En tee vapaaehtoistöitä lastemme urheiluseurassa vaikka periaattessa pitäisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se edelleen jaksaa kummastuttaa, että se OMA LAPSI ei kiinnosta sen vertaa, että haluaisi osallistua siihen harrastukseen vaikka sitten kentän laidalla seisten tai kuskaten. Kenelle se lapsi sitten kertoo *näitkö, kun mä tein maalin*, *näitkö, kun mä onnistuin tänään kilpailussa*

---

Mua kummastuttaa se, että OMAN LAPSEN kanssa ei voi keskutella esim. kotona. Kyllä nuo maalit jne. ehtii käydä läpi sittenkin, kun peli/treeni on ohi ja on aika mennä kotiin. 

P.S. Katsominen on eri asia kuin talkootyöntekeminen, ketjun aiheena ei ole pelien katsominen. 

Lapset kyllä huomaa keiden vanhemmat on niissä talkoissa, koska ne vanhemmat tulee myös lapsille tutuiksi. Ja jos on katsomassa kumminkin, miksi ei osallistuisi edes kerran? Me ainakin järjestetään talkoot niin, että oman lapsen suorituksen pääsee aina katsomaan, eli mitään ei menetä.

Niin, onko koskaan käynyt mielessä, että ihmisillä voi olla vaikka töitä silloin, kun on ne pelit? Tai kotona voi olla koliikkivauva. Tai itsellä voi olla meneillään vaikka syöpähoidot. Sulla ollut vissiin pumpulinen elämä, kun et yhtään pysty ymmärtämään, että on tilanteita, jossa ei yksinkertaisesti PYSTY tulemaan talkootöihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se edelleen jaksaa kummastuttaa, että se OMA LAPSI ei kiinnosta sen vertaa, että haluaisi osallistua siihen harrastukseen vaikka sitten kentän laidalla seisten tai kuskaten. Kenelle se lapsi sitten kertoo *näitkö, kun mä tein maalin*, *näitkö, kun mä onnistuin tänään kilpailussa*

----

Mitä kohtaa et ymmärtänyt lauseesta "aikuiselle on ihan omiakin harrastuksia"?

Kyse ei ole siitä, etteikö lapsi kiinnostaisi. Vai vietätkö sinä aikaa lapsesi kanssa vain ja ainostaan nököttämällä kentän laidalla? Lapsi ei voi kertoa onnistuneensa esim. sitten kun tulet hakemaan hänet kotiin? Aika harvassa lajissa nimittäin saa kesken kilpailun rynniä katsomoon huutelemaan äidille. 

Mitä kohtaa et itse ymmärtänyt sanasta NÄITKÖ. Ainakin mun lapsille oli tärkeää, että olin todistamassa heidän onnistumisiaan. 

Ja ehdin kyllä harrastaa itsek

Sinun mielestäsi siis teet talkootöitä, kun istut katsomossa seuraamassa lastesi tekemisiä? Ok. 

Vierailija kirjoitti:

Ei enää ikinä vapaaehtoistyötä. Hyvä kun muutenkaan ehtii ja jaksaa hoitaa kaikki arkihommat palkkatyön lisäksi (pari lasta ja sairaat omat vanhemmat).

Kimppakyyditsemisenkin lopetin, kun tuntui että osa perheistä oli ihan aidosti sitä mieltä, että muiden vanhempien kuuluu mahdollistaa heidän lapsensa harrastaminen. Kustannan, kuljetan ja kannustan kyllä, mutta vain omat lapseni. 

Mä olen myös tällä linjalla. Hoidan omat ja siinä se. Liian paljon on niitä, jotka jättää omansa täysin hoitamatta mitä harrastuksiin tulee. Talkoissa käyn, koska tykkään niistä. Olen aina lipunmyynnissä, mutta pystyn hoitamaan myös muita hommia tarvittaessa. Suhtaudun siihen talkoiluun vähän kuin harrastukseen ja mulla on seurassa paljon kavereita tämän takia. Jos joskus en ehdi, niin maailma ei siihen kaadu. Joskus otan nuorimman mukaan talkoilemaan.

