Mies juo ahdistukseen
Miten olette toimineet suhteessa, jossa mies on rakastava ja huolehtiva, mutta hänellä tulee välillä pakottava tarve alkoholin juomiselle?
Mies yrittää vastustaa tätä tarvetta ja voi mennä tuntejakin ahdistuneena mihin ainoastaan juominen auttaa lopulta.
Yritän ymmärtää ja tukea, keksiä muita keinoja ahdistuksen lievennykseen. Välillä mies onnistuukin olemaan selvänä useamman viikon ja itsekin nauttii hyvistä yöunista ja paremmasta jaksamisesta töissä yms.
Ei satunnainen juominen haittaisi, enemmän olen huolissani mieheni terveydestä ja henkisestä voinnista. Olen itsekin väsynyt katsomaan kamppailua alkoholin kanssa.
Vinkkejä ja keinoja tilanteen helpottamiseksi? Mikä on auttanut teidän suhteessa?
Kommentit (53)
Lääkäriin ja pyytää ahdistukseen lääkitys.
Ite hain työpaikkalääkäriltä opamox-reseptin, otan sellaisen jos alkaa vanne kiristämään päätä.
Miehiltä vois kieltää kaikki päihteet?
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin ja pyytää ahdistukseen lääkitys.
Nykyään ei määrätä ahdistukseen mitään kunnon toimivia lääkeittä, vaan jotain unilääkkettä, masennuslääkettä yms.
Vierailija kirjoitti:
Kuolkoon viinaan...
Se on kovan työn takana ja sitä ennen rouva on jo ottanut hatkat.
Olen joskus ryypännyt ahdistukseen. Ei muutakaan saa laillisesti. Sitten jos menet lääkäriin niin voit saada rauhoittavia esim. diapameja ahdistukseen. Siinä on kohtalainen vaara että pillereihin koukuttuu. Pari vuotta sitten kerrottiin uutisissa että pillereitä jää tullin haaviin entistä enemmän. Ihmisille ei uusittu reseptejä niin tilasivat laittomasti. Osa jäi kiinni.
Eipä mulla ole muuta vinkkiä kuin että stressiä voi lievittää millä itse parhaaksi näkee. Kunhan tajuaa että jos lievityksen haitat on suuremmat kuin hyödyt niin sellaista ei kannata ottaa.
Tuo ahdistus pitää selvittää, onko se vain tekosyy ! Keskustelkaa, ohjaa hoitoon, laita ehdot suhteen jatkumiselle.
Selvitä mikä ahdistaa kysy ,miehen täytyy kohdata pelkonsa ,eikä paeta viinaan.
Juoko hän niin, että humaltuu ja vaikuttaa käytöksellään muihin ympärillä oleviin?
Ymmärrän sinua AP, minullakin on taustaa ahdistuksen hoitamisesta alkoholilla. Mutta en tosiaan ikinä juonut humaltuakseni; ja tein kaikkeni piilottaakseni sen muilta. Halusin vain sisäistä rauhaa ja nukahtaa. Joo, ristiriitaistahan se on, mutta koin tuolloin, että se oli helpoin keino saada *apua*.
Jos jotain olisin toivonut puolisolta, niin tietysti ensisijaisesti sen, että hän voisi elää mahdollisimman normaalisti ja hyvin, mutta tietysti parisuhteessa sen tuen kannalta olisin kaivannut syyllistämisen sijaan sen, että mun ääreen olisi pysähdytty, kysytty että mitä mä oikein mietin ja miten voin henkisesti, ja ehkä jopa että olisi oltu tukena hoitoon (ahdistuksen) hakeutumisen kanssa.
Ihminen pyrkii eläinten lailla piilottamaan huonoa oloaan, ja parantelemaan piilossa. Joskus se parantuminen ei vaan tule toivomalla. Enkä nyt tarkoita tosiaankaan mitään katkoa, vaan sen ahdistuneisuuden ja siihen liittyvän mahdollisen sairaudenpelon tmv. hoitoa.
Voimia sinulle ja puolisollesi ennen kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin ja pyytää ahdistukseen lääkitys.
Nykyään ei määrätä ahdistukseen mitään kunnon toimivia lääkeittä, vaan jotain unilääkkettä, masennuslääkettä yms.
Siis mammoille ei määrätä, tarvitaan joku oikea syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin ja pyytää ahdistukseen lääkitys.
Nykyään ei määrätä ahdistukseen mitään kunnon toimivia lääkeittä, vaan jotain unilääkkettä, masennuslääkettä yms.
Voisikohan unilääke rauhoittaa yleistä ahdistusta, jos ei tarvitse joka ilta ottaa? Muita kuin lääkkeellisiä keinoja?
Liikunnasta on yleensä ollut apua, mutta se loppuu kun juominen alkaa, ja vie useita päiviä päästä normaaliin rutiiniin takaisin.
