Se että joku jätetään porukasta pois

 Kouluaikoina taisin olla juuri se, joka jää porukasta pois johtuen kai juuri siitä etten ymmärtänyt koskaan että mitä hohtoa on kiusata muita ja jättää ihmisiä yksin. Mieluummin keskityin koulunkäyntiin ja harrastuksiini, koska tuntui järkevämmältä. Lisäksi ärsytti suunnattomasti jo ihan pienenä kun yksi tällaisesta suljetusta porukasta kuvitteli olevansa ko. porukan pomo, ja määräili sitten mitä tehdään. Muita ei tuntunut tällainenkaan hierarkia häiritsevän. Edelleen ihmettelen että joku jaksaa olla tällaisessa porukassa mukana, varsinkin aikuisena. Kouluaikoina on vähän pakko, jos ei halua yksin olla. Nyt aikuisena olen huomattavasti onnellisempi itsekseni, saa ihan itse valita mitä tekee! En jäänyt kaipaamaan nuoruutta.

Siinä mitataan ihmisen henkinen kehitysaste, miten kohtelee muita. Kaikista ei tarvi pitää mutta asiallinen käytös pitää kaikkien täysi-ikäisten osata.

Kiva tehdä asioita mukavalla porukalla ja jättää se pullero pois. Hävettäis mennä sellaisen kaa mihinkään. 

Pullerot muutoin taas jättää sen hoikan pois :(. Kivempaa mennä basriin, kun yksi ei vie heiltä huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaveriporukka X ja tuttu nimeltään vaikka Mari. Kerran satumme samoille festareille tms. samaan aikaan ja Mari olettaa, että koska olemme hänelle kohteliaita, niin hän on nyt osa tätä kaveriporukkaa X. Sen jälkeen hän  stalkkaa meitä netissä ja pyrkii seuraamme, kyselee menoistamme jne.

Tämän lisäksi minulla on harrasteporukka Z. Mari osuu samaan aikaan kuntosalille, kun olen siellä muutaman tämän porukan jäsenen kanssa. Mari suuttuu, koska a) minulla on selkeästi joku pienempi porukka kuin X ja b)häntä ei taaskaan pyydetty mukaan.

Että kuules Mari, sinä olet meille satunnainen tuttu, et osa kaveriporukkaa, vaikka emme sinulle tylyjä olekaan.

Mitähän pahaa tapahtuisi jos ottaisittekin tämän Marin mukaan? Onko hän niin sietämätön, ettei kelpaa teidän piiriin, vai oletteko tehneet 9-veenä jonkun verivalan jengin pomon päättämänä, että

Kukaan ei halua lähipiiriinsä ihmistä, joka pitää normaalia hyvää käytöstä ystävyytenä! Jos sattumalta nähdään konsertissa, niin se ei tarkoita, että halutaan ottaa Mari mukaan jatkoille airbnb-kämppään, koska autoon mahtuu vain 5 ihmistä. Marin ratkaisu ongelmaan "ottakaa te kaksi taksi, niin minä mahdun tänne takapenkille". Ja Marin ratkaisu majapaikassa (jonka kuluja hän ei maksa, koska ei ole ollut varaamassa) on se, että hän nukkuu tuossa sängyssä (jo varattu Minnille) ja "se, joka oli mennyt levittämään tavaroitaan tähän" voi varmaan nukkua yhden yön vaikka lattialla. Aamulla Mari onkin ensimmäisenä hereillä ja syönyt varatut aamupalatarpeet, koska oli nälkä. Mutta tuossa alhaallahan on kauppa, varmaan joku voi mennä ostamaan lisää! Mari menee lepäämään!

Että tämmöistä voi tapahtua, kun otetaan se Mari mukaan!

Vierailija kirjoitti:

Tuohon "Mari"-esimerkkiin: monet kokevat jotenkin uhkana sen, että joku ns. ulkopuolinen haluaisi tutustua ja viettää aikaa porukan kanssa. Pelkäävät, että tämä sotkee jotenkin porukan dynamiikan, jolloin pahimmassa tapauksessa jää itse siitä pois. Siksi omasta porukasta pidetään usein kiinni kynsin hampain, eikä uusia ihmisiä hyväksytä mukaan. 