Ja mulla on myös asiantuntijatyö ja monta harrastavaa lasta. Toki meidän lapset on samassa seurassa ja mies tykkää osallistua myös, eli ei ole niin hankalaa osallistuminen.

Vierailija kirjoitti:

Se edelleen jaksaa kummastuttaa, että se OMA LAPSI ei kiinnosta sen vertaa, että haluaisi osallistua siihen harrastukseen vaikka sitten kentän laidalla seisten tai kuskaten. Kenelle se lapsi sitten kertoo *näitkö, kun mä tein maalin*, *näitkö, kun mä onnistuin tänään kilpailussa*

--

Mistä lähtien kentän laidalla katsojana seisominen on ollut talkootyötä? Menenkö minäkin siis talkootöihin, kun ostan lipun paikallisen jalkapalloseuran peliin ja seison seisomakatsomossa kannustamassa? 

Tämä keskustelu on rönsyillyt varsinaisten talkoiden lisäksi myös yleensä osallistumiseen siihen lapsen harrastukseen esim kuljettamalla lasta ja joukkuekavereita peleihin. Ja jotkut ovat olleet sitä mieltä, että heille ei oman lapsen harrastus kuulu mitenkään muuten kuin kausimaksun osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta se mikä minua ihmetyttää, on kimppakyytien järjestämisen vaikeus. Joillekin se onnistuu vaivatta ja sitten jossain harrastusryhmässä ei millään. Jos olet itse viemässä omaa lastasi, miksi ei se naapurin autottoman perheen lapsi pääse samalla kyydillä? Itse otan aina kyytiläisiä, vaikka oma lapsi ei välttämättä saisi kyytiä seuraavalla kerralla.

Kaikki ei halua tukea lokkeilua. Jos kimppakyydin tarjoamisen vastineeksi ei saa itse ikinä mitään, loppuu auttamisenhalu hyvin äkkiä. Ikävä lapselle, mutta sellaista on elämä. Isin ja äidin pitää itsekin tehdä jotain eikä vain olettaa, että muut hoitavat heidänkin lapsensa asiat. 

Tämä. Kyllä mielellään kyyditän naapurin autotonta lasta, mutta en ilmaiseksi. En ole taksi. Jos ei ole rahaa, niin mulle käy myös vaikka lapsen kilpailupuvun strassitus korvaukseksi tai vaikka että se autoton vaht

Minä kyllä kyydittäisin ihan täysin ilmaiseksi, jos tiedän että naapurin perheessä on vaikka yksinhuoltajaäiti ja monta pienempää sisarusta tai muuten hankala elämäntilanne. Ihan sen voisi ajatella vaikka hyväntekeväisyytenä. Toki jos siellä naapurissa on kaksi tervettä vanhempaa ja auto seisoo pihassa ja silti ollaan aina kyytiä ja kaikkea vailla, on tilanne vähän eri. 

Lapset kyllä huomaa keiden vanhemmat on niissä talkoissa, koska ne vanhemmat tulee myös lapsille tutuiksi. Ja jos on katsomassa kumminkin, miksi ei osallistuisi edes kerran? Me ainakin järjestetään talkoot niin, että oman lapsen suorituksen pääsee aina katsomaan, eli mitään ei menetä.

Ja meillä ne talkoiden välttelijät ei tule katsomaan myöskään esityksiä tai kilpailuja. Osa ei tuo edes lastaan harjoituksiin, vaan lapset aina kulkevat jonkun muun kyydillä. 

"Moi Peltsi (=Ville Peltonen)! Mä en sitten pääse ratkaisevaan finaalipeliin, koska mun 9v pojalla on juuri silloin futispeli. T. Luke (=Luke Martin)"

"Arvoisa asiakkaamme. Syöpäleikkaustanne joudutaan valitettavasti siirtämään, koska kirurgin 12v tytöllä on teille varattuna leikkausajankohtana cheerleader-esitys. Ystävällisin terveisin HUS"

Näinkö?

Jaa se kentän reunalla roikkuminen on talkootyötä, no sit oon osallistunu ihan tarpeeksi. 

