Se oli ihan itsestäänselvää, että kaikki ei olleet just samanikäisiä, eikä se ollut mikään uutinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ajatellut, että kouluun vuotta aikaisemmin menemisestä olisi ollut mitään selkeää hyötyä (joskaan ei tosin haittaakaan), mutta olihan se toisaalta kiva, että jatko-opintoihin ei tuntunut olevan niin kova kiire vaan sai rauhassa pitää pari välivuotta ilman, että olisi ollut muiden fuksien kanssa kovin eri-ikäinen. Aika tyhjän päiväinen juttu, mutta tiivistetysti minulta on koko elämäni puuttunut krooninen kiireen tuntu saavuttaa asioita.

Lapseni aloittaessa yliopisto-opinnot fuksien ikähaitari oli 19 - 42v.

Meillä suurin osa oli kylläkin 18-22v. Tämä 2015 HY:ssä. Kunhan keksin tähän yhden esimerkin. Isompi hyöty tullut varmasti juuri siitä, että olen aina kokenut, että minulla ei ole etumatkan vuoksi kiire saavuttaa asioita. Eihän se vuosi tee kenellekään mitään, mutta tästä on ollut psyykkisen terveyden kannalta kyllä hyötyä.

Miksi aihe ärsyttää joissakin niin paljon ärtymystä? Täällä moni itse koulunaloituksen varhain kokeneiden kokemuksia alapeukutetaan ja argumentoidaan miksi näillä kokemuksilla ei tosiasiassa ole mitään väliä. Siis henkilöt keillä ei ole omaa kokemusta asiasta yrittävät jyrätä niiden ihmisten näkemykset joita asia tosiasiassa koskettaa. 

Meidän lapsi on syntynyt marraskuussa, joten koulun aikaisemmalle aloitukselle ei ollut tarvetta. Oppisisällön puolesta koulunkäynti oli hänelle tavattoman tylsää, mutta kuuluuhan koulunkäyntiin myös aikataulujen opettelua, läksyjen ja oikeiden kirjojen muistamista ja muuta.

Jos lapsella on valmius edetä opinnoissa nopeammin, niin myöhemmin voi hypätä jonkun luokka-asteen yli - jopa yläasteella.

Lukion rinnalla voi suorittaa opintoja yliopistossa, mikä nopeuttaa valmistumista lukion jälkeen. Onpa yksi noheva poika valmistunut kandiksikin jo lukion toisella luokalla. Ja tunnen toisen, joka valmistui maisteriksi ennen kuin täytti 20. Lukio kahdessa vuodessa ja sen rinnalla yliopisto-opintoja. Tohtoriopinnotkin hoituivat häneltä kahdessa vuodessa.

Pienen lapsen kohdalla se hätäily on minusta turhaa. Vähän isompana voi sitten hypätä luokkien yli, jos on tarpeellista. Tai aloittaa suoraan toiselta luokalta.

Tammikuun alkupuolella syntynyt esikoiseni oli todella etevä lapsi ja hänen parhaat kaverinsa olivat edellistä vuosikertaa. Meiltähän kysyttiin jo lapsen vauva-aikoina, että oletteko miettineet kouluun menon varhentamista (lapsen syntymäajankohdan vuoksi), ja silloin olin jyrkästi ajatusta vastaan. Mutta kun lapsen vahvuudet kävivät vähä vähältä ilmi, mieleni muuttui. Keskustelin kouluun menon aikaistamisesta lapsen päiväkodin henkilökunnan kanssa ja he olivat sitä mieltä, että ilman muuta kannattaa yrittää. Lapsi läpäisi koulukypsyystestit kirkkaasti ja koulussa meni aina hienosti, mitä nyt yläasteella koitti vähän lötkömpi vaihe... Plussaa oli myös se, että lapsi sai kaksi kaveripiiriä: oman luokan ja rinnakkaisluokan kaverit ja toisaalta urheiluharrastuksessa oman vuosikerran kaverit. Nykyään tämä lapsi opiskelee yliopistossa eikä ole pitänyt opinnoissa erityistä kiirettä vaan on käynyt töissä opintojen ohessa, joten suoranaista ajallista hyötyä koulun aloituksen varhentamisesta ei ole ollut. Emme toisaalta sellaista hakeneetkaan, vaan silloin aikoinaan vielä yksi vuosi päiväkodissa olisi tuntunut turhalta. Nuoremmat lapseni eivät ole syntyneet alkuvuodesta eikä heidän kohdallaan muutenkaan olisi tullut mieleen aloittaa koulutietä etuajassa.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Mikä on ikätoveri?

Jos synnyt 2.1. ja luokka on valtaosin muuten joulukuussa syntyneitä, olet käytännössä vuoden vanhempi kuin muut.

 

Missään luokassa ei ole valtaosa syntynyt joulukuussa. Ei missään muualla kuin kuvitelmissasi.