Onneksi sitten on niitäkin ihmisiä, jotka ovat halukkaita tutustumaan kaikkiin, eivätkä pidä uusia ihmisiä uhkana itselleen.

Miksi nämä Marit haluavat aina tutustua porukkaan, eivät yksittäisiin ihmisiin? Lisäksi on hankala olla mukana vaikka lentopalloporukassa, jos ei itse pelaa lentopalloa. Silti pitäisi tähän kaveriporukkaan päästä mukaan, koska "pitää olla halukas tutustumaan uusiin ihmisiin".

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joku pullukka, joka ei pysy muiden tahdissa mukana. Tulee väkisinkin sellainen asetelma, että hänen mukana olemisensa on muiden hyväntahtoisuuden varassa. 

Voi niitä syitä on monenlaisia. Esimerkiksi joku palveluskoiraharrastuslaji, jossa jokainen tarvitsee muita avustajikseen. 

Näissä löyhästi kootuissa ryhmissä se tehokkuus, osaaminen, vaikka ihan alkajanakin niin, että kuuntelee ja pyrkii tekemään oman osuutensa kunkin koiran kohdalla sen ohjaajan toiveiden mukaan ja/tai kykenee ottamaan vastaan vaihtoehtoisia ohjaamistapoja ja olemaan iloinen toisten onnistumisista.

Sivuun tahtoo jäädä ensinnäkin se, joka ei harrasta tavoitteellisesti, vaan kunhan hengailee. Hän ei pukeudu maaston vaatimalla tavalla koskaan, ei mieluusti toimi kuten on pyydetty, ei tule ajoissa, peruu tulemisensa, lainaa varusteita, piffaa kyytejä. Häiritsee toisten suorituksia toistuvasti välittämättä siitä mitä sanotaan.

Se aika mitä esim. työssäkäyvältä jää ja jonka on aikonut käyttää koirakkona etenemiseen on kallista, koska se on muualta pois eikä mikään ole sen turhauttavampaa, kuin että joku tahallaan pilaa yrityksesi.

Yhdistystoiminnassa hänellä saattaa aina olla eriäviä kantoja, joille haalii taustajoukkoja jne. Draamaa ja draamaa.

Ei tule koskaan tekemään talkoovelvotteitaan.

Kaikkea noista ei tietenkään tarvitse yhden kohdalla tapahtua, mutta kyllä se juttu leviää ja on viisainta ottaa sitten huomioon, jos tahtoo asioitten onnistuvan.

Kaikkien kanssa ei tarvitse tulla toimeen, mutta kaikille pitää olla ystävällinen, niin neuvoi jo mummoni. Ja jatkoi, että ystävällisyys ei ole ystävyyttä. Jos joku ei tätä ymmärrä, niin sitten pitää itse kääntää selkä. Jokaista ei voi miellyttää, silloin menettää itsensä.

Mä en halua sinkkunaisia mun porukkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole missään porukoissa. 

t. Pullukka ja monen mielestä vähä-älyinen 

Olen kanssa huomannut, että paras elämänasenne on olla kuulumatta mihinkään porukkaan.  Kun on kaikille tasapuolisesti mukava, pärjää yksinäänkin ilman että tuntee olevansa yksinäinen. Voi seilata porukoiden välillä 

Introverttinä todella vaikeaa kun ei tutustu muihin ihmisiin helposti.

Niin kauan kuin muistan koulu- ja opiskelukaverit sun muut vastaavat eivät ole pitäneet minusta, koska en osaa sopeutua joukkoon. Olen aina ulkopuolinen. Iän myötä se on osoittautunut vahvuudeksi joutuessani tekemään isoja päätöksiä ja kuuntelemaan itseäni. 