Senkin vuoksi vaikeaa seurata vierestä, kun mies tehnyt kovan työn irrottaakseen alkoholista ja taas tulee tilanne kun sitä tarvitsee useana iltana putkeen.
Kiitos kaikille vastauksista
Ap
Jokaikinen alkoholisti juo ahdistukseen tai muuhun keskushermoston häiriötilaan. Alkoholihan sen lamauttaa hetkeksi.
Toisinsanottuna, jokainen alkoholisti on mielenterveysongelmainen
Urheilu voisi toimia hyvänä ratkaisuna tuohon. Kääntää sen niin, että alkoholin sijasta urheilee. Mikä sitten ikinä onkin mieluisin laji, ihan vaikka juoksulenkki ainakin siinä mielessä helppo, että senkun lähtee ovesta ulos lenkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin ja pyytää ahdistukseen lääkitys.
Nykyään ei määrätä ahdistukseen mitään kunnon toimivia lääkeittä, vaan jotain unilääkkettä, masennuslääkettä yms.
Voisikohan unilääke rauhoittaa yleistä ahdistusta, jos ei tarvitse joka ilta ottaa? Muita kuin lääkkeellisiä keinoja?
Liikunnasta on yleensä ollut apua, mutta se loppuu kun juominen alkaa, ja vie useita päiviä päästä normaaliin rutiiniin takaisin.
Senkin vuoksi vaikeaa seurata vierestä, kun mies tehnyt kovan työn irrottaakseen alkoholista ja taas tulee tilanne kun sitä tarvitsee useana iltana putkeen.
Kiitos kaikille vastauksistaAp
Kärsiikö miehesi paniikkioireista? Jotain akuutteja ahdistuneisuusolotiloja hän kirjoituksesi perusteella yrittää taittaa siedettävämmäksi.
Miehet ei useinkaan tahdo myöntää, että tulee paniikkikohtauksia äkkiarvaamatta jne. Se koetaan heikkoutena. Ja toki on pelottavaa.
Vai luuletko, että kyseessä on puhtaasti työstressi/ahdistus omasta roolista työyhteisössä tai tavoitteista?
Lihaville ei pitäisi määrätä mitään rauhoittavia, ensin liikunnalla ja ruokavaliolla kilot pois, sitten tarkastellaan psyykkistä vointia uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Urheilu voisi toimia hyvänä ratkaisuna tuohon. Kääntää sen niin, että alkoholin sijasta urheilee. Mikä sitten ikinä onkin mieluisin laji, ihan vaikka juoksulenkki ainakin siinä mielessä helppo, että senkun lähtee ovesta ulos lenkille.
Kuulostaa aina niin helpolta tuo lenkille lähtö. Paitsi sitten, kun ahdistuneisuus muuttuukin pahaksi agorafobiaksi.
Annan miehen juoda rauhassa. Ja välillä ostan miehelle olutta kun tuun kaupan kautta. Itsekin syön suklaata ja jätskiä eikä mies valita.
Antaa molempien elää..
Vierailija kirjoitti:
Juoko hän niin, että humaltuu ja vaikuttaa käytöksellään muihin ympärillä oleviin?
Ymmärrän sinua AP, minullakin on taustaa ahdistuksen hoitamisesta alkoholilla. Mutta en tosiaan ikinä juonut humaltuakseni; ja tein kaikkeni piilottaakseni sen muilta. Halusin vain sisäistä rauhaa ja nukahtaa. Joo, ristiriitaistahan se on, mutta koin tuolloin, että se oli helpoin keino saada *apua*.
Jos jotain olisin toivonut puolisolta, niin tietysti ensisijaisesti sen, että hän voisi elää mahdollisimman normaalisti ja hyvin, mutta tietysti parisuhteessa sen tuen kannalta olisin kaivannut syyllistämisen sijaan sen, että mun ääreen olisi pysähdytty, kysytty että mitä mä oikein mietin ja miten voin henkisesti, ja ehkä jopa että olisi oltu tukena hoitoon (ahdistuksen) hakeutumisen kanssa.
Ihminen pyrkii eläinten lailla piilottamaan huonoa oloaan, ja parantelemaan piilossa. Joskus se parantuminen ei vaan tule toivomalla. Enkä nyt tarkoita tosiaa
Kiitos kun avasit ahdistuneen ajatusmaailmaa. Mieheni ei halua kuormittaa muita puhumalla huolistaan, vaikka yritän kysyä. Juo kyllä humalaan mutta ei häiritse muita ihmisiä. Saattaa nukkua koko seuraavan päivän, kun olo niin huono.
Tunnistan tuon että syyllistän häntä juomisesta välillä, jos itselläni kärsivällisyys loppuu. Vaikeaa katsoa kun rakas ihminen juo niin paljon ja kärsii. Yritän pysyä lempeänä jatkossa ja löytää apua
Ap
Kaikki mahdolliset syyt ovat hyviä syitä juoda