Niin, onko koskaan käynyt mielessä, että ihmisillä voi olla vaikka töitä silloin, kun on ne pelit? Tai kotona voi olla koliikkivauva. Tai itsellä voi olla meneillään vaikka syöpähoidot. Sulla ollut vissiin pumpulinen elämä, kun et yhtään pysty ymmärtämään, että on tilanteita, jossa ei yksinkertaisesti PYSTY tulemaan talkootöihin. 

On kyllä, koska teen usein näistä syistä muiden vuoroja. Syöpähoitoja lukuunottamatta mikään muu ei estä osallistumista aina ja vuodesta toiseen. Se koliikkivauva kasvaa, työvuoroja voi sopia (ja jos se onnistuu neurokirurgilta ja hoitajalta,  kyllä varmaan muiltakin). Ei tarvitse osallistua AINA vaan edes joskus. Edes kerran kaikkien vuosien aikana.

Minusta on ihan ok jos joku haluaa maksaa sen talkootyön sijaan. Mutta monet eivät halua tehdä kumpaakaan ja moni asia tulee liian kalliiksi ilman vapaaehtoistyötä. Kuitenkin vanhemmat haluavat että lapsi pääsee pelaamaan tai kilpailemaan muuten jos kyseessä ei ole joukkuelaji. Kerran lapsen joukkueen kanssa järjestettiin turnaus ja haettiin vapaaehtoisia myymään kahvia ja pientä purtavaa. Olisi myös tarvittu pari tuomaria. Kahvilaan ei löytynyt kuin muutama ja tuomariksi yksi isä mutta sitten kuitenkin lähes joka lapsella oli vähintään yksi vanhempi kentän laidalla kannustamassa.

Ja tiedän että ainakin isistä olisi löytynyt jalkapallotaitoisia sen verran että olisi pystynyt tuomaroimaan edes yhden alakouluikäisten pelin ja aivan jokainen aikuinen kykenee myymään parin euron kahvin tai limupullon edes pieneksi hetkeksi että toiset myyjät pääsevät vessaan. Ei siis ollut kyse ajan puutteesta, vaan siitä ettei vain viitsi. Jos tulee paikalle niin eikö samalla voisi tehdä jotain muutakin kuin juoruilla muiden vanhempien kanssa?

Minä kyllä kyydittäisin ihan täysin ilmaiseksi, jos tiedän että naapurin perheessä on vaikka yksinhuoltajaäiti ja monta pienempää sisarusta tai muuten hankala elämäntilanne

Tilapäisesti tottakai. Mutta en pitkään esim vuosia. Ja mä olen itsekin ollut tilanteessa, missä tarvitsin apua. Kyllä korvasin, vähän symbolisesti vain joulukorilla, mutta silti edes ajatuksen tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Niin, onko koskaan käynyt mielessä, että ihmisillä voi olla vaikka töitä silloin, kun on ne pelit? Tai kotona voi olla koliikkivauva. Tai itsellä voi olla meneillään vaikka syöpähoidot. Sulla ollut vissiin pumpulinen elämä, kun et yhtään pysty ymmärtämään, että on tilanteita, jossa ei yksinkertaisesti PYSTY tulemaan talkootöihin. 

On kyllä, koska teen usein näistä syistä muiden vuoroja. Syöpähoitoja lukuunottamatta mikään muu ei estä osallistumista aina ja vuodesta toiseen. Se koliikkivauva kasvaa, työvuoroja voi sopia (ja jos se onnistuu neurokirurgilta ja hoitajalta,  kyllä varmaan muiltakin). Ei tarvitse osallistua AINA vaan edes joskus. Edes kerran kaikkien vuosien aikana.

Niin, että esim. Näyttelijä tuosta vaan sopii, että enpä mä nyt tänä iltana tulekaan tekemään tätä roolia vaan sen voi tehdä vaikka Jorma? Tai ammattijääkiekkoilija tuosta vaan sopii, että hoidapa sä Väätäinen mun tontti tänään, kun mä meen myymään mokkapaljoa pojan peliin? Ja kiireellinen leikkauskin voidaan tuosta vaan sopia jonkun toisen hoidettavaksi? 

Anteeksi mutta mistä mikämikä-maailmasta sä oikein kirjoittelet?