Hassua kyllä tykkään auttaa ihmisiä käytännössä, mutta joka kerta teen selväksi ettei minusta ole helläksi tukijaksi ja jonka olkapäälle saa painaa pään. Autan hartiat edellä pihat siisteiksi tai soseutan omppuja 80 litraa jakoon kiireisille perheille, mutta en jää odottelemaan kiitoksia saati rupattelisin niitä näiitä. 

Sosiaalisuus on yliarvostettua. Joukosta pois jääminen ei ole pois minulta, vaan muilta. Niin sen vaan ajattelen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kokenut sen että en sovi porukkaan.

Olen nainen, kolmekymppinen. Sinkku,  lapseton,  harrastan juoksua ja muuta liikuntaa.  Ensin tässä porukassa oleva mies alkoi huomautella syömisestäni; miten paljon voikaa syödä!  No, kun urheilee tarvitsee energiaa ja se energia haetaan sellaisesta ruoasta jossa sitä on oikeassa muodossa ja määrissä. Ei kaljasta ja pullasta ja roskaruoasta jne. 

Se ei sopinut. Porukassa istuttiin ja syötiin,  olin kritisoitavana.  Sitten alkoi se, että minulle ei kerrottu mitä porukalla oli sovittu. Ohitetttiin kokonaan, ja jos itse ilmoitin osallistuvani se otettiin nihkeästi vastaan.  Olin yksinkertaisesti paaria luokkaa koska olin erilainen.

Yksissä pikkujouluissa olin tämän porukan kanssa, join pari olutta mutta en sikaillut  enkä sammunut enkä oksentanut tai tehnyt muuta hulvatttoman hauskaa. Olin siis tylsä. En mahdu joukkoon.

Kyseessä oli

Hyvin kirjoitettu. Eikö olekin ihmeellinen ristiriita näinä aikoina, jolloin jokaisen kuuluisi saada olla oma yksilöllinen itsensä, mutta sitten kun onkin sitä, niin onkin "liian erilainen" sopiakseen tai tullakseen hyväksytyksi ryhmään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uniikit lumihiutaleet nyt itkeä tillittää mistä vaan. Keino sekin saada itselleen sitä kaipaamaansa huomiota, hyväksyntää, sääliä jne. 

Olet todella hakoteillä.  Olen itse ollut sellaisessa uniikkilumihiutale -mielentilassa, jolloin uskoin koko maailman vihaavan minua ja otin itseeni aivan kaiken.   

Siinä ei ole kyse mistään muusta kuin mielenterveydellisestä häiriöstä. Ei huomion hausta.  

Voisit miettiä miten kohtelet niitä, joilla on vaikeaa itsensä kanssa.  Ei kukaan halua tarkoituksella pilata omaa elämäänsä. 

Et kestäisi sekuntiakaan sitä helvettiä mitä nuo ihmiset käyvät läpi ja elävät limbossa.

Mun palkanmaksuni eikä muidenkaan koostu mielenterveyspotilaiden paapomisesta työaikana. Eikä muutenkaan ole minun vastuulla

Käytöstapoja sinun kannattaisi opetella ainakin. Ja empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiusatut ovat yleensä vaan niin ärsyttäviä.

Kiusaajaa ärsyttää kiusatussa jokin mitä kiusaaja ei siedä itsessään.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä joku pullukka, joka ei pysy muiden tahdissa mukana. Tulee väkisinkin sellainen asetelma, että hänen mukana olemisensa on muiden hyväntahtoisuuden varassa. 

