Mitä järkeä rakentaa iso hieno omakotitalo kaupunkien kehyskuntiin?

Musta ainakin tuntuu, että aika yksinäistä on siellä olla omakotitalossa lasten ollessa pieniä ja on hoitovapaalla. Autolla joutuu lähtemään harrastuksiin ja kavereita ei ole ainakaan samassa pihapiirissä lapsille. Tuollaisissa paikoissa ei ole leikkipuistotoimintaa, äiti- ja lapsikerhoja, mammajumppia sun muuta. Ei ihme, että ei ole verkostoja.



Sitten kun mennään töihin, niin työmatkat venyvät ja lasten hoitopäivät pitenevät. Vaikka toinen vanhempi tekisikin lyhyttä päivää, niin usein toisella on normaalit päivät ja vähintään tunti siihen päälle tyimatkoja.



Tuntuu ainakin, että lasten ollessa pieniä tuo on kaikista huonoin vaihtoehto ainakin sille kotonaolevalle vanhemmalle.'



Mun mielestä on kiva asua lapsiperhevaltaisella rivarialueella, josta löytyy paljon kavereita lapsille ja vanhemmille, päiväkodit ja koulut ovat kivenheiton päässä ja hyvät palvelut ja joukkoliikennevälineet.

ainakin pk-seudun lähistöllä, ei välttämättä lapissa. Samat yleisimmät kauppaketjut löytyy kaikista pikkukaupungeista ja ainakin seurakuntien kerhot yms. toimii, samoin kansalaisopistot. mitä kuntaa tarkoitatte?

Pääkaupunkiseudulta on turha normituloisten ihmisten edes haaveilla omakotitalosta! Muutenkin 10 vuotta Helsingissä asuneena vaan kyllästyin koko touhuun! Totta on, että puistotoiminta pääkaupungissa aivan omaa luokkaansa.



Asutaan nyt n. 70 km päässä pääkaupungista. Mies käy junalla töissä Hesassa ja matkaan menee sama aika kun Helsingin sisällä ruuhka aikana. Itse sain töitä täältä.



Kyllä täältäkin puistot löytyvät, ovat kyllä todella hiljaisia, perhekerhot, avoimet päiväkodit jne. Auto on kyllä välttämätön, tai ainakin helpottaa arkea huomattavasti. Itse rakennamme uudelle asuinalueelle, jossa on kyllä paljon lapsiperheitä ja samanhenkisiä ihmisiä. Ikää kun tulee lisää, niin kummasti sitä elämän arvot muuttuu ja alkaa arvostaa omaa rauhaa! En olisi kuvitellut vielä 2 vuotta sitten että näin kauaksi lähdettäisiin!

Ajattelitko, että vain Helsingissä on ihmisiä ja elämää? Reps



T: Helsinkiläinen

Ainakaan pääkaupunkiseudulla ei välttämättä saa omiaan pois jos parin vuoden päästä lähtee myymään. Matkat on pitkät ja syö rahaa sekä aikaa.

Mut nää on ihan makukysymyksiä. Itse asun nyt Jyväskylässä, mutta haluaisin muuttaa jonnekin maalle (50km säteelle kaupungista). Arvostan omaa pihaa ja omaa rauhaa, ja ihanteellisinta olis jos lapset pääsisivät johonkin kivaan pieneen kyläkouluun. Harmi vain että ne kaikki ollaan lakkauttamassa!

Me muutettiin kerrostalo kämpästä pk-seudulta "maalle". Koomista kuitenkin että näin lähellä kaupungin keskustaa ja kaikkia palveluja (noin 3km) ei olla koskaan asuttukaan. Ja silti pihalta avautuu viljeltyjä peltoja (pari naapuriakin). Ainoa asia mitä kaipaan pk-seudulta on se toimiva julkinen liikenne. Olin kotona alkuun lasten kanssa ilman omaa autoa kun mies töissä ja joka paikkaan piti sitten kävellä se 3km vaunujen kanssa. Kyllä kunto kasvoi! Täältäkin löytyy avoimet pk:t, seurakunnan kerhot, yms. Puistoruokailu ois kyllä kiva täälläkin kesäisin :)

No mulla oli mielessä nyt vaikka sellaiset kunnat kuin Siuntio ja Nurmijärvi. Erityisesti Nurmijärvellä on paljon niitä kyläkeskittymiä, mutta on Siuntiossakin.

Totta kai nyt Nurmijärvellä on vaikka mitä palveluja, mutta kun jengi asuu niissä erillisissä pikkutaajamissa, niin helposti joutuu lähtemään aina johonvkin toiseen paikkaan vaikka siihen seurakunnan kerhoon.



Jos on ihan sen kylän keskustassa, niin voiolla hyvä tilanne, mutta moni rakentaa just vaikka 3-4 kilsan päähän.



Ja totta kai Helsingissäkin voi olla jollain tunnin työmatka, mutta ei kai se nyt kellekään ole erityisesti tavoitteena.



Ja kyllä mä ymmärrän, että ihmiset eivät rakenna isoihin kaupunkeihin. Tontteja ei ole sopuhintaan saatavilla.



Mulle vaan on paljon tärkeämpää se, että on hyvät verkostot (kaikki naapurit esim. lapsiperheitä, leikkipihat, lapsille kaverit, mammakerhot, lyhyet työmatkat, lyhyet koulumatkat ja iltapäiväpuistot sun muut kuin se, että itsellä olisi iso piha. Näin meidän perheessä on mahdollista olla mahdollisimman paljon lasten kanssa. Mutta kukin tekee omat valintansa.



2

kaupunkiin (Lahteen) 10km. Meillä on iso talo, 200m2 ja piha 1700m2 kaava-alueella. Lapsille kavereita naapureissa niin paljon kuin vain ikinä jaksavat niiden kanssa olla. Itselle juttuseuraa aina kun menee ulos jos vain haluaa, joku naapuri on aina ulkona pihaa laittamassa tms. Avoin pk toimii, äiti-lapsikerhot myös. Seurakunnan kerho 200m2 päässä meiltä. Työmatka mulla 7km, autolla sen ajaa 5min kun ei ole mitään ruuhkia joihin jäädä jonottamaan. Lapsilla kotona kunnallinen perhepäivähoitaja, joten ei mene aikaa hoitoon kuskaamisessa.



Mitä voisin vielä kaivata Helsingistä, kertoisko joku?

kehyskunnassa jo toinen talo - itse rakennettuja molemmat. Edellisestä talosta tehtiin hyvä tili, tuplattiin rakennushinta 7 vuodessa! Nykyinen talo on ihan taajamassa, palvelut (bussi, juna, kaupat, tarhat, terkkari, koulut yms.) 800m sisällä. Työmatka Espoon puolelle n 35min, kun ennen Hesan sisällä matkaan meni 55min. Nykyisen talon hinta on vielä reilusti plussalla vaikkei ollakaan myymässä - tilaa reilusti ja elämässä vähän luksustakin.



Eli plussalla ollaan ap:n ajatuksiin verrattuna reilusti. En ikinä haluaisi Hesaan takaisin



t. ent paljasjalkainen