Opettaja istui polviasennossa päällä näin päiväkodissa rauhoitettiin juonikasta ja vallanhimoista 5-vuotiasta

No eipä oo vanhemmatkaan kovin kummoisen näköisiä. Muka käsi kädessä kuvassa. Äidillä värjätyt hiukset ja isä läski kaljamaha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä ammattikirjatyypit ovat näitä nykyisiä kolmekymppisiä, jotka viimeistään parin työvuoden jälkeen jäävät uupumussaikulle, kun se todellisuus ja lapset eivät toimineetkaan niin, kuin kirjoissa opetettiin.. 

Noup. olen 12v työskennellyt haastavien lasten kanssa, ihan normi ryhmissä koska integroidut täynnä. Koen pärjääväni lapsen kuin lapsen kanssa. Kehitysvammoista ei niin kokemusta, mutta heille onkin sitten ihan omat yksiköt. Nimenomaan kun käy koulutuksia, lukee alan kirjallisuutta, oppii uutta, jaksaa työssä paremmin.

 

Huomaa, että olet työskennellyt normi ryhmissä, etkä erityisryhmissä. Se on oma maailmansa, ja siellä on juuri ne lapset, joiden kanssa ei pärjätä missään muissa ryhmissä. Vaikeaa autismia, kehitysvammaa, silmitöntä aggressiivisuutta. Ryhmässä Erit

Meillä integroidussa ryhmässä (2kpl) on ihan tavalliset vakan opet ja hoitajat, avutajatkaan eivät ole koulutuksen saaneita. Erityisope ja muut yhteistyötahot toki pyörii mukana. Meillä vain on vankka kokemus joka kertynyt ajan myötä, halu oppia uutta, olemme käyneet koulutuksia mitä työnantaja on velvollinen tarjoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ensinäkin, luettelit juuri monta tilannetta, jotka ovat juuri niitä mitä olisi voinut ennakoida, pukemistilanteet, siirtyymät, pettymykset. Toiseksi, ei tunteita sanoiteta tilanteen ollessa päällä, vaan hyvissä hetkissä, eikä tunteiden sanoittaminen auta lasta siinä tilanteessa selviytymään yhtään. Käytännössä teillä ei vain ollut osaamista. Pyytäkää ihmiset päästä koulutuksiin, please!! Lukekaa ammattikirjallisuutta.

 

Voi kuule hänen kanssaan ennakoitiin mm noita siirtymiä koko ajan, joskus auttoi joskus ei. Ainoa keino, että pettymyksistä ei olisi tullut raivaria olisi ollut, ettei hän joudu pettymyksiä kokemaan lainkaan ja mielestäni se on aika mahdotonta päiväkoti ympäristössä, jossa tosiaan on se 20 muutakin, joiden tarpeet tulee myös ottaa huomioon. Kuvaohjausta ja tunnekasvatusta käytettiin koko ryhmän kanssa. Hänellä oli jo muihin lapsiin verrattuna tiettyjä erityisvapauksia ja järjestelyjä ja

Oliko lapsella diagnoosia? Tukitoimia/terapiat?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen kanssa ei pärjätä, ei väkivalta ole ratkaisu. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää.

Se on ainoa oikea ratkaisu tässä tapauksessa. Einon on  hyvä oppia kunnioittamaan aikuisia, jos ei hyvällä, niin pahalla. Muuten näitä einoja kasvaa tuhansittain.

Vierailija kirjoitti:

No eipä oo vanhemmatkaan kovin kummoisen näköisiä. Muka käsi kädessä kuvassa. Äidillä värjätyt hiukset ja isä läski kaljamaha.

Värjätyt hiukset! Kauheaa. Se selittääkin kaiken.

Nykyään päiväkodit täynnä näitä " Einoja", joista kärsivät kaikki. Näiden Einojen mukaan toimitaan, muille lapsille ei ole aikaa. Itse lopetin työt päiväkodissa, kun ei huvittanut toimia Einojen vahtina päivät pitkät. Muihin lapsiin ei ollut aikaa lainkaan, en ehtinyt tutustua toisiin lapsiin ollenkaan, edes nimiä en 4kk: n aikana ehtinyt oppia. Ei enää ikinä päiväkotiin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä Einot pitäisi koota samaan ryhmään, missä he voisivat mätkiä ja potkia toisiaan niin paljon kuin sielu sietää.

Se voisi myös opettaa, että tuntuu pahalta ottaa turpiin.

Itse opetin lapsilleni jo pienenä, että ketään ei saa satuttaa. MUTTA, jos joku lyö sinua ensin, niin lyö niin saatanan lujaa takaisin, että ei lyö toista kertaa.