Terve. Olen perheestä, jossa ollaan ns. voitettu ulkonäöllisesti geenilotossa. Siskoni ja minä, molemmat kauniiksi kehuttuja. Se ero meissä kuitenkin on, että siskoni perustaa koko itsetuntonsa ulkonäön varaan, ja minua ulkonäkö ei juuri kiinnosta. Siskolla oli tiivis kaveriporukka, johon ei päästetty ketään ulkopuolista, ja suurimpana syynä oli siskoni ilkeä asenne ulkopuolisia kohtaan, ja kavereidensa manipulointi olemaan ilkeitä myös. Porukkansa alkoi hajoilla kun asettuivat töiden ja opiskelujen myötä eri kaupunkeihin. Vaikka juuri silloin sisko lisäsi eniten kierroksia, halveksi kavereidensa valintoja, korosti omaa täydellisyyttään, ja tietenkin haukkui kaikki kavereiden uudet kaverit, varsinkin ulkonäöltä, saattoi puhua juuri noin kuin sinä. Koskaan hänelle ei ole tullut mieleen yrittää kasvaa ihmisenä, tai ironista kyllä, katsoa peiliin. Edelleen ulkonäkö on hänelle se, millä arvottaa itsensä ja muut, mikä on aikuiselta ihmiseltä aika surullista. Omiin ystäviini lukeutuu ihan kaikennäköisiä ihmisiä, upeita, mahtavia tyyppejä, ja ihanaa että saan olla heidän ystävänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat kuppikuntaista kiusaajakansaa.

Silloin tämän ns. kiusatun kannattaa katsoa peiliin, kun ei porukoihin haluta. 

Entäpä jos ite vilkaseisit kiusaaja peiliin. 

" eikä ainakaan missään jengissä voi elämästä selvitä hengissä "

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien kanssa ei tarvitse tulla toimeen, mutta kaikille pitää olla ystävällinen, niin neuvoi jo mummoni. Ja jatkoi, että ystävällisyys ei ole ystävyyttä. Jos joku ei tätä ymmärrä, niin sitten pitää itse kääntää selkä. Jokaista ei voi miellyttää, silloin menettää itsensä.

Hyvä neuvo tavallaan, toisaalta vähän lyhytkatseista. Nykyään ihmisen psyykettä voidaan ymmärtää paremmin. Paitsi että käytännössä sitä ei tapahdu kuitenkaan.  

Siitä olen samaa mieltä että jokaiselle on hyvä olla ystävällinen ja kunnioittava. Niin että se tehdään pyytteettömästi hyvien tapojen vuoksi, ei siksi että yritetään saada kavereita. Tätäkin mummosi ajoi takaa. Mutta tuossa kohtaa että kun joku ei tätä ymmärrä hänet jätetäänkin yksin kuulostaa julmalta ja on mielestäni outoa.  Ja outoa on se että joillekin tällainen asia opetetaan ja joillakin ei ole tällaisesta käyttäytymissäännöstä mitään tietämystä. 

Peruskoulussa pitäisi opettaa tällaisia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaveriporukka X ja tuttu nimeltään vaikka Mari. Kerran satumme samoille festareille tms. samaan aikaan ja Mari olettaa, että koska olemme hänelle kohteliaita, niin hän on nyt osa tätä kaveriporukkaa X. Sen jälkeen hän  stalkkaa meitä netissä ja pyrkii seuraamme, kyselee menoistamme jne.

Tämän lisäksi minulla on harrasteporukka Z. Mari osuu samaan aikaan kuntosalille, kun olen siellä muutaman tämän porukan jäsenen kanssa. Mari suuttuu, koska a) minulla on selkeästi joku pienempi porukka kuin X ja b)häntä ei taaskaan pyydetty mukaan.

Että kuules Mari, sinä olet meille satunnainen tuttu, et osa kaveriporukkaa, vaikka emme sinulle tylyjä olekaan.

Missä ihmeen maailmassa te kaltaiseksi tavoin ajattelevat olette oikein kasvaneet? Oletko ollut päiväkodissa hyvin pienestä asti?

Vierailija kirjoitti:

Omien kokemusteni perusteella voin sanoa, että ainakin tytöt/naiset jättävät pois porukasta siksi, että vähintään yksi heistä on jollain tapaa kateellinen tuolle poisjätetylle.

Laitoin fakebookissa että etsin tyttöystävää, muutama nainen jotka olin torjunut sulki tilinsä minulta kokonaan. Cockbloking