Mistä tajusit sairastuneesi burn outiin?

En päässyt sängystä ylös.

Siitä kun töihin kävellessä meni kylmät väreet koko kehossa ja tuli ajatus, että pääsispä kotiin, en jaksa. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun työpaikalla istuin huilaamassa ja jalat rupesi tärisemään ja jouduin pitelemään seinästä kiinni kävellessä käytävillä. Ei vaan jalat meinanneet toimia enää. Tästä seurauksena 8 kuukautta saikkua ja myöhemmin alanvaihto. Kannattaa ottaa todesta omat tuntemukset.

Kyynistymisestä, liiallisesta työn tekemisestä.

Aloin vain itkemään yhtenä päivänä töissä ja siitä ei tullut loppua. Työkaveri vei lounaalta työterveyteen ja siellä olin tunnin vaan itkien ennen kuin sain sanottua mitään. 6 viikon saikun jälkeen aloin tehdä töitä 2 h päivässä siitä pikku hiljaa määrää kasvattaen ja pääsin myös vaihtamaan tiimiin, jossa työmäärä oli kohtuullinen eikä työpaikkakiusaavaa kollegaa. Hirveä kokemus.

Mä herään yöllä ahdistukseen, aamuisin se vaan hulluuntuu.. Käyn suihkussa, syön aamupalaa, laittaudun ja samalla koko ajan itku kurkussa, eieieieie, onko pakko? On pakko.. Toisinaan olen istunut eteisessä lähes tunnin, että pääsen ovesta ulos. Jep, sitten jo myöhässä. :(

Sitten duunissa koko ajan takaraivossa. Onko mun tääkin pakko tehdä? Itku tulee heti, kun vähänkään jään yksin tai käyn veskissä. Mua pidetään vaan itkuherkkänä.

Mä olen aivan poikki. Kävin lääkärissä, hän määräs mulle unilääkkeet.

Onko kellään ollut sitä, että nysvää vaan töissä ja työteho on olematon? Joka aamu ahdistaa ja haluaisi vaan nukkua ja nukkua...ja vapaa-ajalla on yliherkkä ja tulkitsee muita negatiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kyynistymisestä, liiallisesta työn tekemisestä.

Juuri näin.  Ensin aloin paiskia töitä kuin heikkopäinen.  Olin hoitoalalla ja tein muittenkin töitä.  Aloin ärsyyntyä että kukaan ei hoida hommiaan kunnolla, minun piti tarttua asiaan.

Siihen liittyi silloin jo tuo kyynistyminen.  Onneksi huomasin ajoissa että nyt on jotain pahasti vialla, en vaan voi jatkaa enää näin.  Tajusin repiväni itseni loppuun ja niinhän teinkin.  Hakeuduin työterveyteen ja sairauslomaa tuli heti kuukausi.  Se ei kyllä sitten ollut riittävä vaan lisää oli pakko hakea.

Omalla kohdallani kävi niin etten toipunut koskaan niin etäät jaksaisin sitä stressiä mikä työssä oli.  Tästä on vuosia aikaa ja stressinsietokykyni on paljon alentunut, samoin keskittymiskyky ja ärsyynnyn nopeasti.  Tiedän että minulla on luonteenpiirteitä jotka vahvistavat riskiä palaa loppuun.  Vaihdoin alaa ja vaikka nykyisessä työssänikin on vastuuta  en koe tätä niin kuormittavaksi kuin tuo hoitotyö oli.  Käyn myös psykologilla ja saan siitä paljon apua ja näkökulmia.

Stressinsietokyky nolla ja ahdisti koko ajan.

Olkaa ihmiset itsellenne kivoja ja hoitakaa itsenne kuntoon. Mikään työ ei ole sen arvoista, että menettää kaiken, etenkin terveytensä.

Fyysinen puoli tulee pettämään ennen pitkään ja silloin viimeistään pitäisi tajuta lalkaa pitää henkisestä hyvinvoinnista huolta. Olkaa te järkevämpiä. Ottakaa psyyke hoitoon nyt heti!

Ahdisti ja oli pahoinvointi töihin mennessä . Illalla ei tullu uni . Omat lapset alko tuntuu rasitteelta ku oli nii uupunut . Tuntu et on huonompi työssään kuin muut .

Onko teillä burn outiin liittynyt muutakin kuin työn aiheuttama kuormitus?