Viinin lipittely suruun ja stressiin

Mene Aa kerhoon juopoilta kyselemään ...Ne auttaa

Vierailija kirjoitti:

Mene Aa kerhoon juopoilta kyselemään ...Ne auttaa

No kiitos. En kuitenkaan koe, että tartten AA:n apua.

Ei ole mitään rakentavampaa ehdotusta/ajatusta kellään?

Kokeile viinin vaihtamista esimerkiksi kivennäisveteen. Samalla tavalla kuin tupakanpolton lopettaneet herkästi alkavat napostella tai purra kynsiään eli kaipaavat jotain suuhunsa tupakan tilalle, voi tissuttelija kaivata viinin siemailua ihan fyysisenä toimintona. 

Opettele tunnistamaan tilanteet, joissa herkimmin päädyt ostamaan tai nauttimaan alkoholia tavalla, joka ei ole sinulle hyväksi, ja vältä näitä tilanteita sekä rutiineja. Jos esimerkiksi et pysty säilyttämään alkoholia kotona juomatta sitä, älä osta alkoholia kotiin. Jos kauppa, jossa normaalisti käyt, sijaitsee Alkon lähellä, vaihda kauppaa. Minä olen huomannut, että suoraan raskaan työpäivän jälkeen minun ei kannata lähteä kauppaan, sillä tällöin tulee helpommin heräteostostyyppisesti ostettua alkoholia tai epäterveellisiä herkkuja. 

Tämä on itsestäänselvyys, mutta sinun tulisi keksiä jokin ajanviete, johon uppoutua niinä hetkinä, kun tavallisesti tarttuisit viinilasiin. Jonkin asian konkreettinen tekeminen, vaikka leivonta, puutarhanhoito tai käsityöt, on ehkä parempi kuin lukeminen tai tv:n katselu. Myös liikunta on hyvä korvaava ajanviete. Ainakin minuun liikunta vaikuttaa niin, että jos saan työpäivän jälkeen mentyä kuntosalille, uimaan tai vaikka pyörälenkille, on olo sen jälkeen niin hyvä ja rentoutunut, ettei enää tee mieli alkoholia. 

Surun, kuoleman hyväksyminen ajan kanssa. Ei se helppoa ole, mutta ainoa tie.

No. Minulla hyvin kostea kesä takana. Kirjoitin runokirjaa, suunnittelin kantta kauan, viimeistelin kirjaa... mikäs siihen olis sopinu paremmin kuin lasi viiniä, ja toinen... kaupasta sai kivoja erilaisia 8%. Heinäkuu meni näin. Olin töissä, ei krapuloita, ei övereitä. Tuli tapa: ruoan kanssa lasi-kaksi, saunaoluet yms. Oli juhlia, mihin tietysti alkoholi kuului. Grillailu ja olut yms

Elokuun alussa korkki kiinni! Nyt oon ollu ilman, täysin. Jotenkin piti se päätös itse tehdä, toistaiseksi. Lokakuussa on juhlat, sinne asti aion olla ilman.

Tsemppiä Sinulle

Tästäkin selvitään!🤔

Vierailija kirjoitti:

Kokeile viinin vaihtamista esimerkiksi kivennäisveteen. Samalla tavalla kuin tupakanpolton lopettaneet herkästi alkavat napostella tai purra kynsiään eli kaipaavat jotain suuhunsa tupakan tilalle, voi tissuttelija kaivata viinin siemailua ihan fyysisenä toimintona. 

Opettele tunnistamaan tilanteet, joissa herkimmin päädyt ostamaan tai nauttimaan alkoholia tavalla, joka ei ole sinulle hyväksi, ja vältä näitä tilanteita sekä rutiineja. Jos esimerkiksi et pysty säilyttämään alkoholia kotona juomatta sitä, älä osta alkoholia kotiin. Jos kauppa, jossa normaalisti käyt, sijaitsee Alkon lähellä, vaihda kauppaa. Minä olen huomannut, että suoraan raskaan työpäivän jälkeen minun ei kannata lähteä kauppaan, sillä tällöin tulee helpommin heräteostostyyppisesti ostettua alkoholia tai epäterveellisiä herkkuja. 