Nyt on setällä mennyt kasvatus päin metsää. Olet siis kannustanut lastasi väkivaltaan. Miten teillä kotona toimitaan? Jos joku ei siellä mene sinun pillisi mukaan, niin otatko nyrkin esille, vai alatko muuten vain raivoamaan? Oletko koskaan miettinyt, että asioista voisi keskustella? Oma lapsesi ei ehkä ole aina myöskään oikeassa.

"Jos lapsen kanssa ei pärjätä, ei väkivalta ole ratkaisu. "

No mikä on ratkaisu?

Enfant terrible

Lasta kohtaan ei saa olla väkivaltainen, mutta pitää samalla muistaa, että muilla lapsilla on oikeus turvalliseen hoitopäivään ja koskemattomuuteen. Jos tällainen käytös on jatkuvaa, niin silloin on pakko joko laittaa väkivaltainen lapsi erilleen muista tai pitää häntä kiinni, koska muuten hän vahingoittaa muita. Ei se muiden lasten syy ole, että näitä ongelmaisia on joukossa.

Päiväkoti-ikäistä vielä pystyy pitelemään. Koulussa ongelma on pahempi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käytös palkitaan aikuisen huomiolla ja huonosta käytöksestä rangaistaan jättämällä lapsi huomiotta.

Nykyään menee vain jostain syystä täysin päin vastoin.

Lastentarhanopettajille pitäisi opettaa, että ne rääkyvät ja mukiloivat lapset saavat huomiota vasta, kun ovat käyttäytyneet hyvin ja sitä hyvää käytöstä KUULUU MYÖS OPETTAA joka päivä. 

Kerrotko vielä, että miten jätetään huomiotta aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi, joka lyö, potkii, raapii, repii hiuksista, sylkee, puree, uhkailee veitsellä ja heittelee tuoleja toisia päin? Eihän kenenkään pitäisi joutua tuollaisen kohteeksi työpaikallaan ja vielä pitäisi kiltisti hiljaa odottaa, että lapsi ehkä jossain vaiheessa lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä Einot pitäisi koota samaan ryhmään, missä he voisivat mätkiä ja potkia toisiaan niin paljon kuin sielu sietää.

Se voisi myös opettaa, että tuntuu pahalta ottaa turpiin.

Itse opetin lapsilleni jo pienenä, että ketään ei saa satuttaa. MUTTA, jos joku lyö sinua ensin, niin lyö niin saatanan lujaa takaisin, että ei lyö toista kertaa.

Nyt on setällä mennyt kasvatus päin metsää. Olet siis kannustanut lastasi väkivaltaan. Miten teillä kotona toimitaan? Jos joku ei siellä mene sinun pillisi mukaan, niin otatko nyrkin esille, vai alatko muuten vain raivoamaan? Oletko koskaan miettinyt, että asioista voisi keskustella? Oma lapsesi ei ehkä ole aina myöskään oikeassa.

Päin vastoin. Hän antaa hyvät eväät koulukiusaajien varalta. Juuri näin, eikä mitään lapatossujen läpäti-lää lässytystä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset vois luonnetestata ennen kuin antaa luvan lisääntyä...

Loppuis ihmiset aika äkkiä.

lapset voivat olla vaikeita mutta tuskin voivat kuulua mihinkään helkutin illuminatiin joka juonii päiväkodin "opettajia" vastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käytös palkitaan aikuisen huomiolla ja huonosta käytöksestä rangaistaan jättämällä lapsi huomiotta.

Nykyään menee vain jostain syystä täysin päin vastoin.

Lastentarhanopettajille pitäisi opettaa, että ne rääkyvät ja mukiloivat lapset saavat huomiota vasta, kun ovat käyttäytyneet hyvin ja sitä hyvää käytöstä KUULUU MYÖS OPETTAA joka päivä. 

Kerrotko vielä, että miten jätetään huomiotta aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi, joka lyö, potkii, raapii, repii hiuksista, sylkee, puree, uhkailee veitsellä ja heittelee tuoleja toisia päin? Eihän kenenkään pitäisi joutua tuollaisen kohteeksi työpaikallaan ja vielä pitäisi kiltisti hiljaa odottaa, että lapsi ehkä jossain vaiheessa lopettaa.

Olen ammattikasvattaja itsekin ja haluaisin myös kuulla tähän menettelytavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä Einot pitäisi koota samaan ryhmään, missä he voisivat mätkiä ja potkia toisiaan niin paljon kuin sielu sietää.

Se voisi myös opettaa, että tuntuu pahalta ottaa turpiin.

Itse opetin lapsilleni jo pienenä, että ketään ei saa satuttaa. MUTTA, jos joku lyö sinua ensin, niin lyö niin saatanan lujaa takaisin, että ei lyö toista kertaa.