Vierailija kirjoitti:

Niin, onko koskaan käynyt mielessä, että ihmisillä voi olla vaikka töitä silloin, kun on ne pelit? Tai kotona voi olla koliikkivauva. Tai itsellä voi olla meneillään vaikka syöpähoidot. Sulla ollut vissiin pumpulinen elämä, kun et yhtään pysty ymmärtämään, että on tilanteita, jossa ei yksinkertaisesti PYSTY tulemaan talkootöihin. 

On kyllä, koska teen usein näistä syistä muiden vuoroja. Syöpähoitoja lukuunottamatta mikään muu ei estä osallistumista aina ja vuodesta toiseen. Se koliikkivauva kasvaa, työvuoroja voi sopia (ja jos se onnistuu neurokirurgilta ja hoitajalta,  kyllä varmaan muiltakin). Ei tarvitse osallistua AINA vaan edes joskus. Edes kerran kaikkien vuosien aikana.

"Moi Peltsi (=Ville Peltonen)! Mä en sitten pääse ratkaisevaan finaalipeliin, koska mun 9v pojalla on juuri silloin futispeli. T. Luke (=Luke Martin)"

"Arvoisa asiakkaamme. Syöpäleikkaustanne joudutaan valitettavasti siirtämään, koska kirurgin 12v tytöllä on teille varattuna leikkausajankohtana cheerleader-esitys. Ystävällisin terveisin HUS"

Näinkö?

Vierailija kirjoitti:

Niin, onko koskaan käynyt mielessä, että ihmisillä voi olla vaikka töitä silloin, kun on ne pelit? Tai kotona voi olla koliikkivauva. Tai itsellä voi olla meneillään vaikka syöpähoidot. Sulla ollut vissiin pumpulinen elämä, kun et yhtään pysty ymmärtämään, että on tilanteita, jossa ei yksinkertaisesti PYSTY tulemaan talkootöihin. 

On kyllä, koska teen usein näistä syistä muiden vuoroja. Syöpähoitoja lukuunottamatta mikään muu ei estä osallistumista aina ja vuodesta toiseen. Se koliikkivauva kasvaa, työvuoroja voi sopia (ja jos se onnistuu neurokirurgilta ja hoitajalta,  kyllä varmaan muiltakin). Ei tarvitse osallistua AINA vaan edes joskus. Edes kerran kaikkien vuosien aikana.

Eli, kun vauva on kasvanut pois koliikista, sinun mielestäsi on ok jättää hänet yksin kotiin ja lähteä talkoilemaan? 

Vierailija kirjoitti:

Lapset kyllä huomaa keiden vanhemmat on niissä talkoissa, koska ne vanhemmat tulee myös lapsille tutuiksi. Ja jos on katsomassa kumminkin, miksi ei osallistuisi edes kerran? Me ainakin järjestetään talkoot niin, että oman lapsen suorituksen pääsee aina katsomaan, eli mitään ei menetä.

Ja meillä ne talkoiden välttelijät ei tule katsomaan myöskään esityksiä tai kilpailuja. Osa ei tuo edes lastaan harjoituksiin, vaan lapset aina kulkevat jonkun muun kyydillä. 

"Moi Peltsi (=Ville Peltonen)! Mä en sitten pääse ratkaisevaan finaalipeliin, koska mun 9v pojalla on juuri silloin futispeli. T. Luke (=Luke Martin)"

"Arvoisa asiakkaamme. Syöpäleikkaustanne joudutaan valitettavasti siirtämään, koska kirurgin 12v tytöllä on teille varattuna leikkausajankohtana cheerleader-esitys. Ystävällisin terveisin HUS"

Näinkö?

Onko finaalipeli joka kerta kun omalla lapsella olisi harrastusjuttu? Ja kirurgikin koko ajan töissä? Mun lapsen jojo on kirurgi ja onnistuu mystisesti aina sumplimaan työvuorot niin, että on paikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joukkueenjohtajana (vastoin tahtoani). Joukkueenjohtajan keskeinen tehtävä on järjestää asiat niin, että harrastamiseen vaadittavat rahat voidaan järjestää. Talkootöillä rahoitetaan joukkueen budjettia, jolla siis rahoitetaan ao:nkin kersan pelaaminen. Kaikki eivät tietysti voi olla kaikissa talkoissa, mutta jatkuvasti lusmuava maksattaa kullannuppunsa pelaamisen muilla vanhemmilla ja muiden vanhempien selkänahasta. Kukaan niissä talkoissa huvikseen ole.