Tämä on itsestäänselvyys, mutta sinun tulisi keksiä jokin ajanviete, johon uppoutua niinä hetkinä, kun tavallisest

Kiitos kattavasta vastauksesta! Viinipullo tulee herkästi haettua kauppareissun yhteydessä ja ajattelinkin siirtyä tilaamaan kauppaostokset kotiin muutenkin, kun olen vähän heräteostelija niin saisi menotkin aisoihin. Liikunta pitäisi saada rutiiniksi. Liikuin ennen paljon aktiivisen koiran kanssa, mutta koiran poismenon jälkeen jäänyt eikä uutta koiraakaan ole nyt mahdollista hankkia.

Elin samanlaisessa elämäntilanteessa puolison kuoleman jälkeen ja viiniä lipittelin ahkerasti helpottaakseni oloani. Seitinohut hiprakka piristää, mutta sen jälkeen iskee taas synkkyys ja sur. Alkoholi tekee niin aivoille.

MInua auttoi autolla ajaminen. Ihan minne vain. Päätin kiertää hautausmaita ja viedä kukan muualle haudattujen muistokivien äärelle. Samalla tutustui paikkakunnan kukkakauppaan ja miltä siellä seudulla näytti.  Uteliaisuus voitti surun tunteen edes hetkeksi. Usein olisin väsynyt ajopäivien jälkeen ja nukuin hyvin.

Toinen ihan hullu juttu oli moikata muualla asuvia tuttuja. Kysyin vain saanko tulla käymään, join pullakahvit ja ajoin takaisin. Joku saattoi ajaa useamman tunnin päässä. Kyllä ihmiset ymmärsivät sen tuskani ja levottomuuteni, kun kerroin että ajaminen on lääkettäni tai muuten kittaisin vain viiniä.

Otin palkatonta lomaa ja asuin askeettisessa mökissä kesällä. Arjen työt pitivät kasassa ja joskus oli tosi hyvä mieli, kun oli saunonut ja uinut ja keho oli rentoutunut.

Vaikka olisit ihan erilainen ihminen kuin minä kuuntele itseäsi, mitä haluat tehdä. Jos on huutaa kurkku suorana jossakin etsi paikka, jossa voit sen tehdä. Älä mieti onko se järkevää, vaan kuuntele mitä surusi haluaa tehdä. Suru ei ole aina huonoa seuraa, vaan se voi avata sinusta ihan uusia hyviä asioita. Tilanteen raskaudesta huollimatta.

Vierailija kirjoitti:

No. Minulla hyvin kostea kesä takana. Kirjoitin runokirjaa, suunnittelin kantta kauan, viimeistelin kirjaa... mikäs siihen olis sopinu paremmin kuin lasi viiniä, ja toinen... kaupasta sai kivoja erilaisia 8%. Heinäkuu meni näin. Olin töissä, ei krapuloita, ei övereitä. Tuli tapa: ruoan kanssa lasi-kaksi, saunaoluet yms. Oli juhlia, mihin tietysti alkoholi kuului. Grillailu ja olut yms

Elokuun alussa korkki kiinni! Nyt oon ollu ilman, täysin. Jotenkin piti se päätös itse tehdä, toistaiseksi. Lokakuussa on juhlat, sinne asti aion olla ilman.

Tsemppiä Sinulle

Tästäkin selvitään!🤔

Kiitos. Joo, se tulee salakavalasti tavaksi. Tsemppiä myös sulle! Mäkin taidan nyt muutaman kuukauden olla tiukasti ilman. Siihenkin onneksi tottuu nopeasti.

Minä pimplaan viinin kanssa ihan tylsyyteen. Ei mtn varsinaista tekemistä, ei tarvitse olla menossa aamulla mihinkään eikä tarvi olla freesi tai mitenkään skarppina. Muutettiin kakkoskotiin maalle koronan aikaan ja jäätiin tänne. Koska eristys, niin hokasin , että miten helppoa ja halpaa on tilata viinit netin kautta lähipostiin. Siitäpä se sitten lähti.

Olen yrittänyt vähän skarpata ja huomannut myös, että erilaisia kivennäisvesiä voi pitää saatavilla viinin sijasta. Makuja on vaikka mitä, vitamiineja ja mineraaleja. Näitä kauniiseen lasiin, kylmänä tarjolle. Iltakävely tai joku venttely-jooga-pilates illalla, liikunta yleensä auttaa.

Sen sijaan että tunteita lähtisi tietoisesti pakenemaan, voi opetella myötätuntoisesti tunteiden sallimista ja harjoitella keinoja tunnevoimakkuuden lieventämiseen.

Ota ihan vapaasti vaan sillon kun tuntuu , että haluat rentoutua, minäkin joisin mutta en tykkää viinistä.