Nyt on setällä mennyt kasvatus päin metsää. Olet siis kannustanut lastasi väkivaltaan. Miten teillä kotona toimitaan? Jos joku ei siellä mene sinun pillisi mukaan, niin otatko nyrkin esille, vai alatko muuten vain raivoamaan? Oletko koskaan miettinyt, että asioista voisi keskustella? Oma lapsesi ei ehkä ole aina myöskään oikeassa.

Et siis osaa lukea, tai omaksua lukemaasi. Tuohan sanoi, että älä lyö ensimmäisenä, mutta lyö takaisin. Puolustautumisen ydin on juuri tuo. Eipä lyö se ensilyöjä toista kertaa, yleensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hihittelen mielessäni näille lukekaa ammattikirjoja - tyypeille. Se eka työvuosi on saattanut mennä mukavasti, jos on ollut hyvä ryhmä. Tällöin on saattanut tulla kuva, että se on oman toiminnan ansiota. Mutta viimeistään kolmantena työvuonna tulee se lapsi, jolle on ihan turha mitään kuvia tyrkyttää. Kannattaa varautua siihen, ettei pudotus tule liian korkealta. Psokopaatteja on se noin 1 prosentti ja valitettavasti se on jo lapsilla nähtävissä juurikin täydellisen empatiakyvyn puutteena ja toisaalta kykynä toimia vallantahtoisesti yms. 

Usein näennäinen "empatiakyvyn puute" johtuu siitä, että lapsi peittää tunteensa suojellakseen omiaan. Puhutaan kasvojen menetyksestä. Lapsi häpeää, pelkää tms, jolloin saattaa esittää koppavaa vaikka taustalla jotain muuta.

Ps. Minä ammattikirjoja suositteleva olen työskennellyt 12v haastavien lasten kanssa, enemmän kau

Vähän ohis, mutta ei sijaisilta voi vaatia mitä tahansa, kun eivät tunne lapsia. Jos tulevat ensimmäistä kertaa ryhmään, eivät vielä tiedä, mikä meno siellä kenenkin kanssa on ja mikä toimii kenellekin. Ammattilaiset sanovat, että pitää "oppia lapset". Vakihenkilökunnan tehtävä on perehdyttää ja kertoa näistä tapauksista.

Kyllä nämä kukkahattu tädit on lässytyksellä pilanneet kaikki sitä mukaa kun uusi sukupolvi tulee päiväkotiin. Pitäisi olla tutkimus 2 eri ryhmää. Toinen on vapaa kasvatuksella ja lässytystä. 2. toinen ryhmä kurilla ja säännöillä. Katsotaan lukuvuoden jälkeen tulokset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä käytös palkitaan aikuisen huomiolla ja huonosta käytöksestä rangaistaan jättämällä lapsi huomiotta.

Nykyään menee vain jostain syystä täysin päin vastoin.

Lastentarhanopettajille pitäisi opettaa, että ne rääkyvät ja mukiloivat lapset saavat huomiota vasta, kun ovat käyttäytyneet hyvin ja sitä hyvää käytöstä KUULUU MYÖS OPETTAA joka päivä. 

Kerrotko vielä, että miten jätetään huomiotta aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi, joka lyö, potkii, raapii, repii hiuksista, sylkee, puree, uhkailee veitsellä ja heittelee tuoleja toisia päin? Eihän kenenkään pitäisi joutua tuollaisen kohteeksi työpaikallaan ja vielä pitäisi kiltisti hiljaa odottaa, että lapsi ehkä jossain vaiheessa lopettaa.

Aikuisten maailmassa ei tilanteen yleensä anneta eskaloitua tuolle tasolle, lasten keskinäiseen väkivaltaan ei yleensä puututa ennen kuin on aivan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän lastensuojelu ei puuttunut tilanteeseen, jos vanhemmilla ei ollut osaamista lapsen kanssa? Kyllähän kaikki lähtee kotoa ja kasvatuksesta. 

Päiväkotien olisi syytä tehdä enemmän lastensuojeluilmoituksia näistä väkivaltaisista lapsista. Vaarantavat  ryhmän toisten lasten päivän. Lasun puuttuminen voisi johtaa nopeampaan diagnoosiin ja oikeaan hoitoon/tukitoimiin tälle väkivaltaiselle lapselle.

Nykytilanne on valitettavasti se, että hyvinvointikeskukset ovat niin ruuhkautuneet, etteivät lapset pääse tutkimuksiin. Lähipiirissä on yksi tällainen "eino", joka on jo toista vuotta odottanut pääsyä edes arviointiin. Lastensuojeluilmoituksia on tehty päiväkodista, neuvolasta, jopa vanhemmat itse, mutta ei ole nopeuttanut asian etenemistä.