Toinen vaihtoehto olisi suoraan kattaa joukkueen kustannukset pelaajamaksuilla. Tässä toki on se ongelma, että suurella osalla pelaajista ei olisi varaa maksaa maksuja, joten joukkue loppuisi ja pelaaminenkin loppuisi.

Kysynkin, miksi pitää tunkea oma lapsi harrastukseen, josta ei ole varaa maksaa.

Sanohan laji niin en koskaan tule tätä harrastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joukkueenjohtajana (vastoin tahtoani). Joukkueenjohtajan keskeinen tehtävä on järjestää asiat niin, että harrastamiseen vaadittavat rahat voidaan järjestää. Talkootöillä rahoitetaan joukkueen budjettia, jolla siis rahoitetaan ao:nkin kersan pelaaminen. Kaikki eivät tietysti voi olla kaikissa talkoissa, mutta jatkuvasti lusmuava maksattaa kullannuppunsa pelaamisen muilla vanhemmilla ja muiden vanhempien selkänahasta. Kukaan niissä talkoissa huvikseen ole.

Toinen vaihtoehto olisi suoraan kattaa joukkueen kustannukset pelaajamaksuilla. Tässä toki on se ongelma, että suurella osalla pelaajista ei olisi varaa maksaa maksuja, joten joukkue loppuisi ja pelaaminenkin loppuisi.

Kysynkin, miksi pitää tunkea oma lapsi harrastukseen, josta ei ole varaa maksaa.

Harrastaminen pitää olla mahdollista kaikille, ei pelkästään porvareiden  "kersoille". Monessa harrastuksessa on aivan naurettavia kuluja (lisenssimaksuja ym. joilla ei ole mitään tekemistä itse urheilun kanssa), joita yritetään sitten näillä talkootöillä ym. korvata. Jos laitan lapseni harrastukseen, josta maksan niin en todellakaan oman firman pyörityksen sekä kahden lapsen lisäksi tekisi ilmaista työtä enää jollekkin joukkueelle. Arki täällä Suomessa, tässä työkulttuurissa ja tässä taloustilanteessa on ihan tarpeeksi kuormittavaa ilman ilmaistyötäkin.

Toivottavasti laitat "kersasi" sellaiseen harrastukseen, johon ei tarvita vanhempien talkootyöt. Kuten täältäkin on saanut lukea, vanhempien lokkeilu ja normaalin vastavuoroisen käyttäytymisen puuttuminen, on noloa myös lapselle. Noloa ja ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan ok jos joku haluaa maksaa sen talkootyön sijaan. Mutta monet eivät halua tehdä kumpaakaan ja moni asia tulee liian kalliiksi ilman vapaaehtoistyötä. Kuitenkin vanhemmat haluavat että lapsi pääsee pelaamaan tai kilpailemaan muuten jos kyseessä ei ole joukkuelaji. Kerran lapsen joukkueen kanssa järjestettiin turnaus ja haettiin vapaaehtoisia myymään kahvia ja pientä purtavaa. Olisi myös tarvittu pari tuomaria. Kahvilaan ei löytynyt kuin muutama ja tuomariksi yksi isä mutta sitten kuitenkin lähes joka lapsella oli vähintään yksi vanhempi kentän laidalla kannustamassa.

Ja tiedän että ainakin isistä olisi löytynyt jalkapallotaitoisia sen verran että olisi pystynyt tuomaroimaan edes yhden alakouluikäisten pelin ja aivan jokainen aikuinen kykenee myymään parin euron kahvin tai limupullon edes pieneksi hetkeksi että toiset myyjät pääsevät vessaan. Ei siis ollut kyse ajan puutteesta, vaan siitä ettei vain viitsi. Jos tulee paikalle

Tämä juuri. Ei siellä ole kirurgit syöpälapsia pelastamassa tai nhl-tähdet finaalipelissä tai sairaat ja köyhät yksin lapsikatraan kanssa. Nämä nimenomaan ovat siellä kahvilassa mitä todennäköisemmin.