Tosta alkoholista on nyt tehty joku kamala pahe, ihan kun amfetamiinin veto ennen töihin lähtöö onkin nykyään hyväksyttävämpää-

Kokeile kävelylenkkiä luonnossa tilalle. Eli silloin kun alkaisit tissuttelemaan, niin lähdetkin kävelemään. Olo rentoutuu ja tuntuu hyvältä, kun palaat kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Elin samanlaisessa elämäntilanteessa puolison kuoleman jälkeen ja viiniä lipittelin ahkerasti helpottaakseni oloani. Seitinohut hiprakka piristää, mutta sen jälkeen iskee taas synkkyys ja sur. Alkoholi tekee niin aivoille.

MInua auttoi autolla ajaminen. Ihan minne vain. Päätin kiertää hautausmaita ja viedä kukan muualle haudattujen muistokivien äärelle. Samalla tutustui paikkakunnan kukkakauppaan ja miltä siellä seudulla näytti.  Uteliaisuus voitti surun tunteen edes hetkeksi. Usein olisin väsynyt ajopäivien jälkeen ja nukuin hyvin.

Toinen ihan hullu juttu oli moikata muualla asuvia tuttuja. Kysyin vain saanko tulla käymään, join pullakahvit ja ajoin takaisin. Joku saattoi ajaa useamman tunnin päässä. Kyllä ihmiset ymmärsivät sen tuskani ja levottomuuteni, kun kerroin että ajaminen on lääkettäni tai muuten kittaisin vain viiniä.

Otin palkatonta lomaa ja asuin askeettisessa mökissä kesällä. Arjen työt pitivät kasassa j

Kiitos tästä! Toi ajelu olisi varmasti myös mulle toimiva keino, ainoa miinus, etten omista autoa. Autossa voisi laulaa täysillä ja huutaa. 

Vaikeita tunteita ei pidä tukahduttaa tai turruttaa esimerkiksi päihteillä, sillä kaikki tunteet ovat tärkeitä. Sen sijaan tunteista on hyvä opetella puhumaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä pimplaan viinin kanssa ihan tylsyyteen. Ei mtn varsinaista tekemistä, ei tarvitse olla menossa aamulla mihinkään eikä tarvi olla freesi tai mitenkään skarppina. Muutettiin kakkoskotiin maalle koronan aikaan ja jäätiin tänne. Koska eristys, niin hokasin , että miten helppoa ja halpaa on tilata viinit netin kautta lähipostiin. Siitäpä se sitten lähti.

Olen yrittänyt vähän skarpata ja huomannut myös, että erilaisia kivennäisvesiä voi pitää saatavilla viinin sijasta. Makuja on vaikka mitä, vitamiineja ja mineraaleja. Näitä kauniiseen lasiin, kylmänä tarjolle. Iltakävely tai joku venttely-jooga-pilates illalla, liikunta yleensä auttaa.

Täytyy yrittää noita kivennäisvesiä. Yleensä en juo viinin lisäksi kuin hanavettä. Edullisemmaksikin tulisi.

Alkoholi on hermomyrkky. Se aiheuttaa nestehukkaa, ja kun aivot kuivuvat, on taas entistä ahdistuneempi olo.

Kivennäisvedet ovat pelkkää placeboa, eikä niidenkään juominen ole vaaratonta. Hampaat eivät pidä hiilihapoista.

Kaikkein terveellisin tapa hoitaa surua ja stressiä on tosiaan lähteä ulos kävelylle. Ilman rahaa, niin ettei tule poikettua Alkossa tai ruokakaupassa juomaostoksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeita tunteita ei pidä tukahduttaa tai turruttaa esimerkiksi päihteillä, sillä kaikki tunteet ovat tärkeitä. Sen sijaan tunteista on hyvä opetella puhumaan.

Joskus ei vaan kertakaikkiaan jaksa niitä tunteita. Ne käy ylivoimaisiksi. Joo, tukahduttaminen ja turruttaminen ei ole paras tapa. Itellä on myös käynyt niin, että olen lakaissut surun maton alle, kun sillä hetkellä ei ole ollut voimia käsitellä sitä. En turruttanut sitä muuten, mutta en vaan pystynyt sitä käsitellä tai puhua siitä. Nyt reilu 8v. myöhemmin hyökyy välillä se lakaistu suru päälle.

Ekana myöntäisin sen alkoholiongelman, ja tokana menisin AA:han, ettei ongelma pahene.