Sen sijaan joku vakuutusvirkailija Virtanen ja inssitarkastaja Korhonen ovat kyllä aina kateissa kun talkootyö mainitaan, mutta katsomoon ovat ehtineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset kyllä huomaa keiden vanhemmat on niissä talkoissa, koska ne vanhemmat tulee myös lapsille tutuiksi. Ja jos on katsomassa kumminkin, miksi ei osallistuisi edes kerran? Me ainakin järjestetään talkoot niin, että oman lapsen suorituksen pääsee aina katsomaan, eli mitään ei menetä.

Ja meillä ne talkoiden välttelijät ei tule katsomaan myöskään esityksiä tai kilpailuja. Osa ei tuo edes lastaan harjoituksiin, vaan lapset aina kulkevat jonkun muun kyydillä. 

"Moi Peltsi (=Ville Peltonen)! Mä en sitten pääse ratkaisevaan finaalipeliin, koska mun 9v pojalla on juuri silloin futispeli. T. Luke (=Luke Martin)"

"Arvoisa asiakkaamme. Syöpäleikkaustanne joudutaan valitettavasti siirtämään, koska kirurgin 12v tytöllä on teille varattuna leikkausajankohtana cheerleader-esitys. Ystävällisin terveisin HUS"

Näinkö?

Onko finaalipeli joka kerta

Oletko tyhmä vai tyhmä? Pointti ei nyt ollut se YKSI peli, vaan se että kaikissa ammateissa ei tuosta vaan olla pois töistä tai vaihdella vuoroja pentujen harrastusten takia. Jos ammattiurheilijalla on mikä tahansa peli pentunsa harrastuspäivänä, se peli menee 100 kertaa 100sta pennun harrastuksen ohi. Ihan jo siksi, että isiltä lähtee työpaikka, jos isiä ei kiinnosta hoitaa työtään. Mutta sinusta ilmeisesti sillä ei ole mitään väliä, jos joku kuolee syöpäjonoon odotellessaan, koska kirurgi vapautuu talkootöistä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut joukkueenjohtajana (vastoin tahtoani). Joukkueenjohtajan keskeinen tehtävä on järjestää asiat niin, että harrastamiseen vaadittavat rahat voidaan järjestää. Talkootöillä rahoitetaan joukkueen budjettia, jolla siis rahoitetaan ao:nkin kersan pelaaminen. Kaikki eivät tietysti voi olla kaikissa talkoissa, mutta jatkuvasti lusmuava maksattaa kullannuppunsa pelaamisen muilla vanhemmilla ja muiden vanhempien selkänahasta. Kukaan niissä talkoissa huvikseen ole.

Toinen vaihtoehto olisi suoraan kattaa joukkueen kustannukset pelaajamaksuilla. Tässä toki on se ongelma, että suurella osalla pelaajista ei olisi varaa maksaa maksuja, joten joukkue loppuisi ja pelaaminenkin loppuisi.

Kysynkin, miksi pitää tunkea oma lapsi harrastukseen, josta ei ole varaa maksaa.

Olen näissä talkoissa huomannut, että niissä huseeraa nimenomaan ne vanhemmat, joilla olisi varaa kustantaa sen pentunsa pelaaminen ilmankin jatkuvaa säätämistä. Sitten nämä ihmiset ovat niitä, jotka savustavat ihmisiä ulos, keksivät mielipuolisia sääntöjä, kiusaavat ja pimittävät muilta aikatauluja tai eivät vain vastaa kaikkien viesteihin. Niin kauan kuin joka seurassa on yksi tällainen, niin en tasan osallistu mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on talkoomaksu niille, jotka eivät pysty tai halua osallistua mihinkään talkoohommiin.

Maksetaan kerran vuodessa x summa. Niiden, jotka osallistuu talkoisiin niin ei tarvitse maksaa. Minusta ihan reilua, en osallistu talkoisiin ja maksan ihan hyvin mielin tuon maksun ja saan hyvällä omalla tunnolla olla mukana toiminnassa.

 

 

Nämä eivät sitten ole mitään talkoita!